Lukutaitotyö ja lukemisen edistäminen: molemmat mahtuvat kirjastoalan käsitekeskusteluun

Kun lähdimme tekemään vuoden 2023 peruspalvelujen arviointia aiheesta Lukutaitostrategia ja lukemisen edistäminen yleisten kirjastojen toiminnassa, käytimme kuntakyselyssä ja arvioinnissa käsitettä "lukutaitotyö" kattoterminä kuvaamaan kirjastolain lukemiseen ja lukutaitoon liittyviä tehtäviä. Arvioinnin yhtenä tuloksena kuitenkin selvisi, että lukemiseen ja lukutaitoon liittyviä käsitteitä ei ymmärretä kirjastoissa samalla tavoin ja osa vastaajista oli sitä mieltä, että esim. lukutaitotyö ei ole kirjaston tehtävä (ks. blogiteksti). Peruspalvelujen arvioinnin 2023 yhtenä johtopäätöksenä olikin, että yhteisen ymmärryksen luomiseksi alalla tarvitaan keskustelua siitä, mitä kirjastolakiin perustuva lukemisen edistäminen ja lukutaidon tuki on ja millä käsitteillä niistä puhutaan. Ilman yhteistä ymmärrystä on vaikea kertoa alan ulkopuolisillekaan kirjastojen tekemästä työstä ja sen tavoitteista. 

Peruspalvelujen arvioinnin 2023 julkaisun jälkeen keskustelua aiheesta on käyty vilkkaasti erilaisissa tapahtumissa, työryhmissä ja koulutuksissa, viimeisimpänä aluehallintovirastojen kirjastotoimen 16.9.2025 järjestämä lukutaitotyön perusteet kirjastoille-webinaari. Tämä blogiteksti on yritys jäsentää omia ajatuksia aiheesta sekä tehdä webinaarin pohjalta yhteenvetoa siitä, mihin yhteinen keskustelu on meidät vienyt.

Aloitetaan kuitenkin kirjastolaista. Lain yhtenä tavoitteena on edistää lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa. Yleisen kirjaston tehtäviksi on määritelty paitsi lukemisen ja kirjallisuuden edistäminen myös ohjauksen ja tuen tarjoaminen monipuoliseen lukutaitoon. Kirjastolaissa lukemisen ja lukutaidon edistämistä lähestytään siis kahdesta eri tulokulmasta. Vaikuttaa siltä, että käsite lukutaitotyö on kirjastoalalla vakiintumassa viittamaan lukutaitojen kehittämiseen liittyvään ohjaukseen ja tukeen ja lukemisen edistäminen puolestaan lukemisen innostamisen menetelmiin ja lukemisharrastuksen ja kirjallisuuden edistämiseen.

Yllä mainitut tehtävät/tulokulmat eivät missään nimessä ole vastakkaisia, ne vastaavat kohderyhmän taitotasosta riippuen eri tarpeisiin ja molempia tarvitaan. Lukemaan on kuitenkin vaikea innostaa, jos lukutaidot ovat sillä tasolla, että tekstiin tarttuminen on vaikeaa, raskasta ja käytännössä mahdotonta. Lukutaitojen eriytyessä yhä suuremmalla osalla sekä nuorista että aikuisissa lukemisen esteenä on heikko lukutaito. Tämä haastaa kirjastoja suuntaamaan työtä toisella tavalla, ja arsenaaliin tarvitaan lukemisen edistämisen lisäksi lukutaitotyön menetelmiä.

Lukutaitotyön perusteet kirjastoille-webinaarissa Reija Portti ja Anna Roos Inarin kunnankirjastosta kävivät läpi lukutaitojen määrittelyä tutkimustiedon pohjalta ja pohtivat kirjaston mahdollisuuksia näiden taitojen tukemiseen. Jotta lukutaidot voivat kohentua, peruslukutaidon täytyy olla jo valmiiksi hyvällä tasolla. Taitojen – tekstin ymmärtämisen, erittelyn, tulkinnan, ja arvioinnin - kehittyminen vaatii lukemisen lisäksi aktiivista luetun havainnointia ja prosessointia. Olennaista lukutaitojen kehittymisen kannalta on lukemiseen liittyvä vuorovaikutus. Etenkin vuorovaikutuksen ja tekstien yhteisen prosessoinnin mahdollistamisesta löytyy kirjastojen tarttumapinta lukutaitotyöhön. Käytännön esimerkkeinä Lapin yhteisen hankkeen tekstituokiot ja pedagogiset satutunnit. Kirjasto tukee omalla panoksellaan koulujen ja varhaiskasvatuksen tekemää työtä, ja eri alojen ammattilaisten yhteistyöllä lukutaitotyöstä saadaan vaikuttavampaa.

Riikka Rajala Suomen kirjastoseurasta puolestaan esitteli Kirjaston lukuaskel -hanketta, jolla jalkautetaan lukutaitostrategiaa ja Kirjastoseuran lukutaitotyön suosituksia. Riikka totesi hyvin, että lukemisen edistäminen ei ole jäämässä mihinkään, mutta ehkä voi ajatella, että lukemisen edistämistä tehdään jo niin hyvin, että kehittämisresurssia voi kohdistaa lukutaitotyöhön. 

Lukutaitotyö onkin oivallinen mahdollisuus kirjastoalan ammattilaisille laajentaa lukemiseen liittyvää osaamista ja tavoittaa uusia kohderyhmiä. Aluehallintovirastoissa tuemme lukutaitojen ja lukemisen edistämistä jatkossakin kehittämishankkeilla ja koulutuksilla. Palautteen perusteella etenkin aikuisten lukutaidon tukemiseen kaivataan lisää osaamista, myös ei-käyttäjien tavoittaminen pohdituttaa. Ei-käyttäjien tavoitteluun kehittämishankkeet ovat hyvä työkalu, sillä ne mahdollistavat erilaisia kokeiluja parhaiden toimintatapojen löytämiseksi.

Jonna Toukonen
Kirjastotoimen ylitarkastaja
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto