Maahan tulevien matkustajien koronatestaus on herättänyt runsaasti keskustelua viime aikoina. Toimivaltamme, kuten muidenkin viranomaisten valtuudet koronapandemian torjunnassa, on määritelty tartuntatautilaissa. Nyrkkisääntönä voi kiteyttää, että kunnat ja kuntayhtymät ovat torjuntatyössä operatiivisia toimijoita. Aluehallintoviraston toiminta keskittyy kuntien työn ohjaukseen ja valvontaan, minkä lisäksi voimme tehdä joitakin hallinnollisia päätöksiä. Tässä kirjoituksessa avaamme aluehallintoviraston toimivaltaa koronatestien järjestämisessä ja testeihin määräämisessä.
Kunnat vastaavat terveystarkastusten ja koronatestausten järjestämisestä alueillaan, myös rajanylityspisteillä. Aluehallintovirasto voi tartuntatautilain perusteella määrätä kunnan järjestämään terveystarkastuksen esimerkiksi tietyssä kulkuneuvossa tai vastaavassa paikassa oleskelleille ihmisille. Käytännössä näin voitaisiin toimia esimerkiksi silloin, jos kunta ei järjestä testausta, joka olisi tarpeen koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi.
Lain mukaan aluehallintovirasto voi päättää, että terveystarkastukseen osallistuminen on henkilölle pakollista, jos se on yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi välttämätöntä. Päätöstä edeltäisi vapaaehtoisen terveystarkastuksen tarjoaminen. Tarkastuksen osana voitaisiin ottaa välttämättömiä näytteitä, kuten koronatesti. Aluehallintovirasto ei ole tehnyt tällaisia päätöksiä toimialueellaan, ei myöskään rajanylityspaikoissa.
Nykyisen tartuntatautilain mukaan aluehallintovirasto ei voi tehdä ihmisjoukkoa, esimerkiksi kaikkia tietystä maasta tai tietyllä kulkuvälineellä tulevia matkustajia, saati kaikkia rajanylityspaikoille ulkomailta tulevia henkilöitä koskevaa ns. massapäätöstä testiin osallistumisen pakollisuudesta. Päätös pitäisi tehdä jokaisesta testattavasta henkilöstä erikseen.
Tasapuolisuus ja yhdenvertainen kohtelu täytyisi huomioida päätöksiä tehdessä: emme voisi tehdä päätöksiä vain yhtenä iltana tietystä maasta saapuville, vaan kaikkia matkustajia tulee kohdella samoin perustein.
Aluehallintovirastojen asiantuntijat vastaavat tartuntatautien torjunnan yhteensovittamisesta ja terveydenhuollon valvonnasta alueellaan muiden työtehtäviensä ohella. Koska rajanylityspisteitä on lukuisia ja maahantulijoita on pisteissä viikon jokaisena päivänä ja lähes kaikkina vuorokaudenaikoina, virastojen resurssit eivät mitenkään riittäisi siihen, että jokaiselle testistä kieltäytyjälle voitaisiin tehdä yksilölliseen harkintaan perustuva päätös.
Koronatestiin osallistumisen lähtökohtana on vapaaehtoisuus
Tartuntatautilain peruslähtökohta terveystarkastuksiin osallistumisessa on vapaaehtoisuus. Lakia laadittaessa ei ehkä ensisijaisesti ole ajateltu tilannetta, jossa nyt elämme, eli globaalia pitkään jatkuvaa pandemiaa, vaan pikemmin pistemäistä ja paikallisin täsmätoimin tehokkaasti torjuttavaa tartuntataudin esiintymää. Lain valmisteluasiakirjassa (hallituksen esityksen perusteluissa) todetaan, että ”tavallisin syy kohdennettuihin terveystarkastuksiin on tartuttavan tuberkuloositapauksen kanssa samoissa tiloissa työssä, koulutuksessa, päivähoidossa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelu. Altistuneet henkilöt ovat yleensä oman terveytensä vuoksi halukkaita tutkimuksiin.”
Suomalaisen oikeusjärjestelmän keskeistä perustaa on perusoikeuksien kunnioittaminen: ihmisen perusoikeuksia tulee rajoittaa mahdollisimman vähän, ja rajoitusten täytyy olla välttämättömiä, tarkkarajaisia ja perusteltuja. Pakottaminen koronatestiin puuttuisi henkilön oikeuteen fyysiseen koskemattomuuteen. Koska testin ottaminen ei Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeen mukaan kokonaan poistaisi karanteenin tarvetta maahan saavuttaessa, on myös pohdittava, milloin pakollista koronatestiä voitaisiin todella pitää välttämättömänä.
Kunnan tai kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi tehdä päätöksen karanteenista henkilölle, jonka on todettu tai perustellusti epäilty altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille. Päätöksiä karanteenista on tehty erityisesti tartuntaketjujen yhteydessä todetuissa altistumisissa. Aluehallintoviraston toimivallassa ei ole velvoittaa paikallisia kuntien viranomaisia antamaan karanteenimääräystä henkilöille esimerkiksi lentokentillä ja satamissa. Karanteenipäätös perustuu kunnan tai kuntayhtymän tartuntatautilääkärin lääketieteelliseen asiantuntija-arvioon. Yhteistyötä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa toki teemme torjuntatyössä monin tavoin.
Tartuntatautilain muutoksista uusia työkaluja taudin torjuntaan myös rajoilla?
