Lorem ipsum dolor sit amet

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit. Sed posuere interdum sem. Quisque ligula eros ullamcorper quis, lacinia quis facilisis sed sapien. Mauris varius diam vitae arcu. Sed arcu lectus auctor vitae, consectetuer et venenatis eget velit. Sed augue orci, lacinia eu tincidunt et eleifend nec lacus. Donec ultricies nisl ut felis, suspendisse potenti. Lorem ipsum ligula ut hendrerit mollis, ipsum erat vehicula risus, eu suscipit sem libero nec erat.

Aliquam erat volutpat. Sed congue augue vitae neque. Nulla consectetuer porttitor pede. Fusce purus morbi tortor magna condimentum vel, placerat id blandit sit amet tortor.

Haitarielementti UKK -artikkelirakenteilla

Itä-Suomen aluehallintovirasto
Sosiaalihuolto
Ratkaisupäivämäärä 18.10.2023
diaarinumero ISAVI/9131/2021

Kamera- ja kulunvalvontaa koskevan menettelyn on oltava lainmukaista lastensuojelun sijaishuollon toimintayksikössä

Asian kuvaaminen

Aluehallintovirastoon saapuneesta epäkohtailmoituksesta kävi ilmi, että lastensuojelun sijaishuollon toimintayksikössä oli käytössä laaja kamera- ja kulunvalvonta, jota oli käytetty muun muassa tavanomaisen arjen konfliktitilanteen ratkaisemisessa.

Tallentavat kamerat oli sijoitettu toimintayksikön sisällä yleisiin tiloihin sekä ulkona piha-alueelle. Kulunvalvontalaitteet puolestaan oli asennettu lasten huoneiden oviin ja ikkunoihin. Asiassa oli kyse siitä, täyttyivätkö lainmukaiset edellytykset toimintayksikön kamera- ja kulunvalvonnassa.

Asian ratkaisu

Aluehallintovirasto antoi palveluntuottajalle määräyksen poistaa valvontakamerat toimintayksikön

sisätiloista sekä kulunvalvontalaitteet lasten huoneiden ovista ja ikkunoista viimeistään annettuun määräpäivään mennessä.

Aluehallintovirasto totesi päätöksessään, että toimintayksikön laajamittaiselle kamera- ja kulunvalvonnalle ei ollut lainmukaisia perusteita ja että menettely loukkasi lasten yksityisyyttä. Lisäksi aluehallintoviraston näkemyksen mukaan lasten huoneiden oviin ja ikkunoihin asennetut kulunvalvontalaitteet eivät noudattaneet suhteellisuusperiaatetta. Aluehallintovirasto katsoi, ettei palveluntuottaja ollut esittänyt sellaisia perusteita toimintayksikön kamera- ja kulunvalvonnalle, että menettelyä olisi voitu pitää lapsen kodiksi tarkoitetuissa tiloissa kokonaisuudessaan lainmukaisena tai hyväksyttävänä. Aluehallintovirasto totesi päätöksessään, että kameravalvontaa on mahdollista toteuttaa toimintayksikön ulko-ovilla ja piha-alueilla asiakasturvallisuuden varmistamiseksi silloin, kun se on välttämätöntä, eikä asiakasturvallisuus ole muilla keinoin varmistettavissa.

Ratkaisun perusteet

Aluehallintovirasto katsoi, etteivät toimintayksikön kamera- ja kulunvalvontaa koskevassa menettelyssä täyttyneet tietosuoja-asetuksen 6 artiklan mukaiset perusteet henkilötietojen

käsittelyn lainmukaisuuden edellytyksistä. Aluehallintovirastolle muodostui myös käsitys, ettei palveluntuottaja ollut tehnyt henkilötietojen käsittelyä koskevaa vaikutustenarviointia kameravalvonnan osalta. Näin ollen palveluntuottaja oli jättänyt arvioimatta mahdolliset henkilötietojen käsittelyn aiheuttamat riskit rekisteröityjen eli lasten oikeuksille.

Palveluntuottaja ei ollut myöskään suhteellisuusperiaatteen mukaisesti käyttänyt ensisijaisesti muita, vähemmän lasten yksityisyyteen kajoavia keinoja turvallisuuden parantamiseksi toimintayksikössä ennen kamera- ja kulunvalvontaan turvautumista. Aluehallintovirasto totesi päätöksessään, että lasten turvallisuus tulee taata ensisijaisesti muilla keinoilla kuin kamera- ja kulunvalvonnalla. Kameravalvontaa ei pidä myöskään käyttää lasten kasvatuksessa tai arjen ristiriitatilanteiden selvittämisessä.

Päätös ei ole vielä lainvoimainen.

Sovellettavat säännökset

  • Perustuslaki 10 § 1 momentti ja 22 §
  • Sosiaalihuoltolaki 30 § 1 ja 2 momentti
  • Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettu laki (812/2000, asiakaslaki) 4 § 1 momentti
  • Lastensuojelulaki 1 §, 4 § 1 momentti, 54 § 1 momentti, 58 § 1 ja 2 momentti, 60 § 1 ja 3 momentti
  • Yleinen tietosuoja-asetus (General Data Protection Regulation, GDPR) 5 ja 6 artikla
  • Tietosuojalaki 4

Pysyvässä eläinnäyttelyssä saa pitää yleisölle näytteillä samoja eläinlajeja kuin kotieläinpihassa. Pysyvässä eläinnäyttelyssä saa lisäksi olla näytteillä vähäinen määrä luonnonvaraisina pidettäviä eläinlajeja.

Luonnonvarainen eläinlaji tarkoittaa tässä tapauksessa vankeudessa kasvatettua eläintä, jota laki ei määrittele tuotantoeläimeksi. Esimerkiksi jos kotieläinpihassa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa on mukana riikinkukko, kultafasaani tai papukaija, toiminnalle on haettava pysyvän eläinnäyttelyn lupa.

Villiä eläintä ei saa ottaa luonnosta pysyvään eläinnäyttelyyn elätettäväksi. 

Pysyvässä eläinnäyttelyssä toiminnan ja eläinten pito-olosuhteiden tulee täyttää eläintarha-asetuksen (MMMa/2/2003) vaatimukset.

Dnro: ESAVI/31206/2021
Päätös: Varoitus
Asiasanat: Tiedon antaminen ostajalle aluevaraussuunnitelmasta 
Päätöspäivä: 5.6.2024

Kaupungin yleiskaavassa oli maininta maantietä koskevasta aluevaraussuunnitelmasta, jonka pohjaksi valikoituneessa vaihtoehdossa suunniteltu maantie kulkisi läheltä välitetyn kiinteistön asuinrakennusta. Ostajat olivat reklamoineet välitysliikettä väittäen kiinteistössä olevan maakaaren mukainen vallintavirhe.

Maantien toteuttamisen aikataulu oli auki, mutta suunnitelman toteutumista ei avin käsityksen mukaan voitu pitää epätodennäköisenä. Tieto aluevaraussuunnitelmasta oli avin käsityksen mukaan sellainen, joka voi vaikuttaa kauppaa ja välitysliikkeen tulee se kertoa välityslain 9 §:n perusteella ostajalle.

Avi katsoi välitysliikkeen toimineen joko välityslain 9 §:n vastaisesti jättämällä kertomatta aluevaraussuunnitelmasta tai hyvän välitystavan vastaisesti jättämättä dokumentoimatta aluevaraussuunnitelmasta kertomisen ostajalle ja antoi välitysliikkeelle varoituksen.

Päätös ei ole lainvoimainen.

Jos asiasi koskee lähikoulun tai esiopetuspaikan osoittamista, on hyvä muistaa, että voit hakea lapselle paikkaa myös muusta kuin kunnan osoittamasta koulusta tai esiopetuspaikasta ja että lapsella on lähtökohtaisesti oikeus saada paikka, jos koulussa tai esiopetuspaikassa on vielä tilaa. Ohjeet toissijaisen paikan hakemisesta saat kunnalta tai muulta opetuksen järjestäjältä. Voit hakea toissijaista paikkaa silloinkin, kun asia on oikaisuvaatimuksena vireillä aluehallintovirastossa. Jos lapsi saa toivomasi paikan, voit peruuttaa oikaisuvaatimuksesi ilmoittamalla asiasta kirjallisesti aluehallintovirastoon.

Jos haluat peruuttaa asiasi, voit myös käyttää lomaketta ”Vireillä olevan asian täydentäminen tai aluehallintoviraston yhteydenottoon vastaaminen”. Lomake sopii peruutuksen lisäksi kaikenlaisiin asiaasi liittyviin täydennyksiin ja tiedusteluihin. Löydät linkin lomakkeeseen tämän sivun lopusta.

Oppilaita ja opiskelijoita koskevissa asioissa oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Erityishuollon ja varhaiskasvatuksen asioissa muutoksenhakuaika on 30 päivää. Oikaisuvaatimuksen pitää olla perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Aluehallintovirasto ei saa käsitellä myöhässä tullutta oikaisuvaatimusta.

Oikaisuvaatimuksen käsittely on maksutonta. Jos teet valituksen aluehallintoviraston päätöksestä hallinto-oikeuteen, sen käsittely saattaa kuitenkin olla maksullinen.

Oikaisuvaatimuksen voi tehdä vapaamuotoisesti tai sähköisellä lomakkeella.  Käyttämällä sähköistä lomaketta voit kuitenkin varmistaa, että kaikki tarvittavat tiedot tulevat mukaan. Löydät linkin sähköiseen lomakkeeseen tämän sivun lopusta.

Oikaisuvaatimuksessa pitää olla seuraavat tiedot:

  • miltä osin vaadit päätökseen oikaisua ja miksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja yhteystiedot (postiosoite, sähköposti, puhelinnumero)
  • kopio tai kuva päätöksestä muutoksenhakuohjeineen. 

Voit liittää oikaisuvaatimukseen myös muita asiakirjoja, jotka tukevat esitettyä vaatimusta.

Jos et käytä sähköistä lomaketta, pyydämme sinua ilmoittamaan oikaisuvaatimuksessa, suostutko asiakirjojen vastaanottamiseen sähköpostitse tavallisen postin sijaan.

Oikaisuvaatimuksen lähettäminen

Jos teet oikaisuvaatimuksen sähköisellä lomakkeella, valitse ensin, koskeeko päätös ruotsinkielistä opetusta tai varhaiskasvatusta. Kaikki ruotsinkielistä opetusta tai varhaiskasvatusta koskevat asiat ohjautuvat Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon. Muussa tapauksessa sinun pitää valita aluehallintovirasto, jolle oikaisuvaatimus ohjataan. Oikea aluehallintovirasto käy ilmi päätökseen liitetystä muutoksenhakuohjeesta.

Jos teet vapaamuotoisen oikaisuvaatimuksen, lähetä se liitteineen postitse tai sähköpostilla päätökseen liitetyssä muutoksenhakuohjeessa mainitun aluehallintoviraston kirjaamoon. Saat kirjaamosta vastaanottokuittauksen, jos lähetät oikaisuvaatimuksen sähköpostitse. Jos kyse on ruotsinkielisestä toiminnasta, lähetä oikaisuvaatimus Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon.

Kirjaamopalvelut

Tarkista oman alueesi aluehallintovirasto kuntaluettelosta.

Itä-Suomen aluehallintovirasto 
Sosiaalihuolto ja terveydenhuolto
Ratkaisupäivämäärä 26.3.2024
diaarinumero ISAVI/4672/2023

Päihdekuntoutusta koskeva päätöksenteko

Asian kuvaaminen 

Kantelija oli hakenut vuoden 2022 lopulla asuinkunnastaan maksusitoumusta päihdekuntoutukseen. Palvelujen järjestämisvastuun siirryttyä 1.1.2023 hyvinvointialueelle, kantelija oli tehnyt muistutuksen asiasta, mutta muistutuksen käsittelynkään jälkeen hän ei saanut päätöstä hakemukseensa. 

Asian ratkaisu 

Kantelijan hakemuksen käsittelyyn liittyi selvityksen mukaan työntekijän unohdus. Palvelujen järjestämisvastuu oli siirtynyt kantelijan hakemuksen vireillä ollessa 1.1.2023 hyvinvointialueelle. Mielenterveys- ja päihdelainsäädäntö uudistui 1.1.2023. Näin ollen aluehallintovirasto katsoi riittäväksi kiinnittää hyvinvointialueen huomiota hakemusten viivytyksettömään käsittelyyn.

Aluehallintovirasto kiinnitti lisäksi hyvinvointialueen huomiota päihde- ja riippuvuuspalvelujen toteuttamiseen yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina siten, että palvelut muodostavat asiakkaille toimivan kokonaisuuden eikä palvelujen järjestämistä koskevaan päätöksentekoon synny perusteettomia viiveitä tai katkoja. 

Ratkaisun perusteet 

Lainsäädäntöuudistus

Aluehallintovirasto toteaa, että mielenterveys- ja päihdelainsäädäntö uudistui 1.1.2023. Mielenterveyden hoidosta, päihde- ja riippuvuushoidosta sekä sosiaalihuollon mielenterveys- ja päihdetyöstä säädetään nyt ensisijaisesti terveydenhuoltolaissa ja sosiaalihuoltolaissa. Mielenterveys- ja päihdehuoltolakeihin jäi uudistuksen jälkeen vain tahdosta riippumatonta 
hoitoa koskeva sääntely.

Uudistuksen tavoitteena on ollut selkeyttää sosiaalihuollon ja terveydenhuollon rooleja mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyössä ja -hoidossa sekä siten vahvistaa niiden yhteensovittamista ja toimivien palvelukokonaisuuksien muodostumista. Uudistus tähdentää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön tärkeyttä, jotta asiakas saisi tarvitsemansa palvelut ja hoidon tarvittaessa samanaikaisesti. Sääntelyn tarkoituksena on ollut myös auttaa toimijoita tunnistamaan, milloin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisesti toteuttamissa palveluissa tulisi soveltaa sosiaalihuoltolakia ja sen säännöksiä ja milloin kyse on terveydenhuollon toteuttamisesta.

Terveydenhuollon tehtäviä tarkennettiin niin, että päihde- ja riippuvuushoitoon kuuluu päihdehäiriöiden ja muiden riippuvuushäiriöiden ehkäiseminen, tutkimus, hoito ja kuntoutus. Terveydenhuollon lainsäädännön alaista toimintaa ovat käytännössä esimerkiksi päihteiden riskikäytön hoito, vieroitustilojen hoito sekä potilaan päihde- tai riippuvuushäiriön ja liitännäissairauksien tutkimus, hoito ja lääkinnällinen kuntoutus, sisältäen myös tarvittavan psykososiaalisen hoidon ja terveydenhuollon kuntoutuksen.

Sosiaalihuollon päihde- ja riippuvuustyön erityisillä palveluilla tarkoitetaan päihteiden ongelmakäytöstä tai muusta riippuvuuskäyttäytymisestä johtuvaan tuen tarpeeseen kohdennettuja palveluja. Hyvinvointialueiden on järjestettävä sellaisina ainakin sosiaalityötä, sosiaaliohjausta, sosiaalista kuntoutusta ja asumispalveluja.

Päätöksenteko

Terveydenhuollon hoidosta ja kuntoutuksesta ei tehdä hallintopäätöstä. Jos henkilön päihdekuntoutuksen tarve ei ole lääketieteellinen vaan syyt ja tarpeet liittyvät sosiaalisiin olosuhteisiin ja toimintaympäristöön, toteutetaan kuntoutus sosiaalihuollon keinoin ja sisällöin. Tällöin virkasuhteinen sosiaalihuollon ammattihenkilö vastaa sosiaalipalvelujen tarpeen arvioinnista. Kun kyse on sosiaalihuoltona annettavasta sosiaalisesta kuntoutuksesta, tehdään palvelusta aina hallintopäätös.

Päihde- ja riippuvuuspalvelut tulee toteuttaa yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina siten, että palvelut muodostavat asiakkaille toimivan kokonaisuuden eikä palvelujen järjestämistä koskevaan päätöksentekoon synny perusteettomia viiveitä tai katkoja. Lainsäädäntö ja siitä seuraavat menettelytavat tulee valita annetun palvelun sisällön perusteella eikä sen mukaan, millaiseen toimintayksikköön annettava palvelu on hallinnollisesti organisoitu.

Lisätietoa

Itä-Suomen aluehallintovirasto 
Terveydenhuolto
Ratkaisupäivämäärä 22.11.2023
diaarinumero ISAVI/7540/2023

Omavalvontasuunnitelmaan on sisällytettävä kuvaus vaaratapahtumien ilmoitus- ja oppimismenettelystä
 

Asian kuvaaminen 

Toisen asian käsittelyn yhteydessä aluehallintoviraston tietoon tuli tapaus, jossa lapsi oli käynyt kiireellisen sijoituksen aikaisessa terveystarkastuksessa, jossa oli käynyt ilmi, että lapselta oli jäänyt toteutumatta 2- ja 3-vuotisneuvolat. Aluehallintovirasto otti oma-aloitteiseen valvontaansa hyvinvointialueen toimintatavat neuvolatarkastuksesta poisjäävien lasten tuen tarpeen selvittämisessä.

Hyvinvointialueen antamasta selvityksestä ilmeni, että sillä on toimintaohje lastenneuvolan terveystarkastuksista poisjäävien tunnistamiseen, vanhempien ja lapsen terveystarkastukseen saamiseen, yhteyden ottamiseen lapsiperhepalveluihin palvelutarpeen arvioimiseksi, lapsen kasvun ja kehityksen vaarantuessa lastensuojeluilmoituksen tekemiseen sekä näistä potilasasiakirjamerkintöjen tekemiseen. Selvityksessä todetaan, että työohje ei sisällä haitta- ja vaaratapahtumailmoituksen tekemistä, jos etsivää työtä tehdessä huomataan poisjääviä, joiden neuvolakäynnit ovat jääneet toteutumatta.

Asian ratkaisu 

Aluehallintovirasto ilmaisee käsityksenään, että haitta- ja vaaratapahtumailmoituksen tekemisen kriteerejä tulee hyvinvointialueella omavalvonnallisesti tarkentaa neuvolatarkastuksista poisjäävien lasten osalta.    

Ratkaisun perusteet 

Edes tilanne, jossa lapsi, joka ei ole käynyt tarkastuksissa ja on jouduttu sijoittamaan pois kotoaan, ei ole hyvinvointialueen toimintaohjeen mukaan antanut aihetta haitta- ja vaaratapahtumailmoituksen tekemiselle. Tämän vuoksi aluehallintovirasto katsoo ohjauksen omavalvonnallisiin toimenpiteisiin perustelluksi.

Vakavien vaaratapahtumien tutkinta on osa toimintayksikön omavalvontaa ja asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämisen keskeinen menettely. Vaaratapahtumista oppiminen edellyttää sekä pienemmän riskin tapahtumien jatkuvaa seurantaa että vaikutuksiltaan vakavampien tapahtumien tarkempaa tutkintaa. Tätä varten organisaatiossa täytyy olla tutkintaan tarvittavat resurssit, osaaminen ja sovitut menettelytavat. 

Omavalvontasuunnitelma on palveluntuottajan työkalu, jonka mukaan päivittäistä asiakastyötä seurataan ja kehitetään. Omavalvontasuunnitelman avulla palveluissa esille tulevat epäkohdat ja riskitilanteet pystytään tunnistamaan ja ehkäisemään ja tarvittaessa korjaamaan nopeasti. 1.1.2024 voimaan tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain mukaan omavalvontasuunnitelmaan on sisällytettävä kuvaus vaaratapahtumien ilmoitus- ja oppimismenettelystä.


Keskeiset lait ja suositukset

  • Neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta ja ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun valtioneuvoston asetus (338/2011)
  • Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021)
  • Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta (741/2023, voimaan 1.1.2024)
  • Vakavien vaaratapahtumien tutkinta: Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:31) 
     

Itä-Suomen aluehallintovirasto
Terveydenhuolto (ja sosiaalihuolto)
Ratkaisupäivämäärä 27.11.2023
diaarinumero ISAVI/10686/2021

Yhdenvertaisuus sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä

Asian kuvaaminen

Terveydenhuollon valvonta-asian yhteydessä aluehallintovirastolle toimitettiin työohje, jonka sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä oli laatinut lasten ja nuorten neuropsykologisten tutkimusten ja kuntoutuksen myöntämisestä perusterveydenhuollossa.  Työohjeen mukaan sen tavoitteena on turvata neuropsykologisen kuntoutuksen perusteltu, tasa-arvoinen ja yhdenvertainen saatavuus kuntayhtymän alueella. Ohjeessa todetaan, että asiakkaalle voidaan myöntää erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta yhteensä enintään kaksi 20 kerran kuntoutusjaksoa.

Asian ratkaisu

Aluehallintovirasto katsoo, että kuntayhtymän työohjeen tulkinta yhdenvertaisesta saatavuudesta ei ole perustuslaissa tarkoitetun yhdenvertaisuuden mukainen. Aluehallintovirasto saattaa kuntayhtymän aikaista toimintaa koskevan ohjauksensa 1.1.2023 alkaen järjestämisvastuussa olevan hyvinvointialueen tietoon ja otettavaksi huomioon palvelujen järjestämisessä.

Ratkaisun perusteet

Eduskunnan oikeusasiamies toteaa lasten neuropsykologista kuntoutusta koskevassa ratkaisussaan, että lapsen neuropsykologisen kuntoutuksen saatavuuden perusteena tulee olla lapsen terveydentilan edellyttämä, lääketieteellisesti perusteltu kuntoutuksen tarve. Lisäksi ratkaisussa korostetaan, ettei terveyspalvelujen järjestämistä koskevilla ohjeilla voida rajoittaa tai sulkea pois oikeutta lainsäädännössä turvattuihin palveluihin, eivätkä ne siten oikeuta poikkeamaan lainsäädännössä edellytetystä palvelujen tarvitsijan yksilöllisen tarpeen huomioon ottamisesta.

 

Aluehallintovirasto katsoo, että kuntayhtymän menettely kategorisesti rajoittaa neuropsykologisen kuntoutuksen määrää kahteen 20 kerran jaksoon on vastoin terveydenhuoltolain 24 §:n mukaista kunnan ja sittemmin hyvinvointialueen velvollisuutta järjestää alueensa asukkaiden sairaanhoitopalvelut, joihin lääkinnällinen kuntoutus kuuluu. Lainkohdan mukaan kuntoutus on toteutettava potilaan lääketieteellisen tai hammaslääketieteellisen tarpeen ja käytettävissä olevien yhtenäisten hoidon perusteiden mukaisesti. Myös potilaslain esitöiden mukaan (HE 185/1991 vp s. 14) potilaan terveydentilasta johtuvan hoidon tarpeen arvioinnin tulee perustua lääketieteellisesti hyväksyttäviin kriteereihin. Aluehallintovirasto katsoo, että ohje rajoittaa lasten ja nuorten oikeutta lainsäädännössä turvattuihin palveluihin.

 

Aluehallintovirasto korostaa, että perustuslaki edellyttää samanlaista kohtelua samanlaisissa tapauksissa. Sen sijaan yhdenvertaisuusäännös ei edellytä kaikkien ihmisten samanlaista kohtelua, elleivät asiaan vaikuttavat olosuhteet ole samanlaisia. Kaikkien samanlainen kohtelu ei aina takaa yhdenvertaisuuden toteutumista. Tosiasiallinen yhdenvertaisuus sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa tarkoittaa sitä, että kaikille toteutuu tarpeisiinsa nähden riittävät ja mahdollisimman hyvät palvelut. 

 

 

 

 

Keskeiset lait ja suositukset

Aluehallinnon asiointipalvelun käyttäminen edellyttää toimivaa sähköpostiosoitetta ja tunnistautumiseen pankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta. Valittuasi palvelun sinut ohjataan tunnistautumiseen ja palvelun käyttöönottoon, joiden jälkeen voit aloittaa asioinnin. 

  1. Valitse "Palvelut"-valikosta "Välitysliikkeen rekisteröinti".
  2. Valitse joko "Välitystoiminnan aloitusilmoitus" tai "Välitystoiminnan muutosilmoitus" ja täytä ilmoituslomake.
  3. Sinulle luodaan asiointitila, jossa näet kaikki kyseiseen asiaan liittyvät tiedot. Muut käyttäjät, joilla on valtuutus toimia yrityksen tai yhteisön puolesta, näkevät myös aloittamasi asioinnin. Voit myös tallentaa asioinnin keskeneräisenä ja jatkaa täyttämistä myöhemmin.
  4. Kun olet täyttänyt lomakkeen, lähetä se käsiteltäväksi.
  5. Saat vahvistuksen asiointitilaan ja sähköpostiosoitteeseesi, kun asiointi on vastaanotettu.
  6. Asiasi ohjataan oikealle viranomaiselle tarkistettavaksi.
  7. Saat ilmoituksen asiointitilaan ja sähköpostiisi, jos asiointisi tarvitsee täydennystä tai kun asia on ratkaistu. Halutessasi voit tallentaa saamasi päätökset ja muut dokumentit omalle koneellesi.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Terveydenhuolto
Ratkaisupäivämäärä 31.5.2024
Diaarinumero LSSAVI/11252/2023

Potilaasta ei ole luvallista antaa lääkärinlausuntoa ilman henkilön suostumusta, ellei laissa säädetä toisin

Asian kuvaaminen

Potilaan työnantaja pyysi työterveyshuoltoa tekemään potilaasta työkyvyn arvion, eikä lausunnon antamiselle työterveyshuollosta ollut lakisääteistä perustetta. Työterveyslääkäri antoi potilaasta terveystarkastuslausunnon, jonka tekemisestä ei ollut kantelun mukaan informoitu potilasta. Työterveyslääkäri kertoi kanteluselvityksessään sivunneensa lausuntoasiaa puheluissa potilaan kanssa, mutta siitä ei ollut kirjattua tietoa potilasasiakirjoissa. Työterveyslääkäri pahoitteli potilaalle asiassa antamaansa riittämätöntä selvitystä.

Asian ratkaisu

Aluehallintovirasto kiinnitti työterveyslääkärin huomiota siihen, että potilasta tulee informoida riittävän selkeästi terveystarkastuslausunnon tekemisestä ja siihen liittyvistä asioista ennen lausunnon antamista.

Ratkaisun perusteet

Potilaasta ei ole luvallista antaa lääkärinlausuntoa ilman henkilön suostumusta, ellei laissa säädetä toisin. Potilasta tulee potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 5 §:ssä säädetyn nojalla informoida selkeästi lausunnon tekemisestä ja siihen liittyvistä asioista ennen lausunnon antamista. Potilaan työterveyslääkäriltä saama informaatio muun muassa terveystarkastuslausunnon antamisesta oli käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella jäänyt ilmeisesti riittämättömäksi.

Keskeiset lait ja suositukset

  • Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) 5 § ja 6 §:n 1 mom.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Sosiaalihuolto
Ratkaisupäivämäärä 3.5.2024
diaarinumero LSSAVI/18342/2023

Lastensuojeluilmoituksesta ja palvelutarpeen arvioinnin aloittamisesta tulee ilmoittaa lapsen kaikille huoltajille

Asian kuvaaminen

Kantelussa tuotiin esiin, että etävanhempana toimivalle huoltajalle ei ollut kerrottu hänen lapsiaan koskevista lastensuojeluilmoituksista eikä palvelutarpeen arvioinnin aloittamisesta.

Asian ratkaisu

Aluehallintovirasto katsoi, että hyvinvointialue toimi lainvastaisesti, kun se jätti ilmoittamatta huoltajalle tämän lapsia koskevista lastensuojeluilmoituksista ja palvelutarpeen arvioinnin aloittamisesta. Aluehallintovirastolle ei jäänyt asiassa hallinnollisen ohjauksen tarvetta, koska asia oli jo selvitetty omavalvonnallisesti: hyvinvointialue oli tunnistanut puutteen toiminnassa ja varmistanut, ettei jatkossa toimittaisi samalla tavalla.

Ratkaisun perusteet

Lastensuojeluilmoitus on käsiteltävä seitsemän arkipäivän kuluessa, koska ratkaisu siitä, ryhdytäänkö palvelutarpeen arvioinnin ja mahdollisen lastensuojelun tarpeen arvioinnin tekemiseen, tulee tehdä seitsemän arkipäivän kuluessa asian vireilletulosta. Lapselle ja hänen huoltajalleen on myös annettava tieto lastensuojeluilmoituksen vastaanottamisesta sekä siitä seuraavista toimenpiteistä seitsemän arkipäivän kuluessa.

Huoltaja edustaa lasta tämän henkilöä koskevissa asioissa, jollei laissa ole toisin säädetty. Lapsen huoltajat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset, jollei toisin ole säädetty tai määrätty. Aluehallintovirasto totesi päätöksessään, että jos lapsella on kaksi huoltajaa, lastensuojeluilmoituksesta tulee lähtökohtaisesti ilmoittaa ja se tulee käsitellä kummankin huoltajan kanssa. Näin menettelemällä turvataan paitsi lapsen ja perheen oikeus saada palvelujen tarpeen arviointi ja tarvitsemansa palvelut mahdollisimman nopeasti mutta myös huoltajien yhdenvertainen oikeus vaikuttaa lapsensa asian käsittelyyn.

Keskeiset lait

  • Lastensuojelulaki (417/2007) 26 §
  • Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) 36 §
  • Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (417/2007) 4 §, 5 §
  • Hallintolaki (434/2003) 6 §

Dnro: ESAVI/47036/2023
Päätös: toiminnan kieltäminen
Asiasanat: toimintakielto, uhkasakko, isännöinti
Päivämäärä: 15.3.2024

Etelä-Suomen aluehallintovirasto kielsi X Oy:tä harjoittamasta vuokravälitystoimintaa ja asetti tehosteeksi 10 000 euron uhkasakon. X Oy tarjosi vuokravälityspalveluita ja markkinoi kahden isännöimänsä yhtiön huoneistoja vuokralle.

