Avien tekemässä kirjastotoimen peruspalvelujen arvioinnissa yhtenä arviointikohteena oli kirjastojen johtaminen. Teema on alati mielenkiintoinen, koska johtamisella on merkittävä vaikutus organisaation suorituskyvylle. Lisäksi edellisen arvioinnin jälkeen kirjastolakia ja sitä myöten myös kirjastolaitoksesta vastaavan henkilön kelpoisuusvaatimusta on muutettu, joten arvioinnissa haluttiin tarkastella muutoksen vaikutusta kirjastojen johtamiseen.
Aikaisemmin kirjastolaitosta johtavalta edellytettiin ylempää korkeakoulututkintoa, johon kuului tai jonka lisäksi oli suoritettu 60 opintopisteen laajuiset, korkeakoulutasoiset kirjastoalan opinnot. Vuonna 2017 voimaantulleessa kirjastolaissa kelpoisuutta on väljennetty. Laki edellyttää johtajalta soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa, johtamistaitoa sekä hyvää perehtyneisyyttä kirjaston tehtäviin ja toimintaan. Tästä huolimatta kelpoisten johtajien osuus on vähentynyt verrattuna edelliseen arviointiin, jolloin kelpoisia johtajia oli 72 %. Nyt osuus on 67 %. Erityisen huono tilanne on pienissä kunnissa.
Julkishallinnossa on totuttu populistiseen mantraan tehottomuudesta sekä liiallisista johtajista. Se näyttää kyselyn perusteella johtaneen yhdessä talouspaineiden kanssa siihen, että johtajuutta on ryhdytty niputtamaan, eli yhden johtajan käsiin on yhdistelty useita kokonaisuuksia. Kyselyn mukaan reilussa puolessa kirjastolaitoksia on johtaja, jolla ei ole muiden toimialojen tehtäviä. Loput kirjastolaitosta johtavista käyttää osan työajasta muiden toimialojen tehtäviin. 12 prosentilla on käytössä alle päivä viikossa kirjaston johtamiseen ja kehittämiseen.
Euroilla mitattuna tällainen yhdistely saattaa tuoda säästöjä. Ainakin Excelissä pyöriteltynä. Jos julkisen sektorin tehokkuutta mitataan sen lakisääteisen tehtävän näkökulmasta – esimerkiksi laadukkaiden kirjastopalvelujen tuottamisen kautta – voi näkymä ollakin ihan toista.
Kuntalaisilla on oikeus nimellisesti järjestetyn peruspalvelun lisäksi myös laadukkaisiin kirjastopalveluihin, jotka vastaavat heidän tarpeitaan. Panostamalla johtamiseen kunta voi parantaa palveluiden laatua. Varaamalla riittävästi aikaa toiminnan suunnittelulle ja tulevaisuuden visioinnille voidaan palveluja tuottaa tavoilla, jotka vastaavat asiakastarvetta ja jotka ovat toteutettavissa kirjaston resursseilla. Riittävällä johtamisresurssilla taataan myös kirjastoon käytettyjen panostusten paras mahdollinen käyttö, mikä on silkkaa säästöä.
Johtaminen työnä on vaativaa, vaikka kyse olisi kirjastosta monikansallisen yrityksen sijaan. Siinä tulee byrokratian kiemuroiden ja veroeurojen käytön lisäksi hallita laajoja kokonaisuuksia, pystyä toimimaan erilaisissa verkostoissa ja kannustamaan henkilöstöä sekä viestimään kirjaston asioista useille eri kohderyhmille. Mikäli johtajalla ei ole osaamista ja mahdollisuutta perehtyä asioihin, voivat tehdyt ratkaisut olla ristiriidassa kirjaston tavoitteiden ja asiakkaiden tarpeiden kanssa. Siitä syystä työajan jakaminen useille eri toimialoille saattaa todellisuudessa heikentää johtamisen tuottavuutta. Lisäksi siitä johtuva työkuorma on omiaan heikentämään myös johtajan jaksamista.
Peruspalvelujen arvioinnissa esitetäänkin toimenpiteeksi kunnille, että ne palkkaavat kirjastoa johtamaan henkilön, jolla on kirjastolain mukainen kelpoisuus sekä määrittelevät johtajan vallan ja vastuun selkeästi ja allokoivat hänelle aikaa johtaa ja kehittää kirjaston toimintaa kirjastolain mukaisesti. Johtajalla tulee olla lisäksi mahdollisuus olla mukana tarvittavissa kunnan sisäisissä valmistelu- ja päätöksentekoprosesseissa, jolloin kunnassa voidaan huomioida kirjaston lakisääteisten palveluiden toteutuminen erilaisissa muutostilanteissa.
Toimenpiteet voivat kuulostaa itsestään selville. Niissä kuitenkin piilee yllättävä totuus: kyselyvastaukset piirtävät kuvan, että (kirjastojen) johtaminen nähdään kunnissa kevyenä puuhasteluna, jonka voi hoitaa vaikka vasemman käden pikkurillillä. Kyseessä on kuitenkin asiantuntijaorganisaatio, joka hoitaa lakisääteistä peruspalvelua ja jonka toiminta pitää pystyä järjestämään asiakkaita palvelevalla tavalla, verovaroja tehokkaasti käyttäen. Sellaisen tehtävän toteuttaminen ei ole hoidettavissa olemattomalla osaamisella ja ajalla.
Kirjastotoimen ylitarkastaja Virpi Launonen, Itä-Suomen aluehallintovirasto
