Rahanpesua seteleillä ja kolikoilla - onko käteinen edelleen kuningas?

Julkaisupäivä 27.9.2022 8.50 Blogit

Seteleitä.

Kyllä, ainakin yksi merkittävimmistä, jos puhutaan rahanpesusta. Näin vastaa otsikossa esitettyyn kysymykseen Euroopan poliisivirasto Europol, joka selvitti vuonna 2015 raportissaan ”Why is cash still king” syitä käteisen merkittävälle roolille rikollisten rahanpesujuonissa. Vaikka rikollisuus ja erilaiset rikosten tekotavat muuttuvatkin uusien teknologioiden, kuten virtuaalivaluutan myötä, yksi on ja pysyy. Käteinen on poliisiviranomaisten näkökulmasta arvioituna yhä nykypäivänäkin varsin perinteikäs rahanpesun väline.

Käteinen on edelleen suhteellisen suosittu maksutapa myös ihan tavallisten kuluttajien keskuudessa. Käteisen käyttö maksuvälineenä on kuitenkin vähentynyt merkittävästi viime vuosikymmenten aikana. Esimerkiksi Suomen Pankin kuluttajakyselyssä käteisen osuus päivittäistavaroiden maksutapana oli vuonna 2007 33,5 %, mutta vuonna 2022 enää 6,8 %. Koronapandemiallakin on ollut oma vaikutuksensa käteisen käytön vähenemiseen.

Huomionarvoista on se, että käteistä käytetään maksuvälineenä pääsääntöisesti arvoltaan pienissä maksuissa. Tutkimusten mukaan vuonna 2016 keskimääräinen käteismaksusumma Euroopan alueella oli noin 12 euroa. Käteisen käytössä on toki alueellisiakin eroja – samassa tutkimuksessa selvitettiin, että käteistä käytettiin eniten Saksassa, Itävallassa ja Sloveniassa ja vähiten Alankomaissa, Virossa ja Suomessa.[1] Voidaanko näiden faktatietojen valossa ajatella, että suuret, tuhansien tai jopa kymmenien tuhansien eurojen käteismaksut olisivat nykypäivänä kovin tavanomaisia?

Käteisen käyttö rikollisten tekojen välineenä on monimuotoista

Kun puhutaan käteisestä ja rikollisuudesta, mieleen saattaa helposti nousta ajatus pesukoneessa pyörivistä seteleistä ja huumekartelleista jossain tuolla kaukana. Rahanpesua tapahtuu kuitenkin myös Suomessa. Rahanpesulla tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään häivyttämään tai peittämään rikoksella hankitun omaisuuden alkuperä niin, että omaisuus näyttää laillisesti hankitulta. 

On tärkeää tiedostaa, että rahanpesu ei aina tarkoita elokuvamaisia miljoonien eurojen salahankkeita huumekartellien rahojen pesemiseksi. Rahanpesua voi olla yhtä hyvin varastetun esineen ottaminen vastaan ja välittäminen eteenpäin kuin laajempi, suuriin varallisuuseriin kohdistuva systemaattinen operaatio. Tekotavat ja rahanpesun kohteena olevien varojen määrä voivat siis vaihdella hyvinkin paljon.

Rikoksella hankittu omaisuus voi olla peräisin mistä tahansa rikoksesta – Suomessa taustalla on yleisimmin jokin petosrikos, varkaus, huumausainerikos, velallisen rikos, verorikos tai muu talousrikos.[2] Osa rikollisuudesta, esimerkiksi huumausainerikollisuus, on hyvin käteisintensiivistä, ja käteinen raha voi liittyä myös useisiin muihinkin rikostyyppeihin, kuten petosrikoksiin ja varkauksiin. Toisaalta Europol on käteistä koskevassa raportissaan todennut, että käytännössä käteistä voidaan hyödyntää lähes kaikissa rikoksissa.

Miten käteistä sitten oikein käytetään rahanpesussa? Jotta rikoksella hankittu käteinen saadaan pestyä ja näyttämään lailliselta, setelit ja kolikot täytyy saada ujutettua osaksi laillista rahoitusjärjestelmää ja taloudellista kiertoa. Rikoksella saaduin käteisvaroin saatetaan ostaa esimerkiksi arvoesineitä, taidetta tai ajoneuvoja, taikka tehdä käteistalletuksia pankkitilille, josta varat kierrätetään edelleen eteenpäin.