X Oy:n mukaan yhtiöt olivat heidän isännöimiään ja kumpikin yhden oikeushenkilön omistamia. Yhtiöistä toinen oli osakeyhtiö ja toinen keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö, johon sovellettiin osakeyhtiölakia. Aluehallintoviraston selvityksen mukaan kaksi yhdistystä ja yksi osakeyhtiö omistivat keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeet. Kaksi eri yhdistystä omisti osakeyhtiön osakkeet. Molemmilla yhtiöillä oli isännöintisopimus X Oy:n kanssa.

Aluehallintoviraston tulkintakäytännön mukaan asunto-osakeyhtiön isännöitsijä voi vuokrata asunto-osakeyhtiön omistamia tai haltuun ottamia huoneistoja ilman, että kyseessä olisi välitystoiminta. Aluehallintovirasto katsoi, että käsillä olevassa X Oy:n tapauksessa ei ole kyse tähän rinnastuvasta toiminnasta, vaan välitystoiminnasta.

Tavallisen osakeyhtiön osalta aluehallintovirasto katsoi, että jos toimitusjohtaja hoitaa asuntojen vuokrausta, hänen tulisi olla kiinteistöosakeyhtiön omistavan yhdistyksen palveluksessa tai hänellä tulisi olla itsellään sopimussuhde kiinteistöosakeyhtiön kanssa, jotta kyse ei olisi välitystoiminnasta. Tässä tapauksessa osakeyhtiön toimitusjohtaja oli X Oy:n palveluksessa. X Oy:llä oli isännöintisopimus kiinteistöosakeyhtiön kanssa, ja toimitusjohtajana oleminen edellytti X Oy:n palveluksessa oloa. 

Keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osalta kyse ei ollut yhtiön omistamien huoneistojen vuokraamisesta, vaan huoneistojen hallintaan oikeuttavia osakkeita omisti kolme eri oikeushenkilöä. Siksi kyse oli välitysliikelain mukaisesta välitystoiminnasta, jonka harjoittaminen edellyttää rekisteröitymistä kiinteistönvälitysliikkeeksi tai vuokrahuoneiston välitysliikkeeksi.

Päätös on lainvoimainen

Itä-Suomen aluehallintovirasto
Sosiaalihuolto
Ratkaisupäivämäärä 3.5.2022
diaarinumero ISAVI/7683/2021

Asiakkaan itsemääräämisoikeutta ei saa loukata perustuslain vastaisesti sääntelemättömillä rajoittamistoimenpiteillä

Asian kuvaaminen

Dementiayksikössä käytettiin magneettivöitä asiakkaan sitomiseen. Toimenpiteisiin oli ollut lääkärin luvat, mutta lupia ei ollut tarkoitettu asiakkaiden jatkuvaan, säännölliseen sitomiseen. Viidestätoista asiakkaasta kymmenen sidottiin säännöllisesti magneettivyöllä vuoteeseensa koko yöksi, välillä jo iltapäivästä asti seuraavaan aamuun. Yhtenä selityksenä sitomiselle oli, ettei yksikköön saada hoitajia, jos potilaita ei voida sitoa yöksi. Sitomista perusteltiin myös potilaiden yön rauhoittamisella, etteivät he vaeltaisi yksikössä tai tulisi sängynlaitojen yli.

Asian ratkaisu

Aluehallintovirasto antoi huomautuksen asiakkaiden itsemääräämisoikeutta loukkaavien ja lainvastaisten toimintakäytäntöjen ja lailla tarkemmin sääntelemättömien rajoitustoimenpiteiden käytön sallimisesta toimintayksikössä. Lisäksi aluehallintovirasto kiinnitti huomiota perusoikeuksien yksilölliseen toteuttamiseen sekä riittävän ja yksilöllisen hoivan ja hoidon turvaamiseen, jota varten täytyisi varmistaa henkilöstön osaaminen ja riittävä mitoitus sekä organisoida toiminta ja tilat asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Ratkaisun perusteet

Aluehallintovirasto katsoi, että vanhuspalvelujen johdon olisi pitänyt valvoa asiakkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumista ja rajoittamistoimenpiteiden käytön lainmukaisuutta. Johdon olisi pitänyt ryhtyä oma-aloitteisiin korjaaviin toimenpiteisiin asiasta aiemmin saamiensa ilmoitusten perusteella.

Kunta ryhtyi valvontaprosessin aikana korjaaviin toimenpiteisiin, ja magneettivöiden lainvastaisesta käytöstä luovuttiin, joten aluehallintovirasto piti huomautuksen antamista perusteltuna harkitun määräyksen sijasta. Toimintayksikössä etsittiin vaihtoehtoisia ja asiakkaan oikeuksia paremmin toteuttavia käytäntöjä tilanteisiin, joissa he saattaisivat käyttäytyä itseään tai muita vahingoittavalla tavalla. Lisäksi henkilöstöä lisättiin työvuoroihin.

Aluehallintovirasto edellytti kuitenkin kunnan järjestävän omavalvonnan keinoin asiakkaan hoidon ja hoivan sekä asiakkaan kohtelun yksilöllisesti, ilman lainvastaisia rajoittamiskeinoja, kyseisen toimintayksikön lisäksi myös muissa ikäihmisten asumispalveluyksiköissä. Aluehallintovirasto ohjasi kuntaa ehkäisemään asiakkaiden itseään tai muita vahingoittavaa käyttäytymistä asianmukaisilla keinoilla, kuten järjestämään riittävää ja mielekästä päivätoimintaa, pienentämään asiakasryhmäkokojen ja vahvistamaan henkilöstön osaamista vaikeasti muistisairaan asiakkaan kohtaamisessa.

Henkilöstön niukkuus, osaamisen puutteet, vanhentuneet hoitokäytännöt tai tehtävien järjestämistapa eivät saa johtaa asiakkaiden rajoittamiseen ilman asiakkaan välittömästä turvallisuudesta tai vakavasta vaaratilanteesta johtuvia perusteita. Toimintayksikön vastuuhenkilön on valvottava omavalvontasuunnitelmaan kirjattujen ohjeiden ja toiminnan periaatteiden sekä voimassa olevan lainsäädännön noudattamista. Riittävä ja asianmukainen omavalvonta voi toteutua vain, jos henkilöstö on tietoinen omavalvontasuunnitelman sisällöistä ja tavoitteista ja sitoutunut niitä noudattamaan.

Keskeiset lait ja suositukset

Länsi-ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat
Ratkaisupäivämäärä 2.11.2023
diaarinumero LSSAVI/1509/2023

Päätös alkoholijuomien anniskelun valvonta-asiassa; meluhaitta, lupaehdon rikkominen ja asiakirjapuutteet

Asian kuvaaminen

Aluehallintovirastoon saapui epäkohtailmoitus anniskelupaikan asuinympäristöön aiheuttamasta meluhaitasta. Epäkohtailmoituksen johdosta aluehallintovirasto suoritti anniskelupaikkaan valvontatarkastuksen ja havaitsi, että anniskelupaikan anniskelualueella anniskeltiin alkoholijuomia anniskelupaikan anniskelulupaan asetetun lupaehdon vastaisesti. Lisäksi valvontatarkastuksen yhteydessä havaittiin, ettei alkoholilaissa edellytettyä omavalvontasuunnitelmaa ollut aikaisemmin annetusta kehotuksesta huolimatta pidetty ajan tasalla.

Asian ratkaisu

Aluehallintovirasto määräsi anniskeluluvanhaltijan anniskelulupaan rajoituksen ja poisti anniskelupaikan anniskeluluvasta anniskelualueen. Lisäksi luvanhaltijan tuli asettaa yksi ylimääräinen järjestyksenvalvoja eräisiin anniskelupaikan tapahtumailtoihin. Luvanhaltija joutui myös maksamaan 300 euron seuraamusmaksun menettelynsä johdosta.

Ratkaisun perusteet

Aluehallintovirasto katsoi, että naapuruston kokema meluhaitta oli asiassa esitetty aineisto huomioiden jatkunut jo pidempään ja ollut toistuvaa. Asiassa saatujen ja tehtyjen selvitysten jälkeen ei voitu myöskään osoittaa, etteikö naapuruston subjektiivinen kokemus aiheutuneesta meluhaitasta olisi ollut todellinen. Luvanhaltija ei saatujen selvitysten perusteella omavalvonnallisin toimenpitein pystynyt ehkäisemään riittävästi anniskelutoiminnasta aiheutuvia haittoja. Aluehallintovirasto arvioi meluhaittaa omien havaintojen, poliisilaitoksen lausunnon sekä yksityiskohtaisen epäkohtailmoituksen perusteella.

Luvanhaltijan anniskeluluvasta poistettiin anniskelualue, jonka voitiin katsoa aiheuttaneen toistuvaa meluhaittaa ja järjestyshäiriöitä asuinympäristöön. Lisäksi anniskelulupaan määrättiin melu- ja järjestyshäiriöiden ehkäisemiseksi ehto, jonka mukaan ravintolan tietyissä tapahtumissa tulee olla erillinen järjestyksenvalvoja anniskelutoiminnasta aiheutuvien meluhaittojen ja järjestyshäiriöiden ehkäisemiseksi. Aluehallintovirasto katsoi, että nyt anniskelulupaan asetetut uudet lupaehdot yhdessä jo aiemmin asetetun lupaehdon ja anniskelualueen poistamisen jälkeen olivat välttämättömiä toimenpiteitä valvonnan turvaamiseksi anniskelupaikassa ja sen ympäristössä sekä meluhaitan ehkäisemiseksi asuinympäristössä.

Tarkastuskäynnillä havaittiin lisäksi lupaehdon rikkominen, joka johti seuraamusmaksun määräämiseen. Seuraamusmaksun määrääminen ei edellytä teolta tahallisuutta.

Keskeiset lait ja suositukset

Alkoholilaki (1102/2017) 1, 18, 22, 56, 60, 62 ja 71 §
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus alkoholilain valvonnasta (158/2018) 3, 4 §

Rekisteriote sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien ja palveluyksikköjen Soteri-rekisteristä: 50 euroa

Sairaalan ennakkotarkastus

  • paikan päällä:
    • alkaen 1 320 euroa 30.6.2024 asti
    • 1 320 euroa 1.7.2024 alkaen
  • etäyhteydellä:
    • alkaen 880 euroa 30.6.2024 asti
    • 880 euroa 1.7.2024 alkaen
  • 30.6.2024 asti kokonaishinta määräytyy käytettyjen asiantuntijoiden mukaisesti
  • 1.7.2024 alkaen lisämaksu ulkopuolisen asiantuntijan käytöstä: 500 euroa per palvelupiste

Vaativaa sosiaalihuoltoa tuottavan palveluyksikön ennakkotarkastus

  • paikan päällä:
    • alkaen 1 320 euroa 30.6.2024 asti
    • 1 320 euroa 1.7.2024 alkaen
  • etäyhteydellä:
    • alkaen 880 euroa 30.6.2024 asti
    • 880 euroa 1.7.2024 alkaen
  • 30.6.2024 asti kokonaishinta määräytyy käytettyjen asiantuntijoiden mukaisesti
  • 1.7.2024 alkaen lisämaksu ulkopuolisen asiantuntijan käytöstä: 500 euroa per palvelupiste

Sosiaali- tai terveyspalveluja tuottavan palveluyksikön riskiperusteinen tarkastus

  • asiakirjapohjaisesti vuorovaikutuksessa palveluntuottajan kanssa:
    • alkaen 450 euroa 30.6.2024 asti
    • 450 euroa 1.7.2024 alkaen
  • paikan päällä:
    • alkaen 880 euroa 30.6.2024 asti
    • 980 euroa 1.7.2024 alkaen
  • etäyhteydellä:
    • alkaen 620 euroa 30.6.2024 asti
    • 620 euroa 1.7.2024 alkaen
  • 30.6.2024 asti kokonaishinta määräytyy käytettyjen asiantuntijoiden mukaisesti
  • 1.7.2024 alkaen lisämaksu ulkopuolisen asiantuntijan käytöstä: 500 euroa per palvelupiste

Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan palveluyksikön riskiperusteinen tarkastus

  • asiakirjapohjaisesti vuorovaikutuksessa palveluntuottajan kanssa:
    • alkaen 620 euroa 30.6.2024 asti
    • 620 euroa 1.7.2024 alkaen
  • paikan päällä:
    • alkaen 1 150 euroa 30.6.2024 asti
    • 1 300 euroa 1.7.2024 alkaen
  • etäyhteydellä:
    • alkaen 800 euroa 30.6.2024 asti
    • 900 euroa 1.7.2024 alkaen
  • 30.6.2024 asti kokonaishinta määräytyy käytettyjen asiantuntijoiden mukaisesti
  • 1.7.2024 alkaen lisämaksu ulkopuolisen asiantuntijan käytöstä: 500 euroa per palvelupiste

Aluehallintoviraston Valviran pyynnöstä suorittama ennakkotarkastus

  • Valvira perii aluehallintoviraston suorittamasta ennakkotarkastuksesta aluehallintoviraston maksuasetuksen mukaisen tarkastusmaksun.

Voit hakea anniskelupaikkasi sisätilaan käymisteitse valmistettujen enintään 8,0 til-% ja muulla tavoin valmistettujen enintään 5,5 til-% alkoholijuomien myyntiin vähittäismyyntilupaa. Mukaan myymiesi alkoholijuomien pitää olla samoja, joita ravintolassasi voi nauttia. 

Saat myydä alkoholijuomia mukaan vain valmiiksi täytetyissä, suljetuissa pakkauksissa. Alkoholijuomia saat pullottaa vain hyväksytyssä valmistuspaikassa, ja tarvitset siihen alkoholijuomien valmistusluvan.
Alkoholijuomia, joissa on enemmän kuin 2,8 % alkoholia, saat myydä mukaan vain kello 9–21.

Asiakas ei saa juoda mukaan ostamaansa alkoholijuomaa anniskelupaikassasi tai sen välittömässä läheisyydessä.

Pääsääntöisesti vähittäismyyntilupaa ei myönnetä tapahtumissa järjestettävän anniskelun yhteyteen. Poikkeuksena ovat useiden alkoholijuomien valmistajien esittelytilaisuudet (esimerkiksi olutmessut), jonne vähittäismyyntilupa voidaan myöntää.

Veloitamme alkoholijuomien vähittäismyynnistä erillisen valvontamaksun vuosittain. Vähittäismyyntiä anniskelupaikassa koskevat myös muut alkoholijuomien vähittäismyynnin säännökset.

Lue lisää vähittäismyynnistä sivuiltamme

Vähittäismyyntilupa käymisteitse valmistettujen enintään 8,0 til-% ja muulla tavoin valmistettujen enintään 5,5 til-% alkoholijuomien myyntiin voidaan myöntää 

  • elintarvikemyymälään
  • myymäläautoon tai -veneeseen
  • anniskelupaikkaan
  • alkoholijuomien valmistuspaikkaan.

Lupaa ei voida myöntää väliaikaiseen myyntiin tai ulkotiloihin.
 
Hae vähittäismyyntilupa anniskelun yhteyteen anniskelulupahakemuksella. Jos sinulla on jo anniskelulupa, hae vähittäismyyntilupa anniskelun yhteyteen anniskeluluvan muutoshakemuksella.
 
Voit saada vähittäismyyntiluvan myös enintään 13 % alkoholia sisältävän tilaviinin tai enintään 12 % alkoholia sisältävän käsityöläisoluen valmistuspaikkaan.

Elintarvikemyymälä

Voit saada elintarvikemyymälän vähittäismyyntiluvan alkoholijuomien myymiseen rakennuksen sisätiloissa. Myymälässäsi pitää olla monipuolinen valikoima päivittäin tarvittavia elintarvikkeita. Alkoholijuomien myynti ei saa olla selvästi muiden elintarvikkeiden myyntiä suurempaa. Tärkeintä on, että alkoholijuomien myynti on osa, mutta ei pääasiallinen osa, päivittäistavarakaupan asiakaspalvelua.

Myymäläauto ja -vene

Voit saada alkoholijuomien vähittäismyyntiluvan myymäläautoon tai -veneeseen, joka kulkee aluehallintoviraston vahvistamalla säännöllisellä reitillä. Myymäläautossa tai -veneessä pitää olla monipuolinen valikoima päivittäin tarvittavia elintarvikkeita.

Anniskelupaikka

Anniskelupaikasta voit myydä mukaan otettavaksi alkoholijuomia. Tämä vaatii erillisen luvan. Juomien pitää olla samoja, joita tarjoillaan ravintolassa.

Alkoholijuomien valmistuspaikka

Voit saada alkoholijuomien vähittäismyyntiluvan niiden valmistuspaikan yhteyteen. Luvanhaltijana saat myydä valmistuspaikan yhteydessä sijaitsevassa sisätilassa itse valmistamiasi ja muita alkoholijuomia. Vähittäismyyntilupa, joka myönnetään valmistuspaikan yhteyteen, ei edellytä elintarvikevalikoimaa.

Tarvitset luvan, jos myyt yli 2,8 painoprosenttia alkoholia sisältäviä kiinteitä alkoholivalmisteita, jotka on tarkoitettu nautittavaksi sellaisenaan tai jotka voidaan saada juotavaksi erottamalla niistä ainesosia tai lisäämällä niihin nestettä. Näiden tuotteiden myynnissä pitää noudattaa muutenkin samoja sääntöjä kuin alkoholijuomien myynnissä.
 
Voit myydä alkoholijuomien vähittäismyyntiluvalla käymisteitse valmistettuja enintään 8,0 til-% ja muulla tavoin valmistettuja enintään 5,5 til-% alkoholivalmisteita, esimerkiksi suklaamakeisia tai jäätelöitä. Voit lukea lisää alkoholivalmisteista Valviran sivuilta.

Lue lisää alkoholivalmisteista Valviran sivuilta