Kirjastot demokratiaa edistämässä

Julkaisupäivä 15.9.2021 10.37 Blogit

Ihmisiä kirjaston tiloissa.

 

Demokraattisen päätöksenteon uudistamista ja osallisuuden vahvistamista on käsitelty Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitra) selvityksissä ja hankkeissa. Kansanvallan peruskorjaus -työpaperissa (2018) todetaan, että edustuksellisen demokratian rakenteet vaativat uudistamista vastatakseen nykyajan ja tulevaisuuden tarpeisiin. Työpaperissa peräänkuulutetaan rohkeaa uudistumista ja kansalaisten mukaan ottamista. Hallinnon näkökulman toivotaan väistyvän kansalaisnäkökulman tieltä. Yhtenä konkreettisena ehdotuksena muutoksen toteuttamiseksi ehdotetaan, että kirjastoista tehdään keskustelevan demokratian kohtaamispaikkoja. 

Sitra käynnisti keväällä 2020 Kirjastoista kansanvallan foorumeita -kokeiluhankkeen, jonka tavoitteena oli vahvistaa kirjastojen roolia demokratiakehityksen edistäjänä. Kokeiluhankkeessa oli mukana kuusi kirjastoa, jotka pilotoivat erilaisia tapoja tuoda kansalaisia ja päättäjiä yhteen.

Hanke sopi yhteen myös kirjastolain tavoitteiden kanssa. Lain tavoitteita ovat aktiivisen kansalaisuuden, demokratian ja sananvapauden edistäminen. Lisäksi yhtenä yleisen kirjaston tehtävänä yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistäminen.

Huoli demokratian tilasta ei ole turha

Samalla kun demokratiasta on tullut itsestäänselvyys, sen syvempi merkitys on kadonnut. Useimmille ihmisille kyse on vain äänestämisestä; siis siitä, että valitaan päättäjiä kunnanvaltuustoon tai eduskuntaan. Yksi keskeinen syy demokratia merkityksettömyyteen on se, että ihmiset kokevat, ettei äänestämällä pysty oikeasti vaikuttamaan asioihin. Tämä näkyy äänestysaktiivisuuden laskuna.

Demokratiatutkijat puhuvat demokratian kaventumisesta. Tällä tarkoitetaan sitä, että globaalissa (ja kansallisessa) taloudessa on määritelty tiukat raamit rahankäytölle. Edes pitkällä aikavälillä kannattavat hankkeet eivät saa talouskehyksiä joustamaan, jolloin muutosta ei saada aikaan. Tällainen tiukka talouspolitiikka johtaa eräänlaiseen vaihtoehdottomuuteen: muutosta toivotaan ja luvataan, mutta se kilpistyy talouden reunaehtoihin. Tiukat talousraamit sanelevat ehdot yhteiskunnan kehittämiselle, jolloin äänestäminen ei tuo kaivattua muutosta, sillä valittujen päättäjien kädet on sidottu jo etukäteen.

Vaihtoehdottomuus on yksi tekijä populistisen politiikan suosion nousussa. Ihmiset haluavat edes jotain muutosta. Mutta harvat populistisina pidetyt liikkeet tai puolueet kyseenalaistavat oikeasti demokratiaa rajoittavia rakenteita. Niiden retoriikka keskittyy kulttuuri- ja identiteettikysymyksiin, koska ne ovat helpompia teemoja kuin suuret, globaalit demokratiaa ennalta rajaavat tavat toimia. 

Julkisessa keskustelussa demokratian hyvinvoinnin mittarina pidetään usein äänestysaktiivisuutta. Se kuitenkin kertoo lähinnä siitä, pitävätkö ihmiset äänestämistä merkityksellisenä. Vuosien saatossa syntyneen globaalin taloudellis-hallinnollisen rakennelman muuttaminen sormia napauttamalla ei ole realistinen vaihtoehto. Tarvitaankin uusia ratkaisuja ja kokeiluja.

Miten kansanvaltaisuutta voitaisiin tukea kirjastoissa?

Uusia toimintamalleja on lähdettävä rakentamaan rohkeilla mikrokokeiluilla, joiden mahdollisia kannustavia tuloksia voi levittää ja soveltaa. Käytännön kokeilujen taustalla on aina rohkeus kuvitella, ja se onkin merkittävin kyky uudistamisessa.

Kuvittelukykyä voi vahvistaa lukemalla. Lukeminen haastaa ja ruokkii mielikuvitusta. Hyvin ruokittu mielikuvitus on luova ja uudistamiskykyinen. Tutkimusten mukaan kaunokirjallisuuden lukeminen vahvistaa myös empatiakykyä eli kykyä asettua toisen ihmisen asemaan, mikä vahvistaa yhteisöllisyyttä. Tätä kautta kirjastot kytkeytyvät vahvasti demokratian ja aktiivisen kansalaisuuden kehittämiseen: ne tarjoavat luettavaa laidasta laitaan yhdenvertaisesti.

Kirjastoilla on myös konkreettisempi rooli demokratian kehittämisessä ja osallisuuden tukemisessa. Kirjastot tarjoavat tukea medialukutaitoon sekä erilaisiin alustoihin ja välineisiin, mikä edesauttaa mahdollisuuksia osallistua keskusteluihin eri foorumeilla. Kirjastoissa on myös mahdollisuus hankkia tietoa eri näkökulmista mielipiteen muodostuksen tueksi. Asioiden lähestyminen moninäkökulmaisesti on hedelmällistä, ja se lieventää vastakkainasetteluja ja auttaa ratkomaan ristiriitoja.

Kirjastotila on perusolemukseltaan avoin ja puolueeton, ja siksi se sopii erinomaisesti erilaisten ihmisten ja ajatusten kohtaamiselle. Aito vuorovaikutus lisää moniäänisyyttä, ja sitä kautta on mahdollisuus nostaa esiin näkymättömiä yhteiskunnallisia ongelmia. Vuorovaikutuksen lisäämisellä ja erilaisia mielipiteitä perustelemalla voidaan heikentää sosiaalisen median kiihdyttämää polarisaatiokehitystä, joka sulkee ihmiset samanmielisiin kupliin.

Kirjastotila voi toimia myös alustana kansalaisten aktiiviselle toimijuudelle. Kirjastossa on mahdollista olla keskustelija tai kuuntelija, esiintyjä tai katselija. Aktiivisen toimijuuden tukeminen on kirjastoille helppoa. Usein tarvitaan vain lupa käyttää tilaa.

Kirjastojen tulee aktiivisesti työskennellä arvovapauden eteen ja tunnistaa omasta toiminnastaan malleja, jotka voivat luoda esteitä puolueettomuudelle. Kirjastojen kannattaa hahmottaa toimintaansa sosiaalisen saavutettavuuden kautta: henkilökunnan asenteiden pitää tukea yhdenvertaisuutta, mielipiteenvapautta ja syrjimättömyyttä. Ihmisten ja mielipiteiden moninaisuuden arvostaminen tekevät kirjastosta sosiaalisesti saavutettavan ja turvallisen keskusteluympäristön. Kirjastojen tulisi käydä alan sisäistä keskustelua polarisoitumisesta ja kirjastojen asemoitumisesta suhteessa erilaisiin kupliin, jolloin kirjastojen roolia suomalaisen yhteiskunnan Sveitsinä voidaan vahvistaa. 

Erityisavustus kirjastojen demokratiatyön edistämiseksi

Eduskunta myönsi miljoona euroa jaettavaksi erityisavustuksena yleisten kirjastojen toiminnan kehittämiseen kansalaisten ja päättäjien vuoropuhelun foorumeina. Tavoitteena on vaikuttaa yhteiskunnalliseen demokratiakehitykseen parantamalla kansalaisten tiedonsaantia ja vaikuttamismahdollisuuksia paikallisen, alueellisen, valtakunnallisen ja EU-tason päätöksenteossa.  

Aluehallintovirastot toimivat tässä valtionapuviranomaisina eli vastaanottavat ja käsittelevät hakemukset. Hakuaika on 16.8.–20.9.2021, ja päätökset pyritään tekemään niin, että kirjastot pääsevät tositoimiin jo loppuvuonna.

Toivomme aveissa, että kirjastot käyvät jo hakuvaiheessa avointa ja rohkeaa keskustelua demokratian esteistä omalla alueellaan pyrkien löytämään juuri omaan toimintaympäristöön soveltuvat keinot edistämään kansanvaltaisuutta ja vuorovaikutusta. Vaikka avustus on kertaluonteinen, tarpeiden, epäkohtien ja esteiden tunnistaminen palvelee jatkossakin demokratian hyväksi tehtävää työtä. 

Linkkejä:
Sitran konseptikäsikirja Miten kirjastoista tehdään kansanvallan foorumeita?
Erityisavustus yleisten kirjastojen toiminnan kehittämiseen kansalaisten ja päättäjien vuoropuhelun foorumeina -avustussivu

Kirjavinkki: 
Teppo Eskelinen: Demokratia utopiana ja sen vastavoimat, vastapaino, 2019.

Kirjastotoimen ylitarkastaja Virpi Launonen, Itä-Suomen aluehallintovirasto
 

kirjasto valtionavustus