AVI kirjastotoimi järjesti elo-syyskuussa kirjastohenkilöstölle kaksi opintomatkaa Tanskaan. Kullekin matkalle osallistui 16 kirjastolaista eri puolilta Suomea sekä kolme kirjastotoimen ylitarkastajaa.
Matkojen teemoiksi oli valittu osallisuus, saavutettavuus, kirjastotilan käyttö, omatoimisuus, tapahtumat, palvelut lapsille, nuorille ja perheille, lukemisen edistäminen ja kirjastonkäyttö koronan jälkeen. Matkaohjelma oli monipuolinen, vierailimme yhteensä kymmenessä erilaisessa kirjastossa.
Tanska on kirjastomaana hyvin paljon samankaltainen Suomen kanssa. Kunnat ylläpitävät kirjastoja ja kuntien erilaiset panostukset kirjastoihin näkyvät palveluissa. Viime vuosina on panostettu omatoimisuuteen ja kannettu huolta lasten ja nuorten lukutaidosta ja lukuharrastuksen vähenemisestä. Kirjasto sijoittuu yhä useammin monitoimitaloon yhdessä muiden palvelujen kanssa. Tanskassa on ollut jo monta vuotta yhteinen e-kirjasto koko maassa, Suomessa sitä vasta rakennetaan. Tanskassa on myös tehty iso kuntareformi, jossa kuntia yhdistettiin suuremmiksi kokonaisuuksiksi.
Kirjastotilat Tanskassa
Kirjastotiloissa oli pyritty väljyyteen ja visuaalisuuteen. Kirjastot olivat valoisia, avaria ja käytännöllisiä. Runsaasta omatoimisuudesta huolimatta joka puolella ei näkynyt ohjeistavia A4-lappusia. Wau-arkkitehtuuria edusti pari kirjastoa, Tingbjergin kirjasto Kööpenhaminassa sekä Cosmos Vibyssä. Kirjat olivat näyttävästi esillä joko hyllyissä kannet katsojaa kohti tai pöydillä kirjakauppamaisesti pinoihin aseteltuna. Äärilaitaa edusti Lejren aseman kirjasto, jonka kaikki kirjat olivat hyllyissä kansi esillä, jopa varaukset. Roskildessa sen sijaan oli vielä uudistus kesken, aikuisten osastolla oli pääosin perinteisiä kirjahyllyjä.
Tingbjergin kirjasto
Roskilden kirjaston lastenosasto
Kööpenhaminan Laes-lastenosastoa.
Lasten osastoilla oli paljon erilaisia lukupaikkoja ja koloja. Kööpenhaminan pääkirjaston Laes-osasto oli suunniteltu 0-12-vuotiaille toiminnalliseksi ja elämykselliseksi tutkimusten ja pedagogiikan pohjalta. Siitä oli tullutkin lapsiperheiden suosima paikka. Myös Roskilden lastenosasto oli uudistettu samantyyliseksi, mutta lähtökohtana oli paikallisuus. Lyngbyn lastenosastolla toiminnallisuutta toi lähiruokateemaan ja terveelliseen ravintoon liittyvä leikkikeittiö, joka näytti olevan lasten suosiossa.
Yhteisö mukana kirjastojen toiminnassa
Yhteisöllisyys näkyi vahvasti kirjastoissa. Ympäröivä yhteisö oli mukana kirjastojen toiminnassa ja suunnittelussa ja omatoimi tarjosi laajan saavutettavuuden. Esimerkiksi Vibyn Cosmos-kirjasto- ja kulttuuritalossa palkattu kirjastohenkilöstö hoiti kirjastoa omalla asiantuntemuksellaan, mutta kulttuuritoimintaa pyöritti yhdistys. Talon kulttuuritaustainen johtaja koordinoi toimintaa. Ostedin uudessa kauniissa kombikirjastossa (yhdistetty yleinen kirjasto ja koulukirjasto) oli huomioitu yhteisöllinen toiminta tilojen suunnittelussa. Ympäröivän yhteisön huomioiminen näkyi myös siinä, että sanaa ”asiakas” kuuli harvemmin käytettävän, sen sijaan kirjastolaiset puhuivat Tanskassa ”kansalaisista” ja ”kuntalaisista” viitatessaan kirjaston käyttäjiin.
Vibyn kombikirjaston aikuisten osasto.
Osallistujat olivat tyytyväisiä matkojen ohjelmaan ja saivat paljon sulateltavaa. Matkat mahdollistivat myös verkostoitumisen eri puolilta Suomea olevien matkakumppaneiden kanssa. Matkan antia avataan laajemmin kirjastolaisille eri puolella Suomea järjestettävissä webinaareissa ja etäkahveilla. Toivottavasti matka herättää ideoita oman kirjaston tilojen ja palvelujen kehittämiseen. Odotamme mielenkiinnolla tulevia kehittämishankkeiden valtionavustushakemuksia, onko niissä näkyvissä opintomatkan seurauksia.
Merja Kummala-Mustonen
kirjastotoimen ylitarkastaja
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
