Viranomaisten yhteistyö ytimessä Kaakko22-valmiusharjoituksessa

Julkaisupäivä 27.10.2022 9.14 Blogit

ovi kerrostalon ulkoiluvälinevarastoon, joka toimii myös väestönsuojana. Ovessa on väestönsuojan kansainvälinen logo, jossa on tummansininen kolmio oranssilla pohjalla ja alla teksti väestönsuoja skyddsrum.

Kun maailman turvallisuustilanne ailahtelee, viranomaisten varautumistyö on entistäkin tärkeämpää. Osana alueellisen varautumisen yhteensovittamisen tehtäviään Etelä-Suomen aluehallintovirasto toteuttaa Kaakko22-valmiusharjoituksen Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella 30.11.–1.12.2022.

Harjoitukseen osallistuvat kunnat, alueella toimivat turvallisuusviranomaiset sekä joukko mukaan kutsuttuja yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiä organisaatioita. Valmiusharjoitusten järjestäminen on aluehallintoviraston lakisääteinen tehtävä, ja harjoituksia pidetään säännöllisesti – me Etelä-Suomen aluehallintovirastossa järjestämme vastaavan harjoituksen kerran vuodessa, ja harjoituksen kohteena ovat maakunnat vuorotellen kiertävällä järjestyksellä.

Osallistujat harjoittelevat organisaatioidensa kriisijohtamista, ja ennen kaikkea yhteistyötä ja yhteistoimintaa vakavissa häiriötilanteissa. Järjestämämme valmiusharjoitus kokoaa yhteen yli 40 organisaatiota ja tarjoaa niille ainutlaatuisen mahdollisuuden harjoitella yhteistyön sujuvuutta – ja havainnoida sen karikot ja haasteet. Yhteinen tilannekuvaprosessi ja sen kehittäminen on erityisenä Kaakko22-harjoituksen tavoitteena, sillä yhdessä muodostettu tilannekuva on häiriötilanteen hallitsemisen perusedellytys.

Kaakko22-harjoitusta johdetaan Kouvolasta, mutta koska harjoitus toteutetaan virtuaalisella alustalla, organisaatiot harjoittelevat tiloissa, joissa toimittaisiin oikeassakin tilanteessa.

Teemana väestönsuojelua ja konkreettisia ongelmia

Kaakko22-valmiusharjoituksen skenaarion kantava teema on väestönsuojelu ja ihmisten evakuointi ja vastaanotto eri tilanteissa. Skenaariossa on kuvattuna myös liikennelogistiikan häiriöitä ja sähkönpulatilanne. Tällä kertaa valmiusharjoituksen osaksi on kytketty myös kolmen vuoden välein järjestettävä Loviisa22-harjoitus, joka simuloi ydinvoimalaonnettomuutta tai voimalassa syntynyttä vaaratilannetta.

Väestönsuojelu on valmiusharjoituksen teemana mukana toista vuotta peräkkäin, ja se on mukana myös ensi vuonna Uudenmaan alueella järjestettävässä valmiusharjoituksessa. Muiden teemojen valinta perustuu alueelliseen riskiarvioon sekä isoimpien kaupunkien ja keskeisten turvallisuusviranomaisten kanssa käytyihin keskusteluihin.

graafinen logo, jossa sinisellä pohjalla on suljetun kaaren sisällä erilaisten ihmisten valkoisia siluetteja. Ihmishahmojen alapuolella valkoisella puoliympyrällä lukee tummansinisellä kaakko22 ja sen alla on aluehallintoviraston logo.

Kaakko22-harjoituksen tunnus kuvaa väestönsuojelua.

Väestönsuojelulla tarkoitetaan vuonna 1949 laaditun Geneven sopimuksen toisen lisäpöytäkirjan mukaista aseellisen selkkauksen yhteydessä tapahtuvaa siviiliväestön suojelemista eri keinoin. Väestönsuojelu sekä väestönsiirroista huolehtiminen kuuluvat kuntien ja viranomaisten tehtäviin aseellisen hyökkäyksen tai siihen rinnastettavan uhan vuoksi todetuissa poikkeusoloissa.

Väestön siirtäminen voi tarkoittaa paikallisia, esimerkiksi kunnan sisäisiä siirtoja, joissa väestöä suojataan siirtämällä ihmisiä uhattuina olevien kohteiden tai alueiden välittömästä läheisyydestä. Äärimmäisessä tapauksessa väestön siirto tarkoittaa alueiden tyhjentämistä ja ihmisten siirtämistä toisen maakunnan alueelle pois. Väestönsuojelu on puolestaan lista välttämättömiä palveluita, joita yhteiskunnan on tuotettava ihmisten elämän ja välttämättömän toimeentulon varmistamiseksi.

Harjoitushavainnoista suorituskyvyksi

Valmiusharjoituksen tavoitteena on kehittää yhteistä tilannekuvaprosessia, edistää väestönsuojeluvalmiutta, parantaa ihmisten evakuointi- ja vastaanottokykyä sekä turvata liikennelogistiikka ja kriittisen kohteiden sähkönjakelu vakavissa häiriötilanteissa. Harjoituksen avulla voidaan havaita ongelmakohtia ja kehittämistarpeita viranomaisten yhteistyössä. Havaintoja ja kehittämistoimenpiteitä käsitellään harjoituksen jälkeen tammikuussa pidettävässä palauteseminaarissa. Harjoittelun avulla varmistetaan, että yhteiskunnan toiminta voi jatkua poikkeuksellisissakin olosuhteissa.

Valmiusharjoituksilla on tärkeä merkitys yhteiskunnan turvallisuuden ylläpitämisessä. Kun kuntien ja viranomaisten toimintaa on suunniteltu ja harjoiteltu huolellisesti etukäteen, yhteiskunnan toiminta voidaan taata paremmin vakavassa häiriötilanteessa. Varautuminen tuo varmuutta ja mielenrauhaa. Tulipa lunta tupaan tai ei.

Pelastusylitarkastaja Sampsa Lintunen
Etelä-Suomen aluehallintovirasto

P.S. Lisää tietoa varautumisen tehtävistämme löydät tästä blogikirjoituksesta: https://avi.fi/blogi/kirjoitus/-/blogs/suorituskyky-hairiotilanteissa-edellyttaa-etta-varautumiseen-on-panostettu-jo-normaalioloissa

etelä-karjala kymenlaakso turvallisuus turvallisuus ja varautuminen valmiussuunnittelu varautuminen varautumistyö