Ennaltaehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö on kannattavaa

Julkaisupäivä 30.6.2021 11.33 Blogit

Hyvä mielenterveys on tärkeä voimavara niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Se tukee tasapainoista elämää ja luo edellytyksiä toimia erilaisissa yhteisöissä. WHO (2014) onkin määritellyt mielenterveyden hyvinvoinnin tilaksi, jossa ihminen tunnistaa omat kykynsä, selviytyy normaaleista elämään kuuluvista paineista, sekä pystyy työskentelemään tuloksia tuottavasti ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on yhteydessä fyysiseen terveyteen ja toimii välttämättömänä yleisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn perustana. Mielenterveyteen vaikuttavat sosiaaliset, biologiset, taloudelliset sekä ympäristölliset tekijät. Tutkimustiedon perusteella tiedetään, että ihmisen psyykkiset voimavarat lisääntyvät suotuisissa olosuhteissa ja vähenevät epäsuotuisissa olosuhteissa.

Väestön fyysinen terveys ja elinajanodote ovat parantuneet, mutta mielenterveyden osalta samansuuntaista kehitystä ei ole havaittavissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laajasti hyvinvointia ja terveyttä kartoittavassa FinSote2020-kyselytutkimuksessa ilmenee, että ihmisten kokemus omasta psyykkisestä kuormittuneisuudesta on lisääntynyt. Myös aiemmat tutkimukset ja erilaiset indikaattorit osoittavat, että mielenterveysongelmista kärsiviä on kaikissa ikäryhmissä ja mielenterveysongelmiin kaivataan apua.

Tilanne Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaalla ikävakioitu THL:n mielenterveysindeksi on maan suurin ja mielenterveyshäiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden syy. Mielenterveyden ongelmat koskettavat myös nuoria. Pohjois-Pohjanmaalla on maan eniten mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saavia 18-24-vuotiaita. Mielenterveysongelmien yleisyydestä kertoo se, että lähes 20 %:lla suomalaisista on jokin mielenterveyden häiriö. (OECD/EU, IHME 2018). Lisäksi suomalaisilla on lähes 50 % elinikäinen riski sairastua mihin tahansa psyykkiseen sairauteen (Kessler ym. 2007, Suvisaari ym. 2009). Mielenterveysongelmiin kytkeytyy usein myös päihde- tai muita riippuvuuksia. Aikuisista noin 30 % ylittää alkoholin ongelmakäytön rajat (Sotkanet, 2018) ja noin 3 %:lla suomalaisista on rahapeliongelma (Cantell ym. 2019).

Mielenterveyden häiriöistä aiheutuu inhimillisen kärsimyksen lisäksi taloudellisia kustannuksia. Mielenterveysongelmien taloudelliset vaikutukset muodostuvat toisaalta mielenterveysongelmien aiheuttamista kustannuksista julkiselle sektorille ja toisaalta mielenterveyden vaikutuksesta työn tuottavuuteen. Suomessa mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannusten on arvioitu olevan n. 3 prosenttia bruttokansantuotteesta (Gustavsson et al. 2011, OECD 2015). Mieli ry:n (2021) mukaan sijoittamisen organisaatio- ja yksilötason työhyvinvointiin sekä mielenterveyden edistämiseen on arvioitu tuottavan yhden vuoden aikana jopa 13 kertaisen taloudellisen hyödyn. Lasten mielenterveyden edistämisen näkökulmasta vanhemmuutta tukevat ohjelmat maksavat itsensä takaisin jopa kymmenkertaisesti.

Pohjois-Pohjanmaalla huono-osaisuuden vuosittaiset kustannukset ovat 152,7 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 371 euroa asukasta kohden. Neljäsosa kustannuksista koostuu lastensuojelun laitos- ja perhehoidon kustannuksista ja toinen neljäsosa psykiatrian laitoshoidon kustannuksista. Viidesosa kustannuksista koostuu kunnan osarahoittamasta työmarkkinatuesta. Tämä antaa viitteitä myös siitä, millaisiin ennaltaehkäiseviin toimiin kannattaa kiinnittää huomiota mielenterveyden osalta.

Mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy

Väestön hyvää mielenterveyttä voidaan edistää ja mielenterveyden häiriöitä ennaltaehkäistä monin eri tavoin. Näkökulmat mielenterveyden edistämisessä sekä mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyssä eroavat hieman toisistaan. Mielenterveyden edistämisessä keskitytään voimavaroihin, kun puolestaan ennaltaehkäisyssä keskiössä ovat riskitekijät ja niiden pohjalta toimiminen (WHO 2004). Käytännössä mielenterveyden edistämisen ja ennaltaehkäisyn erottaminen toisistaan on haastavaa ja useissa mielenterveyteen liittyvissä hankkeissa on molempia piirteitä. Promootiota eli mielenterveyden edistämistä on mahdollista suunnata koko väestöön (esim. tiedotuskampanja), mutta ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä kohdennetaan pääsääntöisesti riskiryhmiin (Mrazek & Haggerty 1994, Laajasalo & Pirkola 2012). Esimerkiksi sairastumisalttiutta voidaan pyrkiä vähentämään vaikuttamalla suojaaviin ja riskitekijöihin niin yksilön kuin yhteisöjen tasolla. Kansallisen Mielenterveysstrategian mukaisesti yksilön mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat esimerkiksi turvallisuuden tunne, itseluottamus, myönteinen minäkuva, ystävien ja perheen tuki sekä positiivinen varhainen vuorovaikutus.

Hyvä mielenterveys ja hyvinvointi ovat yhteydessä elämämme kannalta keskeisiin ympäristöihin kuten työpaikkoihin ja kouluihin. Mielenterveyden edistämistä tapahtuu juuri näissä arkielämän kannalta keskeisissä paikoissa huomattavasti enemmän kuin terveydenhuollon saralla. Vaikuttavaa mielenterveyden edistämistä ja ennaltaehkäisyä tehdään siten monialaisesti. Tärkeää on myös ymmärtää, että mielenterveyteen liittyviä tietoja ja taitoja on mahdollista oppia koko elämän ajan ja niitä voidaan arkiympäristöissä vahvistaa erilaisin menetelmin. Pohjois-Pohjanmaalla mielenterveyden edistämisen, ehkäisevän päihdetyön sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn (MiePäVäki) -verkosto on laatinut kuntien monialaisen mielenterveyden edistämisen ja ennaltaehkäisevän työn tueksi tukipaketin sekä valinnut hyviä käytäntöjä sote-keskusten ja kuntien toiminnan tueksi.

Linkki tukipakettiin:
https://www.ppshp.fi/dokumentit/Koulutusmateriaali%20sislttyyppi/Miep%c3%a4v%c3%a4ki%20tukipaketti.pdf

Janika Harju, hyte-asiantuntija, POPsote-hanke, Hyte-osahanke
Terttu Piippo, hyte-asiantuntija, POPsote-hanke, Hyte-osahanke
Raija Fors, ylitarkastaja, PSAVI

MiePäVäki-työryhmä
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto koordinoi Mielenterveyden edistämisen, ehkäisevän päihdetyön sekä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn työryhmää (MiePäVäki). Julkaisemme aluehallintoviraston blogissa työryhmän kirjoituksia.

Katso edelliset kirjoitukset:

mielenterveystyö