Mitä Kaakko25-valmiusharjoituksesta opittiin?

Etelä-Suomen aluehallintovirasto järjesti tänä vuonna Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueelle painottuvan Kaakko25 alueellisen valmiusharjoituksen, joiden toteuttaminen kuuluu aluehallintoviraston lakisääteisiin tehtäviin. Harjoitus huipentui 2.-4.9.2025 pidettyyn harjoitteluvaiheeseen. 

Harjoituksen tavoitteena oli kehittää osallistuvien organisaatioiden oman toimintavalmiuden lisäksi etenkin yhteistoimintaa, tilannetietoisuutta ja väestönsuojelun valmiutta. Harjoituksen teemana oli viranomaisten, kuntien ja muiden alueellisten toimijoiden varautuminen kuvitteellisiin poikkeusoloihin sekä väestönsuojelutilanteeseen. Harjoitukseen osallistui noin 130 organisaatiota koko aluehallintoviraston toiminta-alueelta.

Harjoituksen valmistelu ja toteutus

Kaakko25 toteutettiin samanaikaisesti Karjalan Prikaatin Karelian Stronghold -paikallispuolustusharjoituksen 2/25 kanssa yhteisen skenaarion pohjalta. Kaakko25:ssä toteutettiin jo keväästä alkaen erilaisia työpajoja, suunnittelukokouksia ja informaatiotilaisuuksia, joissa kehitettiin osallistujien valmiussuunnitelmia ja osaamista, varmistettiin osallistujaorganisaatioiden rooleja ja vastuita poikkeusoloissa, tehtiin ennakkotehtäviä sekä perehdyttiin virtuaalisen harjoitusalustan käyttöön. Lisäksi harjoituksessa pilotoitiin ensimmäistä kertaa organisaatioiden oman ja alueellisen tilannekuvan muodostamisessa Esrin paikkatietojärjestelmää.

Harjoituksessa arvioitiin sen onnistumista ja osallistuneiden organisaatioiden osaamista ja suorituskykyä. Arviointi toteutettiin organisaatioiden itsearvioinnilla, valtakunnallisesti yhtenäisellä palautekyselyllä ja ulkoisen arviointiryhmän toiminnalla. Noin kymmenen hengen arviointiryhmä koostui Pelastusopiston ja aluehallintoviraston henkilöstöstä. Ulkoinen arviointi painottui kuntien toiminnan arviointiin.

Yhteistoimintaa tulee kehittää edelleen

Kaakko25:n kaltaisten laajojen valmiusharjoitusten onnistuminen edellyttää osallistuvien organisaatioiden oman toiminnan hyvää osaamista ja huolellista valmistautumista. Palautteen perusteella harjoitus onnistui hyvin. Osallistuneet organisaatiot toimivat harjoituksessa täysipainoisesti ja harjoitus kehitti organisaatioiden valmiutta. Erityisen hyvänä pidettiin ajantasaista skenaariota ja tilannekuvauksia. Eniten kehitettävää oli yhteistoiminnan harjoittelussa ja tilannekuvan muodostamisessa. 

Organisaatioiden osaamisen arvioinnissa ei ole käytettävissä valtakunnallisesti yhtenäisiä arviointiperusteita. Viranomaisilla on usein yksityiskohtaiset suorituskykyvaatimukset, kun taas esimerkiksi kunnille ja yrityksille vastaavat kriteerit puuttuvat toistaiseksi. Huomion arvoista kuitenkin on, että kaikki organisaatiot olivat sitoutuneet harjoitteluun valmistelusta harjoitusvaiheeseen saakka. Jokainen ymmärtää, että nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa tulee harjoitella ja sen avulla varmistaa riittävä niin henkilökohtainen kuin organisaationkin suorituskyky.

Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli perustuu hallinnonalakohtaiseen varautumiseen, elintärkeiden toimintojen turvaamiseen ja kaikkien osallistumiseen turvallisuuden luomiseen ja ylläpitoon. Harjoitus osoitti, että malli toimii, mutta roolien, vastuiden ja työnjaon tarkentamiseen tulee jatkossa kiinnittää huomiota. Lisäksi nousi esille tarve edelleen kehittää lainsäädäntöämme ja muuta säädösperustaa, jotta eri toimijat voivat ennakoida tilanteita ja toimia tilanteessa parhaalla mahdollisella tavalla. Osallistujat haluavat myös kehittää yhteistyötään toistensa ja sidosryhmiensä kanssa.

Tilannekuvan ja viestinnän merkitys korostui

Yhteinen tilannekuva mahdollistaa yhteisen tilanneymmärryksen, mikä on keskeinen elementti oikea-aikaisessa päätöksenteossa. Harjoituksessa pilotoitu dataperusteinen Esrin paikkatietojärjestelmä koettiin hyväksi. Tilannekuvan muodostaminen nopeutuu ja laaja-alaistuu, mikä helpotti päätöksentekoa. Harjoitus osoitti, että yhteiselle tilannekuvajärjestelmälle on tarve. Järjestelmästä riippumatta on tärkeää jatkaa tiedon jakamista ja tilannekuvakäytäntöjen tarkentamista harjoituksen oppien pohjalta.

Viestinnällä on keskeinen merkitys poikkeusolojen toiminnassa. Viestinnän oma harjoittelu oli osa harjoituksen harjoitteluvaiheen skenaarion pelikokonaisuutta. Toiminta oli aktiivista ja harjoittelussa onnistuttiin jopa yli odotusten. Harjoitus osoitti myös, että osallistuvissa organisaatioissa viestinnän merkitys onnistuneessa johtamisessa ja päätöksenteossa ymmärretään.

Osallistuneet organisaatiot kehittävät itsenäisesti Kaakko25-harjoituksessa esille tulleita kehittämiskohteita. Lisäksi maakuntien turvallisuusfoorumeissa sekä muissa yhteistoimintarakenteissa viedään eteenpäin yhteisesti kehitettäviä asioita esimerkiksi tilannekuvaan liittyen. Tällä yhteisellä kehittämisellä varmistetaan, että koko yhteiskunnan valmius kehittyy.

Suomessa ei ole valtakunnallista harjoitusjärjestelmää, mitä voidaan pitää puutteena. Kaakko25 kuitenkin osoitti, että vahvalla alueellisella yhteistoiminnalla harjoitusten koordinointiin, valmisteluun ja toteutukseen liittyen päästään hyvää lopputulokseen. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti harjoitustoiminnalla suorituskyvyn eri osa-alueet sovitetaan yhteen kokonaisuudeksi ja harjaannutetaan kaikkia toimimaan yhdessä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla lisätään keskinäistä luottamusta ja uskottavuutta.

Yhdessä olemme vahvoja

Vaikka Kaakko25 osoitti, että osaamisemme on hyvällä tasolla, tulee henkilöstön kouluttamista ja erilaisia harjoituksia nousujohteisesti jatkaa ja jopa lisätä. Aluehallintovirastojen toimintojen lakatessa tämän vuoden lopulla jatkuu alueellista varautumista tukevien laajojen valmiusharjoitusten pitäminen uudessa Lupa- ja valvontavirastossa vuodesta 2026 alkaen.

Kaakko25 opetti paljon uutta ja loi pohjaa jatkokehittämiselle, mutta tärkein oppi on, että vain yhdessä olemme vahvoja!