Mitä kirjastojen demokratiatyö on?

Järjestimme keväällä 2025 webinaarin kirjastojen itsearvioinnista. Koulutuksen aikana kysyimme osallistujilta mikä kirjastolain tehtävistä on haastavin toteuttaa. Kaikki kyselyyn vastanneet valitsivat haastavimmaksi kuudennen kohdan eli yleisen kirjaston tehtävän edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Myös kirjastojen kanssa käydyissä keskusteluissa kirjastojen demokratiatehtävä nousee lähes aina esiin.

Ehkä onkin hyvä purkaa kirjastojen demokratiatyötä vielä hieman osiin. Mistä oikeastaan on kysymys, kun puhumme kirjastojen demokratiatyöstä? Käsitys edustuksellisesta demokratiasta kiteytyy usein  äänestämiseen ja sitä kautta yhteiskunnan kehitykseen vaikuttamiseen. Demokratian osa-alueiksi voidaan tunnistaa myös paljon muuta, kuten osallisuuden kokemus, yhteisöllisyys ja käsitykset omista vaikutusmahdollisuuksista, sananvapaus sekä tiedonsaannin ja -tuottamisen vapaus. Myös järjestö- ja yhdistystoiminta, sekä epämuodollisemmat kansalaisverkostot ovat osa demokratian kokonaisuutta. Lopulta kysymys on kansalaisten perusoikeuksien toteutumisesta.  

Kirjastolain hallituksen esityksessä tavoitteita täsmennetään edellä mainittujen demokratian osa-alueiden kautta. Kun tavoitteena on väestön yhdenvertaiset mahdollisuudet sivistykseen ja kulttuuriin, toiminnan lähtökohtana ovat perustuslaissa säädetyt perusoikeudet. Tiedon saatavuuden ja käytön edistäminen parantaa kirjaston käyttäjien valmiuksia ja mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen elämään. Lukemiskulttuurin ja erityisesti monipuolisen lukutaidon edistäminen on keskeinen edellytys aktiivisen kansalaisuuden toteutumiselle. Mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen on myös osa perustuslaissa säädettyjen perusoikeuksien toteutumista. Sananvapauden edistäminen tarkoittaa puolestaan avoimen ja luotettavan tiedon saatavuutta sekä näkökulmien tarjoamista tiedon hankintaan, yhdistämiseen ja tuottamiseen. Lisäksi kirjasto fyysisenä tilana on lähtökohtaisesti tehty sananvapauden edistämiseen. Ehkä voisikin kysyä mikä kirjastossa ei ole demokratiatyötä?

Aluehallintovirastot ovat myöntäneet kirjastoille erillisen määrärahan turvin avustusta toiminnan kehittämiseen kansalaisten ja päättäjien vuoropuhelun foorumeina vuonna 2021 ja sen jälkeen osana vuosittaista kehittämisavustusta. Näissä hankkeissa on kehitetty ja otettu käyttöön lukuisia toimintamalleja. Kirjastodialogeja tai Erätauko-keskusteluja on jatkettu, samoin kirjastokahveja ja viranhaltijoiden  kyselytunteja, myös lukuisia muita tapahtumakonsepteja ja työpajoja on hyödynnetty. Lapsille järjestetään pehmoleluvaaleja ja nuorille vaikuttajatapaamisia. Kirjastoihin on rakennettu osallisuuspisteitä tai - nurkkauksia. Isommissa kunnissa kirjaston demokratiatyö on kytketty kunnan osallisuustiimin toimintaan. Kirjaston oman kehittämistyön tueksi on myös kehitetty menetelmiä, kuten demokratiaskannaus. Yhteinen nimittäjä kehittämistoimenpiteille on, että niitä tehdään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Mahdollisuuksia on siis paljon. Mistä sitten lähteä kehittämistyössä liikkeelle omassa kirjastossa? Kannattaa tutustua tuoreeseen valtioneuvoston periaatepäätökseen: Kansallinen ohjelma demokratian ja osallistumisen edistämiseksi. Yleiset kirjastot on kytketty siinä erityisesti osaksi medialukutaidon edistämistä osana demokratiakasvatusta ja sen hyviä käytäntöjä sekä väestöryhmien välisen vuoropuhelun vahvistamista, tiedon vaihtamista ja kansalaisaktiivisuuden edistämistä. Lisäksi kirjastolla on tärkeä rooli osallistumisen kanavana. 

Myös Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa korostetaan kriittistä medialukutaitoa ja digitaalista osaamista demokratiaa ja yhteiskunnallista osallistumista tukevina tekijöinä. Henkisen kriisinkestävyyden ylläpito ja valmius kriiseistä palautumiseen kytkeytyvät vahvasti myös demokratian vahvistamiseen.

Kirjastojen kehittämisavustusten haku alkaa 7.10.2025. Pääteemoina ovat tuttuun tapaan lukemisen edistäminen sekä demokratian ja sananvapauden vahvistaminen. Hakuohjeeseen on hieman tarkennettu näiden tavoitteiden sisältöä. Erilaisia tarttumapintoja kirjastojen demokratiatyön kehittämiseen siis löytyy!

Marko Ojala, ylitarkastaja, Etelä-Suomen AVI