Tämä toimii toki toisinkin päin - vaikkapa petoksella huijatut varat saatetaan nostaa nopeasti pankkitililtä käteiseksi, jotta pankit tai viranomaistahot eivät ehdi väliin. Tililtä nostettu käteinen pyritään jälleen eri tavoin saattamaan osaksi laillista järjestelmää. Käytännön eläviä – ja erittäin ikäviä – esimerkkejä edellisen kaltaisista tilanteista ovat niin sanotut valepoliisihuijaukset, joissa ikäihmisiä huijataan luovuttamaan pankkitunnuksensa poliisina esiintyvälle henkilölle. Tili tyhjenee, ja vanhuksen varat lähtevät kiertämään käteisenä rikollisten käsissä.

On syytä muistaa, että käteisellä on roolinsa myös terrorismin rahoittamisessa. Tältä osin epäily kohdistuu nimenomaan varojen käyttötarkoitukseen. Kyse voi olla esimerkiksi käteisen kuljettamisesta ulkomaille terroristisiin tarkoituksiin käytettäväksi tai käteisen muuntamisesta virtuaalivaluutaksi, joka päätyy terroristisessa toiminnassa käytettäväksi.

Käteistä voidaan myös muuntaa tavaroiksi tai hyödykkeiksi, jotka osaltaan päätyvät terroristiseen toimintaan. Huomionarvioista on se, että kyse ei ole välttämättä isoista summista. Pienistäkin puroista voi syntyä kokoluokaltaan vaatimaton mutta erityisen vahingollinen joki. Esimerkiksi Pariisin vuoden 2015 terrori-iskuihin käytettyjen varusteiden, autojen ja muiden kulujen kustannukset olivat arvioiden mukaan yhteensä vain noin 7 000 euroa.

Anonymiteetti, jäljittämättömyys ja nopeus nostavat käteisen riskiä rahanpesun välineenä

Kaikki käteinen ei ole rikollista, mutta kaikki rikolliset käyttävät jollain tavoin käteistä – näin toteaa Europol käteistä koskevassa raportissaan. Käteisestä erityisen houkuttelevaa tekee sen suoma anonymiteetti, jäljittämättömyys, välittömyys, haltijakohtaisuus ja luonne peruuttamattomana arvonsiirtovälineenä. Kansallisessa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarviossa todetaankin, että näiden ominaisuuksiensa vuoksi käteistä on pidettävä riskialttiina maksuvälineenä.

Mutta mitä anonymiteetillä, jäljittämättömyydellä ja muilla käsitteillä tässä yhteydessä oikein tarkoitetaan? Yksinkertaisimmillaan sitä, että käteisestä ei juuri jää jälkiä ja sen avulla on helpompaa pysytellä tuntemattomana ja tunnistamattomana. Käteisvarojen alkuperän selvittäminen on usein varsin haastavaa, etenkin ulkomailta tulleiden käteisvarojen kohdalla. Lisäksi käteisellä maksaessa maksu tapahtuu välittömästi, kun setelit vaihtavat omistajaa ilman viiveitä ja välikäsiä.

Rikolliset pyrkivät toisin sanoen välttämään tietojäljen (nk. information trail) jättämistä ja haluavat pysyä huomaamattomina pyrkien siirtämään käteistä paikkoihin ja toimialoille, joissa käteisen voi helpommin integroida lailliseen talousjärjestelmään. Euroopan unionin ylikansallisessa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarviossa on katsottu, että sektorit, joilla esiintyy paljon käteissuorituksia, ovat erityisen riskialttiita – esimerkiksi tavarakauppa, jossa hyväksytään suuria käteissuorituksia. Myös käteisen kaltaiset varat ja omaisuus, kuten kulta ja timantit, sekä luksusautot, korut ja kellot ovat korkeariskisiä tuotteita.

Kun tähän korkeariskisten tuotteiden yhtälöön lisätään vielä käteinen maksuvälineeksi, riskejä vähentäviä keinoja ja toimintamalleja on syytä pohtia erityisen huolellisesti. Myös kansallisessa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarviossa riskillisistä tuotteista ja palveluista tavarakaupan toimialalla on nostettu esille muun muassa arvokkaiden autojen ja veneiden kauppa.

Autoja.