Ennakkoon on uutisoitu paljon tartuntatautilain uudistuksista. Maahantulon rajoituksia yritettiin sorvata lakiin jo syksyllä, mutta muutosehdotukset kariutuivat. Nyt uutta lakiesitystä valmistellaan kiireisesti, ja julkisuudessa on pohdittu lakiin mahdollisuutta määrätä maahantulijoita pakollisiin koronatesteihin tekemällä isompia matkustajajoukkoja koskevia massapäätöksiä. Toimivalta olisi julkisuudessa olleiden tietojen mukaan menossa kunnille tai kuntayhtymille.
Asia ei kuitenkaan ole edelleenkään aivan ongelmaton: millä oikeudellisilla perusteilla laajoja ihmisjoukkoja voidaan määrätä osallistumaan koronatesteihin? Tätä joutuvat lainlaatijat perusteellisesti pohtimaan myös perusoikeuksien näkökulmasta, vaikka kattavien koronatestausten tarkoitus ja tavoite onkin hyvä.
KIRJOITTAJAT
Laura Blåfield, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Pasi Eskola, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Sari Kemppainen, Lapin aluehallintovirasto
Laura Nikunen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Katja Paakkola, Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Sami Remes, Itä-Suomen aluehallintovirasto
Kirjoittajat toimivat tartuntataudeista vastaavina aluehallintoylilääkäreinä.
Lisäys 8.2.2021:
Rajalla tapahtuvaa testausta ja sen tarkoituksenmukaisuutta käsitellään myös 5.2. julkaistussa tiedotteessamme "Koronatestaus rajanylityspaikoilla: Matkustajien vastuullinen toiminta on keskeistä taudin torjunnassa".
Blogikirjoituksessa ja tiedotteessa käsitellään erityisesti tartuntatautilain pykäliä 15 ja 16, mutta myös tartuntatautilakia kokonaisuutena (Tartuntatautilaki 1227/2016).
Vanhat lääninhallituksen virastotalot jäävät taakse, kun Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hämeenlinnassa muutti uusiin toimitiloihin Keinusaaren Wähäjärvenkadulle lähemmäs rautatieasemaa. Vanhat rakennukset ovat tärkeä osa valtion aluehallinnon historiaa - ja uudet työtilat tarjoavat monikäyttöiset puitteet muuttuvaan tapaan tehdä työtä.
Hämeenlinnassa uusiin tiloihin muutti aluehallintoviraston henkilöstö, joka on noin kymmenen vuotta työskennellyt vuosina 1836 ja 1966 valmistuneissa lääninhallitukselle rakennetuissa rakennuksissa Hämeenlinnan torin laidalla. Ensimmäinen puinen maaherran virkatalo valmistui vuonna 1783. Talo tuhoutui Hämeenlinnan kaupungin tulipalossa 1831. Palaneen puisen talon tilalle valmistui vuonna 1836 arkkitehti C.L. Engelin suunnittelema empiretyylinen kivirakennus.
Vanha lääninhallituksen talo (Engel-rakennus) jouluvalaistuksessa.
Ns. Engel-rakennus on kulttuurihistoriallisesti yksi Hämeenlinnan arvokkaimmista taloista, ja se on siksi vastikään suojeltu erityislailla. Esimerkiksi vuonna 1863 keisari Aleksanteri II allekirjoitti maaherran virkahuoneessa J. V. Snellmanin esityksestä käskykirjeen suomen kielen saattamisesta yhdenvertaiseksi ruotsin kielen kanssa.
Rakennus jää aluehallintoviraston muuton jälkeen valtion toimitilakumppanin Senaatti-kiinteistöjen omistukseen.
Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema empiretyylinen lääninhallitusrakennus on Hämeenlinnassa edustanut valtionhallintoa jo vuodesta 1836. Kuva: Aalto-yliopiston arkisto, Finna (CC BY-NC 4.0)
Lääninhallituksen tiloja laajennettiin vuosien myötä. Viimeiseksi vuonna 1966 valmistui toinen virastorakennus, ns. 66-talo, Birger Jaarlin kadun puolelle. Sen suunnittelivat arkkitehdit Jonas Cedercreutz ja Helge Railo.
Vuonna 2010 läänit lakkautettiin, ja niin lääninhallitusten kuin useiden muidenkin virastojen tehtäviä siirrettiin aluehallintovirastoon. Lääninhallituksen vanhat rakennukset Hämeenlinnassa saivat entistä monialaisemman henkilöstön suojiinsa.
Myös Engel-talon sisätilat ovat suurelta osin säilyneet historiallisessa asussaan. Rakennusta on kunnostettu vuosikymmenten mittaan.
Uusista monitiloista joustavuutta työhön
Valtion toimitilastrategian mukaisesti Hämeenlinnassa työskentelevä aluehallintoviraston henkilöstö – noin 120 virkamiestä – siirtyi 18.1.2021 uuteen monitilatoimistoon. Muutto vanhoista historiallisista tiloista on monelle ymmärrettävästi haikeaa. Niitä korvaamaan kuitenkin saatiin nykyaikaisia työnteon tapoja paremmin tukevat upouudet tilat. Tilat ja niiden käytön pelisäännöt on suunniteltu yhdessä henkilöstön kanssa.
Monitiloissa työympäristön voi valita omien tarpeiden mukaan: esimerkiksi ryhmätyöskentelylle ja keskittymistä vaativalle työskentelylle on omat tilansa. Monitilassa työpisteitä ei ole nimetty (joitakin yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta), vaan jokainen valitsee kulloiseenkin päivään tai hetkeen parhaiten itselleen sopivan paikan tehdä töitä. Tarkoitus on tarjota kuhunkin tilanteeseen sopivin tila ja kannustaa vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön – tarjoten kuitenkin mahdollisuus vaikkapa täysin hiljaiseen yksilötyöhön silloin kun sellainen on tarpeen.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston Hämeenlinnan toimipisteen uusi osoite on Wähäjärvenkatu 6.