Rahanpesulaki ohjaa kiinnittämään huomiota tavanomaisesta poikkeavaan käteisen käyttöön

Käteisen riskialttiudesta puhuttaessa on syytä huomioida, että käteinen on kaikesta huolimatta täysin laillinen maksuväline ja tarpeellinen varsinkin erilaisissa maksamiseen liittyvissä häiriötilanteissa. Suomen Pankin näkemyksen mukaan käteistä tulee olla yhteiskunnassa saatavilla kohtuullisin kustannuksin ja sitä pitää pystyä käyttämään ainakin arkielämän kannalta tärkeimpiin hankintoihin. 

Käteiseen liittyvien rahanpesun ja terrorismin riskien osalta korostuukin nimenomaan arkielämästä ja tavanomaisesta päivittäistavaroiden maksamisesta poikkeava käteisen käyttö. Poikkeuksellisten ja epäilyttävien tapahtumien tunnistamisen avuksi on koottu keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskuksen toimesta lista indikaattoreista eli asioista, joihin olisi aina syytä kiinnittää erityistä huomiota. Myös aluehallintovirasto on koonnut epäilyttävistä liiketoimista ilmoittamista koskevaan ohjeeseen esimerkkejä tilanteista, joissa on oltava hereillä.

Rahanpesijä tavoittelee rikollista alkuperää olevien varojen laittoman alkuperän häivyttämistä ja varojen palauttamista osaksi laillista taloudellista järjestelmää. Terrorismia rahoittamaan pyrkivä taho puolestaan tavoittelee varojen siirtämistä tai kuljettamista terroristisiin tarkoituksiin käytettäviksi.

Tällaisten laittomien toimien mahdollistajina käytetään usein hyödyksi tavallisia yrityksiä ja elinkeinonharjoittajia. Rahanpesulain tavoitteena on nimenomaan estää rahanpesua ja terrorismin rahoittamista, edistää tällaisen toiminnan paljastamista ja selvittämistä sekä tehostaa rikoksen tuottaman hyödyn jäljittämistä ja takaisinsaantia.

Rahanpesulaki koskee suuria käteiskauppoja

Etelä-Suomen aluehallintoviraston tehtävänä on valvoa valtakunnallisesti rahanpesulain velvoitteiden noudattamista tiettyjen toimialojen, kuten tavarakaupan, osalta. Laki velvoittaa yrityksiä ja elinkeinonharjoittajia muun muassa ryhtymään toimiin asiakkaan tunnistamiseksi ja henkilöllisyyden todentamiseksi vähintään 10 000 euron arvoisissa käteiskaupoissa. Kynnysarvon ylittävien käteiskauppojen perusteella on myös hakeuduttava aluehallintoviraston ylläpitämään rahanpesun valvontarekisteriin.

Lisää tietoa rahanpesulain velvoitteista löytyy aluehallintoviraston verkkosivuilta.

Kokoavasti voitaneen todeta, että 10 000 euron ylittäviä käteissuorituksia voidaan nykypäivänä pitää varsin poikkeuksellisina. Tällaisten käteissuoritusten osalta tulee noudattaa erityisen huolellisesti rahanpesulain mukaista velvollisuutta selvittää liiketoimen taustaa ja tarkoitusta (ns. selonottovelvollisuus) ja ilmoittaa epäilyttävistä liiketoimista matalalla kynnyksellä keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselle. Rahanpesulain velvoitteiden noudattamatta jättäminen yksittäisenkin kynnysarvon ylittävän käteismaksun kohdalla voi mahdollistaa rikollisen teon.

Krista Hautakangas
Ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lue lisää aiheesta:

Aluehallintoviraston rahanpesulain valvonta -verkkosivusto

Kansallinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio 2021

Euroopan komission ylikansallinen riskiarvio

Why is cash still a king? A strategic Report on the use of cash by Criminal groups as a facilitator for money laundering (Europol)

Katsauksia ja raportteja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta (poliisi.fi)

Financial Action Task Force: Money laundering and terrorist financing risks

 


[1] Henk Esselink, Lola Hernández (European Central Bank Occasional Paper Series): The use of cash by households in the euro area, No 201 / November 2017.

[2] Keskusrikospoliisi / Rahanpesun selvittelykeskus: Rahanpesurikokset oikeuskäytännössä X – Törkeät rahanpesutuomiot käräjäoikeuksissa 2017 ja 2018.

rahanpesu rahanpesu rahanpesulaki rahanpesun torjunta rahanpesun valvontarekisteri suomi