Tällä hetkellä suurin osa aluehallintoviraston henkilöstöstä on koronapandemian vuoksi etätöissä. Etätyön lisääntyminen ja uudet työnteon tavat vaikuttavat myös siihen, miten valtionhallinnon työympäristöjä kehitetään tulevaisuudessa. Koronan lisäksi digitalisaatio vähentää fyysisen työpisteen merkitystä. Tarve kohtaamisille ja vuorovaikutukselle yhteisissä tiloissa ei silti ole kadonnut: Hämeenlinnan henkilöstö odottaa uusien tilojen hyödyntämistä innolla.
Uudessa toimitalossa on myös eri virastojen yhteiskäyttöisiä tiloja, kuten henkilöstön taukotila.
Asiakkaiden kannalta on hienoa, että Hämeenlinnassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston löytää jatkossa samasta rakennuksesta muiden virastojen, mm. Verohallinnon ja Digi- ja väestötietoviraston kanssa.
Merja Ekqvist
ylijohtaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Kulttuuri- ja urheilutapahtumien järjestäjät ovat julkisuudessa ihmetelleet, miksi aluehallintovirasto kieltää yleisötapahtumat (kuten teatteriesitykset ja urheilukilpailut), mutta samaan aikaan yökerhoissa meno jatkuu ja esimerkiksi kauppojen ja markettien alennusmyynneissä on nähty valtavia ruuhkia. Selvitämme tässä kirjoituksessa viranomaisen toimivaltaa erilaisten kokoontumisten rajoittamisessa.
Tartuntatautien torjuntatyötä sääntelee tartuntatautilaki. Tartuntatautilaissa viranomaisten toimivalta on jaettu siten, että tartuntatautien torjunnan valtakunnallinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Tartuntatautien torjunnan kansallinen asiantuntijalaitos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tukee asiantuntemuksellaan ministeriötä ja aluehallintovirastoja. Aluehallintovirastot puolestaan sovittavat yhteen ja valvovat tartuntatautien torjuntaa alueellaan. Tartuntatautilain mukaisesti aluehallintovirastojen on huomioitava ministeriön ja THL:n ohjaus omia alueellisia päätöksiä tehdessään, kuten ne ovat tehneetkin.
Yleisötilaisuuksien rajoittamisesta säädetään tartuntatautilain pykälässä 58. Pykälän perusteella kunta voi laissa esitettyjen edellytysten täyttyessä kieltää yleisten kokousten tai yleisötilaisuuksien järjestämisen korkeintaan kuukauden ajaksi omalla alueellaan. Vastaavan kiellon voi antaa myös aluehallintovirasto silloin, kun kyseisten rajoitusten tekeminen on tarpeen usean kunnan alueella. Kiellon edellytyksenä on, että toimenpide on välttämätön yleisvaarallisen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin – kuten Covid-19 on luokiteltu - leviämisen estämiseksi. Kielto on myös heti purettava, kun tartunnan vaaraa ei enää ole. Tätä toimivaltaa aluehallintovirastot ovat käyttäneet useita kertoja koronaepidemian aikana yleisötilaisuuksien rajoituspäätöksiä tehdessään. Tässä yhteydessä haluamme todeta, että tapahtumajärjestäjät ovat toimineet vastuullisesti ja mahdollistaneet epidemian rauhallisemman vaiheen aikana turvallisen osallistumisen moniin kulttuuri- ja urheilutapahtumiin. Kiihtyvässä epidemiassa tilanne on toisenlainen, ja siinä on huomioitava tapahtumia ennen ja jälkeen seuraavat kokoontumiset ja ylipäätään vähennettävä sosiaalisia kontakteja.
Ravintoloiden asiakaspaikkamäärää ja aukioloaikoja rajoittaa valtioneuvosto. Rajoitukset on toteutettu tartuntatautilakiin tehdyillä väliaikaisilla pykälillä (58a ja b §) ja sitä tarkentavalla valtioneuvoston asetuksella. Säännökset myös velvoittavat ravintoloita tiettyihin hygieniakäytäntöihin (toimintaohjeet ja käsien pesumahdollisuus asiakkaille, pintojen puhdistus, jne). Lain noudattamista valvoo aluehallintovirasto. Jos ravintola ei noudata tartuntatautilain ja asetuksen vaatimuksia, aluehallintovirasto voi antaa ravintolalle määräyksen puutteiden korjaamiseksi, tai ääritapauksessa määrätä kyseisen ravintolan suljettavaksi. Toisin sanoen laki ei anna aluehallintovirastoille toimivaltaa esimerkiksi sulkea kaikkia ravintoloita tai yökerhoja tartuntatautien ennaltaehkäisemiseksi.
Kauppojen ja ostoskeskusten ruuhkiin aluehallintovirastolla on hyvin vähän lain suomaa toimivaltaa puuttua. Yleisötilaisuuksien rajoituspäätökset koskevat myös ostoskeskuksissa järjestettäviä yleisötapahtumia, kuten huutokauppoja, konsertteja ja elokuvaesityksiä. Yksittäisen kaupan tai kauppakeskuksen sulkemiseen aluehallintovirastolla ei ole toimivaltaa. Kauppa voi omissa tiloissaan järjestää alennusmyyntejä, joissa pahimmillaan voi olla erittäin paljon ihmisiä tiiviisti kokoontuneina – kuten esim. Black Fridayn -yhteydessä eri puolilla maata tapahtui. Tässä suhteessa aluehallintovirasto vetoaa yritysten yhteiskuntavastuuseen sen osalta, että nykyisessä epidemiatilanteessa ei järjestettäisi myyntitapahtumia ja alennusmyyntejä, jotka keräävät paikallisesti samaan aikaan ja paikkaan runsaasti ihmisiä. Useimmissa kaupoissa on tehty hyvää työtä siinä, että niissä muistutetaan ihmisiä julisteiden avulla turvaväleistä ja muista koronaepidemian leviämistä hillitsevistä käyttäytymismalleista. Kaupat ovat järjestäneet myös mm. käsien pesu- ja desinfiointimahdollisuuksia.
Kukin kansalainen, sinä ja minä, on avainasemassa koronavirusepidemian hillitsemisessä omalla käyttäytymisellään. Viranomaisten toimivaltuudet tartuntatautien torjunnassa on rajattu laissa. Kaikkea sellaista ihmisten välistä toimintaa, jossa korona voi tarttua, ei voida viranomaismääräyksillä kieltää tai rajoittaa. Meidän kaikkien on siis tehtävä oma osamme – noudattaa paitsi viranomaisen asettamia velvoittavia kieltoja ja määräyksiä, myös THL:n ja paikallisten tartuntatautiviranomaisten antamia suosituksia ja ohjeita. Tällä tavoin me selviämme koronaepidemiasta – yhdessä tekemällä ja vastuuta ottamalla.
Sami Remes, aluehallintoylilääkäri
Soile Lahti, ylijohtaja
Itä-Suomen aluehallintovirasto
Kirjoitusta päivitetty 21.1.2021.
Aluehallintoviraston vastuut ja keinovalikoima koronavirustartuntojen leviämisen estämiseksi määritellään tartuntatautilaissa. Käytännössä aluehallintoviraston toimivalta ulottuu tiettyjen julkisten tilojen sulkemiseen sekä yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten rajoittamiseen silloin, kun koronavirustartuntojen leviäminen uhkaa yksittäistä kuntaa suurempaa aluetta. Koska kokoontumisrajoituksilla puututaan ihmisten perusoikeuksiin, niiden määräämistä täytyy punnita tarkoin monesta näkökulmasta.
Oikeusvaltiossa ihmisen perusoikeudet – esimerkiksi oikeus elämään, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus, oikeus työhön ja elinkeinovapaus – ovat painavaa valuuttaa, ja hyvä niin. Perusoikeudet takaavat jokaiselle meistä yhtäläiset mahdollisuudet toimia arvokkaana osana yhteiskuntaa ja saada yhdenvertaista kohtelua julkisen vallankäytön edessä. Julkisen vallan tehtävä on turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Oikeusvaltio- ja hallinnon lainalaisuusperiaatteet raamittavat myös aluehallintoviraston päätöksentekoa, kun määrätään kokoontumisrajoituksia.
Miksi päätökset kokoontumisrajoituksista tulevat niin myöhään – vai tulevatko?
Kokoontumisrajoitusten täytyy tartuntatautilain mukaisesti olla välttämättömiä taudin leviämisen estämiseksi. Rajoitusten täytyy olla oikeassa suhteessa taudin leviämisen riskiin. Lähtökohtana on perusoikeuksien kunnioitus: rajoitetaan vain sitä, mikä kulloisessakin tilanteessa on välttämätöntä eikä vain varmuuden vuoksi.
Meitä on kritisoitu siitä, että annamme kutakin kuukautta koskevat rajoituspäätöksemme liian myöhään, lähellä kuunvaihdetta. Ymmärrämme hyvin, että esimerkiksi tapahtumien suunnittelua helpottaisi aikaisempi tieto tulevista rajoituksista ja että lyhyellä varoitusajalla voi olla haastavaa sopeuttaa toimintaa päätösten mukaisiksi.
Päätöksiä ei voi kuitenkaan tehdä pöytälaatikkoon odottelemaan viikkojen ajaksi. Käytännössä vaatimus rajoitusten välttämättömyydestä tarkoittaa myös sitä, että rajoitukset on suhteutettava ajantasaiseen epidemiologiseen tilanteeseen. Kuukauden takainen tilannetieto voi olla jo auttamattomasti vanhentunutta. Kun tilanne muuttuu nopeasti, muuttuu myös arvio välttämättömistä toimista.
Emme voi myöskään tehdä rajoituksia laajemmin kuin mitä laissa on säädetty. Emme voi esimerkiksi rajoittaa yleisesti ravintoloiden toimintaa, vaan siitä päättävät eduskunta ja hallitus. Yksityisiin kokoontumisiin emme myöskään voi tartuntatautilain perusteella puuttua, ja siksi esimerkiksi yksityisiä juhlia tai opiskelijabileitä ei voi viranomaisten päätöksellä kieltää – sen sijaan voimme suositella näissäkin käyttämään harkintaa ja noudattamaan voimassa olevia ohjeita. Jos tartuntatautilakiin tulee muutosten myötä aluehallintovirastolle uusia toimivaltuuksia, otamme luonnollisesti näitä keinoja tarvittaessa käyttöömme.
Elämmekö epidemiaa kuukausi kerrallaan?
Aluehallintovirasto on toistaiseksi tehnyt päätökset kokoontumisrajoituksista kuukaudeksi kerrallaan. Lokakuussa jatkettiin lähes samankaltaisilla rajoituksilla syyskuuhun nähden, joskin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohje, joka on päätöksen liitteenä ja yli 50 hengen kokoontumisen edellytyksenä, päivitettiin lokakuuta varten.
Jos rajoitukset ovat kuukaudesta toiseen samanlaiset, voisimmeko tehdä pidempikestoisia päätöksiä? Lain mukaan tämä ei ole mahdollista. Tartuntatautilain mukaan kokoontumisrajoituspäätökset voidaan tehdä enintään kuukauden ajaksi kerrallaan, mikä perustuu ajatukseen välttämättömyydestä. Yli kuukauden mittaisia toimia ei ennakkoon voi päättää välttämättömiksi, ei etenkään nopeasti muuttuvassa tautitilanteessa.
Valitun hybridistrategian mukaisesti taudin leviämistä torjutaan nyt keskeisesti reagoimalla paikallisesti tilanteen vaatimalla tavalla: jäljittämällä tartuntaketjut, määräämällä altistuneet karanteeniin ja tarvittaessa määräämällä tiukempia kokoontumisrajoituksia tai tilojen sulkemisia. Kunnilla on näissä toimissa keskeinen rooli. Paikallisella päätöksenteolla puututaan tehokkaasti ja täsmällisesti paikallisiin epidemioihin, ja kun kyse on jo ilmenneiden tartuntaryppäiden hallinnasta ja tartuntaketjujen katkaisusta, voidaan välttämättömänä pitää voimakkaampiakin toimia. Välttämättömät toimet ovat tällöin usein kestoltaan lyhyitä.
Vuorovaikutus ja yhteistyö on keskeistä yhteisessä taistelussa tautia vastaan
Koronaviruksen aiheuttama tilanne on ollut kaikille meistä ennenkokematon ja osalle suomalaisista myös traaginen. Viranomaisille on toki laissa määritelty toimivallat ja vastuut epidemiatilanteessa, mutta tässä laajuudessa ei kriisiä ole voitu ennakoida eikä jokaista yksityiskohtaa etukäteen harjoitella. Lainsäädäntökään ei ole aukoton eikä vastaa jokaiseen pandemian myötä tunnistettuun haasteeseen. Viestintä on varmasti ollut ajoittain sekavantuntuista ja puutteellista, kun asiat ovat paikoin monimutkaisia, toimijoita on monta ja tilanne elää nopeasti. Olemme ottaneet opiksi ja teemme parhaamme niillä resursseilla, joita meillä on käytössä.
Olemme myös kehittäneet ja tiivistäneet yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Kunnilla on tärkeä rooli ja vastuu paikallisten tautiryppäiden hallinnassa, ja sairaanhoitopiirit johtavat alueellista tilannekuvatyötä ja torjuntatoimien koordinaatiota. Sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnalliset suuntaviivat sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedot raamittavat koko torjuntatyötä ja luovat pohjaa rajoitustoimien yhdenmukaiselle arvioinnille.
Yhteistyötä tarvitaan ihan kaikilta: tautia voidaan torjua onnistuneesti, kun kaikki kantavat vastuunsa, vievät viestiä osaltaan eteenpäin ja sitoutuvat tartuntojen ehkäisyyn. Tämä tarkoittaa jokaista meistä myös yksilöinä.
Rajoituspäätöstemme tarkoitus ei ole estää elinkeinon harjoittamista, saati tehdä kiusaa yrittäjille tai toimijoille. Kun epidemiatilanne elää jatkuvasti, käytännössä kysymys on tasapainoilusta taudin leviämisen estämisen ja välttämättömien rajoitustoimien sekä avoimen yhteiskunnan ja vapauksien välillä. Meidän on elettävä nopeiden muutosten, epävarmuuden ja tasapainoilun kanssa niin kauan kuin koronavirus leviää keskuudessamme.
Soile Lahti
ylijohtaja, Itä-Suomen aluehallintovirasto
Johanna Koskela
viestintäpäällikkö, Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Vid årsskiftet började sex överdirektörer vid landets sex regionförvaltningsverk sin femåriga mandatperiod för regionernas och invånarnas bästa. Fem av dem är redan inne på minst sitt andra mandat som regionledare. En av överdirektörerna som tillträdde tjänsten 16.12.2019 kom utifrån.
Regionförvaltningsverkens överdirektörer har valts för perioden 2020-2024. Överdirektörerna har bland annat till uppgift att leda regionförvaltningsverken i tätt samarbete mot målen för den nya strategin, att utveckla en proaktiv verksamhet enligt kunskapsbaserat ledande och att driva fram en positiv publicitet.
Vi är stolta över att presentera våra överdirektörer.
“Man ska inte ta den kortaste vägen”
Kaisa Ainasoja, Regionförvaltningsverket i Lappland
”Bland det viktigaste som ska utvecklas är digitaliseringen av verksamheten vid Regionförvaltningsverket i Lappland, liksom för många andra”, säger Kaisa Ainasoja, som fortsätter som överdirektör vid Regionförvaltningsverket i Lappland. När verksamhetsomgivningen ständigt förändras är det viktigt att också se över den aktuella kompetensen och prognostiseringen.
Som ledare ser hon lösningsfokuserat framåt och uppskattar arbetsgemenskapens arbete och laganda. Det är viktigt för Kaisa att personalen mår bra.
Kaisa, som är född i Lappland, är nöjd att hon får jobba just i Lappland, landskapet med den största arealen som på många sätt är annorlunda. Hon anser att arbetet som görs vid regionförvaltningsverken för människors välfärd, jämlikhet och säkerhet är värdefullt och inspirerande. Hon inleder sin nya period som överdirektör med följande motton: ”Som man ropar i skogen får man svar och ”Man ska inte alltid ta den kortaste vägen”
Följ på Twitter: @KaisaAinasoja
“En kompetent, ivrig och välmående personal får till stånd ett gott resultat”
Merja Ekqvist, Regionförvaltningsverket i Södra Finland
Merja Ekqvist, överdirektör för landets största regionalförvaltningsverk, påminner om att området omfattar fem landskap, 62 kommuner och 2,3 miljoner invånare. Tillräckliga resurser och rätt allokering är också i fortsättningen stora utmaningar och kräver att myndigheterna lyckas med sin prioritering.
”Regionförvaltningens och NTM-centralernas färska strategi poängterar samarbete, både regionalt och med alla regionförvaltningsverk. Jag tycker att det är rätt riktning”, säger Merja.
Merja anser att byråns viktigaste uppgift är att säkerställa utvecklingen av den skickliga och duktiga personalens välmående, kompetens och motivation. Som mentor och tränare hoppas hon kunna inspirera sina anställda. Bland annat genom att vara mentor för nyutexaminerade berikar hon sina egna tankar.
I sitt jobb behöver ledaren ständigt en viss mental flexibilitet – en förmåga att granska fenomen och iakttagelser från olika perspektiv och att kunna sätta in sig i en annans situation, förnya sina tankar i denna turbulenta verksamhetsmiljö.
Följ på Twitter: @MerjaEkqvist
”Det räcker inte med att vi kan normerna, vi måste också förstå kunden”
Soile Lahti, Regionförvaltningsverket i Östra Finland
Soile Lahti från Norra Savolax TE-byrå, som blivit överdirektör för Regionförvaltningsverket i Östra Finland, förväntar sig att hon i sitt nya omfattande arbete på ett mångsidigt sätt kan utnyttja de kunskaper och erfarenheter som hon har inhämtat tidigare i karriären.
”Jag vet att personalen är kompetent och jag hoppas att vi tillsammans kan utveckla verksamheten. Det räcker inte med att vi kan normerna, vi måste också förstå kunden. Verksamhetsmiljön ändras och ställer nya krav också på vår tillstånds- och tillsynsverksamhet”, säger Soile.
Soile beskrivs som en human, lyhörd och inspirerande ledare. I sitt ledarskap poängterar hon god växelverkan och förtroende. Man når resultaten och klarar av förändring bäst med hjälp av ett utmärkt samarbete och god personalledning.
Soile får motvikt till arbetet genom juridikstudier, boxning och fotografering av naturen under olika årstider.
Följ på Twitter: @soile_lahti
”Effektiv växelverkan och positiv inställning bidrar väsentligt till att förbättra kundupplevelsen”
Mikael Luukanen, Regionförvaltningsverket i Sydvästra Finland
Mikael Luukanen anser att den viktigaste frågan för utvecklingen av regionförvaltningsverkets område Egentliga Finland och Satakunta är att stärka reaktionsförmågan mot företeelser i verksamhetsmiljön och därmed förändringarna i verkets arbetsbörda.
Samhället och arbetet digitaliseras snabbt, så det är mycket viktigt att utveckla personalens IT-färdigheter samtidigt med substanskunskapen. ”Kompetens och expertis ska backas upp av interaktion och kommunikation. En effektiv samverkan och en positiv inställning bidrar väsentligt till att förbättra kundservicen. Det gör också arbetet trevligare på vår byrå. Tack vare vår personal”, säger Mikael.
Mikael, som trivs ute under alla årstider vistas i skärgården en stor del av sin fritid. Den stora skärgården är också ett av särdragen i Regionförvaltningsverket i Västra Finlands verksamhetsområde.
Följ på Twitter: @MLuukanen
”Lyhördhet är viktigt för att upprätthålla en ömsesidig dialog och förtroendet.”
Marko Pukkinen, Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland.
Marko Pukkinen fortsätter som överdirektör för den mångsidiga myndigheten de nästa fem åren. Då verksamhetsområdet består av Mellersta Finland, Birkaland och tre österbottniska landskap av vilka två är starkt svenskspråkiga, bör man i nätverket beakta även de kulturella skillnaderna. En viktig utgångspunkt för byråns arbete är också tvärförvaltningen, som Marko vill fortsätta att jobba för.
Som chef och direktör ser Marko att den viktigaste förmågan är att lyssna; ”Lyhördhet är viktigt för att upprätthålla en ömsesidig dialog och förtroendet. Det är viktigt att ge plats åt de egna underordnade, som alltså i sin tur är chefer. De är proffs på ledarskap”.
Under det första året av sin nya mandatperiod vill Marko satsa på kommunikation. Han hoppas att medarbetarna ska inse att kommunikationen är en betydande del av expertarbetet: ”Kommunikation är inget separat eller lösryckt, som någon annan gör, utan en väsentlig del av expertarbetet och varje tillstånds-, tillsyns- och styrningsprocess.”
På fritiden tillbringar Marko tid med fyrbenta vänner och tvåhjulingar.
Följ på Twitter: @m_pukkinen
”Alla våra medarbetare gör ett viktigt jobb”
Terttu Savolainen, Regionförvaltningsverket i Norra Finland
“Jag önskar att alla våra medarbetare känner att de gör ett viktigt arbete i Norra Finland för staten och för invånarnas bästa”, säger Terttu Savolainen som har inlett sin tredje period som överdirektör. Hon lovar att arbeta för att stärka medarbetarnas kompetens och motivation och den positiva bilden av staten som arbetsgivare.
Myndigheten har ett allt tätare samarbete med intressegrupper och kunder i Kajanaland och Norra Österbotten och i arbetarskydds- och miljötillståndsärenden även i Lappland. Värderingarna enligt regionförvaltningsverkens nya strategi; kundorientering, sakkunskap och samarbete, är goda rättesnören för arbetet.
En föränderlig värld kräver också att myndigheten utvecklas; i år satsar regionförvaltningsverket sektorövergripande på myndighetens kommunikation. ”Det är viktigt att vara medveten om de möjligheter kommunikationen och digitaliseringen för med sig för exempelvis vår styrning och proaktiva tillsyn. Vi vill stärka våra sakkunnigas kompetens med fokus på ett resultatrikt, effektivt och kundorienterat arbete”, säger Terttu.
Terttu är aktiv på sociala medier, men har också fågeljakt och vandring som hobby.
Följ Terttu på Twitter: @TeSavolainen
Läs också:
Vuodenvaihteessa maamme kuudessa aluehallintovirastossa kuusi ylijohtajaa aloitti viisivuotisen kautensa alueiden ja ihmisten parhaaksi. Heistä viidellä on alkanut jo toinen tai useampi pesti avi-kipparina. 16.12.2019 virkaan nimetyistä ylijohtajista yksi siirtyy tehtävään muualta.
Aluehallintovirastojen ylijohtajat valittiin tehtäviinsä vuosiksi 2020-2024. Ylijohtajien tehtäviin kuuluu muun muassa johtaa aluehallintovirastoja tiiviissä yhteistyössä kohti uuden strategian tavoitteita, kehittää ennakoivaa, tiedolla johtamiseen perustuvaa toimintaa ja olla eturintamassa edistämässä avien myönteistä julkisuuskuvaa.
Ylpeänä esittelemme ylijohtajamme.
“Ei pidä mennä sieltä, mistä aita on matalin”
Kaisa Ainasoja, Lapin aluehallintovirasto
Lapin aluehallintoviraston ylijohtaja Kaisa Ainasoja on ratkaisukeskeinen ja joukkuehenkeä arvostava johtaja.
“Toiminnan digitalisointi on Lapin aluehallintovirastossa, kuten monella muulla toimijalla, yksi keskeisimmistä kehitettävistä asioista”, sanoo Kaisa Ainasoja, joka jatkaa Lapin aluehallintoviraston ylijohtajana. Kun toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa, on tärkeä huolehtia myös ajantasaisesta osaamisesta ja ennakoinnista.
Johtajana hän katsoo ratkaisukeskeisesti eteenpäin ja arvostaa työyhteisössä yhdessä tekemistä ja joukkuehenkeä. Henkilöstön työhyvinvointi on Kaisalle tärkeä asia.
Syntyperäisenä lappilaisena Kaisa on tyytyväinen, kun saa työskennellä juuri Lapissa, pinta-alaltaan valtakunnan suurimmassa ja monella tapaa erilaisessa maakunnassa. Hän kokee aluehallintovirastoissa tehtävän työn ihmisten hyvinvoinnin, yhdenvertaisuuden ja turvallisuuden eteen arvokkaaksi ja innostavaksi. Uuteen ylijohtajan kauteensa hän lähtee mottojensa saattelemana: “ei pidä mennä sieltä, mistä aita on matalin” ja ”niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan”.
Seuraa Twitterissä: @KaisaAinasoja
“Osaavat, työstään innostuneet ja hyvinvoivat ihmiset sen hyvän tuloksen tekevät”
Merja Ekqvist, Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Merja Ekqvist näkee henkilöstön hyvinvoinnin keskeisenä menestystekijänä.
Maan suurimman aluehallintoviraston ylijohtaja Merja Ekqvist muistuttaa, että alue sisältää viisi maakuntaa, 62 kuntaa ja 2,3 miljoonaa asukasta. Resurssien riittävyys ja oikea kohdentaminen ovat jatkossakin isoja haasteita ja vaativat virastolta onnistunutta tehtävien priorisointia.
“Avien ja ELY-keskusten tuore strategia painottaa yhdessä tekemistä niin alueellisten toimijoiden kanssa kuin kaikkien avien kesken. Sitä pidän hyvänä suuntana”, Merja sanoo.
Merja näkee viraston tärkeimpänä kehityskohteena taitavan ja osaavan henkilöstön työhyvinvoinnista, osaamisesta ja motivaatiosta huolehtimisen. Mentori- ja valmentajahenkisenä johtajana hän toivoo kykenevänsä innostamaan alaisiaan. Muun muassa vastavalmistuneita nuoria mentoroimalla hän rikastuttaa omaa ajatusmaailmaansa.
“Johtaja tarvitsee työssään jatkuvasti tietynlaista henkistä joustavuutta – kykyä tarkastella ilmiöitä ja havaintoja erilaisista näkökulmista ja herkkyyttä asettua toisen asemaan, uudistaa ajatteluaan tässä kiihtyvällä tahdilla muuttuvassa toimintaympäristössä.”
Seuraa Twitterissä: @MerjaEkqvist
“Ei riitä, että osaamme normit, pitää ymmärtää asiakasta”
Soile Lahti, Itä-Suomen aluehallintovirasto
Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Soile Lahti haluaa kehittää viraston toimintaa yhteistyössä asiakkaita kuunnellen.
Pohjois-Savon TE-toimiston johtajan tehtävistä Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajaksi siirtynyt Soile Lahti odottaa, että hän saa uudessa laaja-alaisessa työssään hyödyntää monipuolisesti osaamistaan ja kokemuksiaan, joita hän on kartoittanut aiemmalla työurallaan.
“Tiedän, että avissa on osaavaa henkilöstöä, ja toivon, että voimme yhdessä kehittää toimintaa. Ei riitä, että osaamme normit, meidän pitää myös ymmärtää asiakasta. Toimintaympäristö muuttuu ja asettaa uudenlaisia vaatimuksia myös avin lupa- ja valvontatoiminnalle”, Soile sanoo.
Soilea on kuvattu ihmisläheiseksi, kuuntelevaksi ja inspiroivaksi johtajaksi. Johtamisessa hän itse painottaa hyvää vuorovaikutusta ja luottamusta. Tulokset saavutetaan ja muutoksessa pärjätään parhaiten erinomaisella yhteistyöllä ja hyvällä henkilöstöjohtamisella.
Vastapainoa työlle Soile saa opiskelemalla oikeustiedettä, kuntonyrkkeilemällä ja kuvaamalla luontoa eri vuodenaikoina.
Seuraa Twitterissä: @soile_lahti
“Toimiva vuorovaikutus ja myönteinen asenne parantavat olennaisesti asiakaskokemusta”
Mikael Luukanen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Lounais-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Mikael Luukanen panostaa digitalisaation mukanaan tuomiin osaamistarpeisiin.
Mikael Luukanen arvioi, että Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella toimivan aluehallintoviraston kehittämisen olennaisin asia on vahvistaa reagointikykyä toimintaympäristön ilmiöihin ja tätä kautta viraston työmäärien muutoksiin.
Yhteiskunta ja työ digitalisoituvat kovaa vauhtia, joten henkilöstön IT-taitojen kehittäminen on hyvin tärkeää substanssiosaamisen ohella. Osaaminen ja asiantuntemus tarvitsevat kavereikseen hyvän vuorovaikutuksen ja viestinnän.
“Toimiva vuorovaikutus ja myönteinen asenne parantavat olennaisesti asiakaskokemusta. Ne myös tekevät työskentelyn virastossamme mukavaksi. Kiitos tästä kuuluu henkilökunnallemme”, Mikael sanoo.
Joka säällä ja vuodenaikana ulkona viihtyvä Mikael viettää suuren osan vapaa-ajastaan saaristossa. Laaja saaristo onkin yksi Lounais-Suomen aluehallintoviraston toiminta-alueen erityispiirteistä.
Seuraa Twitterissä: @MLuukanen
“Kuunteleminen on vuorovaikutuksen ja luottamuksen kannalta tärkeää”
Marko Pukkinen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Marko Pukkinen näkee viestinnän kiinteänä – ja tärkeänä – osana asiantuntijatyötä.
Marko Pukkinen jatkaa työtään varsin monimuotoisen alueen viraston ylijohtajana seuraavat viisi vuotta. Kun toimialueena on Keski-Suomi, Pirkanmaa ja kolme pohjalaismaakuntaa, joissa kahden maakunnan erityispiirteenä on vahva ruotsinkielisyys, on verkostoyhteistyössä huomioitava myös kulttuuriset erot. Viraston työn tärkeä lähtökohta on myös poikkihallinnollisuus, jota Marko haluaa edistää jatkossakin.
Esimiehenä ja esimiesten esimiehenä Marko näkee keskeisenä kuuntelemisen taidon: “Kuunteleminen on molemminpuolisen vuorovaikutuksen ja luottamuksen ylläpitämisen kannalta tärkeää. Esimiesten kanssa työskennellessä on myös tärkeää antaa omille alaisille, johtajille, tilaa. He ovat johtamisen ammattilaisia.”
Uuden kautensa ensimmäisenä vuotena Marko haluaa panostaa viestintään. Hän toivoo työntekijöiden mieltävän, että viestintä kuuluu tiiviisti asiantuntijatyöhön: “Viestintä ei ole erillistä tai irrallista, jonkun muun tekemää, vaan olennainen osa asiantuntijatyötä ja jokaista lupa-, valvonta- ja ohjausprosessia.”
Vapaa-ajalla Marko viettää aikaa niin nelijalkaisten kuin kaksipyöräisten parissa.
Seuraa Twitterissä: @m_pukkinen
“Kaikki työntekijämme tekevät merkityksellistä työtä”
Terttu Savolainen, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen vastaa muutoksiin pitämällä huolta henkilöstön osaamisesta ja motivaatiosta.
“Haluan, että kaikki työntekijämme kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä valtiolla Pohjois-Suomen ja sen asukkaiden hyvinvoinnin parhaaksi”, kolmannen kauden ylijohtaja Terttu Savolainen summaa ja lupaa omalla toiminnallaan vahvistaa henkilöstön osaamista ja motivaatiota sekä valtion myönteistä työnantajakuvaa.
Virasto tekee entistä tiiviimpää yhteistyötä sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa alueellaan Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä työsuojelun ja ympäristöluvituksen osalta myös Lapissa. Uuden strategian arvot asiakaslähtöisyys, asiantuntijuus ja yhteistyö antavat työlle hyvät ohjenuorat.
Muuttuva maailma edellyttää myös viraston kehittymistä; tänä vuonna panostus on monialaisesti viestintään. ”On tärkeää tiedostaa viestinnän ja digitalisaation luomat mahdollisuudet esimerkiksi ohjauksessa ja ennakoivassa valvonnassa. Vahvistamme asiantuntijoidemme osaamista tulokselliseen, vaikuttavaan ja asiakaslähtöiseen työhön”, Terttu toteaa.
Terttu on aktiivinen somettaja mutta myös lintumetsästystä harrastava luonnossa samoaja.
Seuraa Twitterissä: @TeSavolainen
Lue myös: Valtiovarainministeriön uutinen: aluehallintovirastojen ylijohtajat nimitettiin