Koronatestaus rajanylityspaikoilla: Matkustajien vastuullinen toiminta on keskeistä taudin torjunnassa (tiedotetta täydennetty)
*Klo 15.10 julkaistusta tiedotteesta puuttui kappale tekstiä pakkokeinojen käytöstä. Se on lisätty tähän julkaisuun.* Koronaviruksen torjunta rajanylityspaikalla on moniviranomaisyhteistyötä, johon osallistuvat raja- ja liikenneviranomaisten lisäksi kunnat ja osin myös aluehallintovirastot. Aluehallintoviraston toiminta koronapandemian torjunnassa keskittyy tartuntatautilain mukaisesti kuntien ohjaukseen ja valvontaan – myös rajanylityspaikkojen terveysturvallisuusjärjestelyjen osalta. Kunnilla ja kuntayhtymillä on torjuntatyössä keskeinen operatiivinen rooli, niin myös maahan saapuvien matkustajien ohjaamisessa koronatesteihin ja testausten järjestämisessä maahantulopaikoissa. Viime kädessä matkustajien oma toiminta on kuitenkin aina avainasemassa.
Kunnat vastaavat terveystarkastusten ja koronatestausten järjestämisestä alueillaan, myös rajanylityspisteillä. Aluehallintovirasto voi tartuntatautilain perusteella määrätä kunnan järjestämään terveystarkastuksen esimerkiksi tietyssä kulkuneuvossa tai vastaavassa paikassa oleskelleille ihmisille. Käytännössä näin voitaisiin toimia esimerkiksi silloin, jos kunta ei järjestä testausta, joka olisi tarpeen koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Kunnat ovat aluehallintovirastojen näkemyksen mukaan toimineet resurssiensa puitteissa tehokkaasti, järjestäneet testimahdollisuuden rajanylityspaikoilla ja ohjanneet ns. korkean koronariskin maista tulevat matkustajat testeihin.
Tartuntatautilain peruslähtökohta terveystarkastuksiin osallistumisessa on vapaaehtoisuus. Tartuntatautilain mukaan aluehallintovirasto voi päättää, että terveystarkastukseen osallistuminen on henkilölle pakollista, jos se on yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi välttämätöntä. Päätöstä edeltäisi vapaaehtoisen terveystarkastuksen tarjoaminen. Tarkastuksen osana voitaisiin ottaa välttämättömiä näytteitä, kuten koronatesti. Niin sanottuja massapäätöksiä ei nykylain puitteissa voi tehdä, vaan päätös pitäisi tehdä jokaisen henkilön osalta yksilöllisesti, tapauskohtaiseen harkintaan perustuen. Aluehallintovirastot eivät ole tehneet tällaisia päätöksiä toimialueillaan, eivät myöskään rajanylityspaikoissa.
Saavutettaisiinko testeihin pakottamisesta tavoiteltu hyöty?
Päätöksenteko pakollisista koronatestauksista on yksi irrallinen asia laajemmassa rajojen terveysturvallisuuskysymyksessä. Harkinnan testauksen tarpeesta tekee ensi kädessä kunnan tartuntatautiviranomainen rajanylityspaikalla, ja sitä ohjaa tutkittavan perusoikeuksien kunnioitus.
- Rajalla otettu testi kertoo vain henkilön senhetkisen tilanteen, muistuttaa aluehallintoylilääkäri Laura Nikunen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. - Oireettoman matkustajan tulisi jäädä kahden viikon omaehtoiseen karanteeniin tai hänestä tulisi ottaa toinen testi kolmen vuorokauden kuluttua maahan saapumisen jälkeen.
Maahantulijan pitäisi joka tapauksessa olla omaehtoisessa karanteenissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeen mukaisesti toisen negatiivisen testituloksen saamiseen saakka. Kunnan tai kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä henkilön karanteeniin, jos tämän on todettu tai perustellusti epäilty altistuneen koronavirustartunnalle eikä mahdollisen tartunnan leviämisen estämistä voida luotettavasti muuten varmistaa.
- Mikä siis olisi lisäarvo siinä, jos testistä kieltäytyjälle tehtäisiin päätös pakollisesta terveystarkastukseen osallistumisesta, jonka seurauksena henkilö määrättäisiin karanteeniin, kun testistä kieltäytyjän olisi voinut määrätä karanteeniin ilman terveystarkastustakin? Nikunen toteaa.
Viranomaisen pitää noudattaa pakkokeinojen käytössä erityisen suurta harkintaa. Pakollinen terveystarkastus ei ole oikeasuhtainen eikä välttämättömäksi katsottava toimi, jos tartuntataudin leviäminen voidaan ehkäistä määräämällä terveystarkastuksesta tai testistä kieltäytyvä henkilö karanteeniin sen edellytysten täyttyessä.
Ihmisten sitoutuminen koronaviruksen leviämistä ehkäiseviin toimintaohjeisiin on keskeisintä taudin tehokkaassa torjunnassa. Jokaisen yksittäisen ihmisten toimintaa esimerkiksi karanteenimääräysten noudattamisessa ei voida käytännössä valvoa. Pakolla tehty koronatesti ei todennäköisesti paranna ihmisen sitoutumista turvaohjeisiin, joita tarvitaan koronatestistä huolimatta.
Rajojen terveysturvallisuuden edistäminen on maahantulopaikoilla tärkeää, mutta siihen on muitakin keinoja kuin testien ottaminen väkisin oireettomalta ihmiseltä: ensisijaisesti neuvonta, selkeä ohjeistus omaehtoisesta karanteenista ja muista koronaviruksen leviämistä ehkäisevistä käytännöistä sekä testeihin ohjaaminen ja testauksen sujuvuus. Kunnat tekevät jatkuvaa työtä rajojen terveysturvallisuuden varmistamiseksi ja kehittävät toimintatapoja yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Toimintaa ohjaa lainsäädäntö sekä lääketieteellinen tietämys tartuntatautien torjunnan toimista ja niiden vaikuttavuudesta mutta myös vaikutuksista tutkittavan henkilön kannalta.
Lisätietoa:
Lisätietoa:
aluehallintoylilääkäri Laura Nikunen, p. 0295 016 564
ylijohtaja Merja Ekqvist, p. 0295 016 271
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
aluehallintoylilääkäri Sami Remes, p. 0295 016 876
ylijohtaja Soile Lahti, p. 0295 016 800
Itä-Suomen aluehallintovirasto
aluehallintoylilääkäri Sari Kemppainen, p. 0295 017 350
ylijohtaja Kaisa Ainasoja, p. 0295 017 345
Lapin aluehallintovirasto
aluehallintoylilääkäri Katja Paakkola, p. 0295 018 093
ylijohtaja Mikael Luukanen, p. 0295 018 092
Lounais-Suomen aluehallintovirasto
aluehallintoylilääkäri Laura Blåfield, p. 0295 018 587
ylijohtaja Marko Pukkinen, p. 0295 018 582
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
aluehallintoylilääkäri Pasi Eskola, p. 0295 017 573
ylijohtaja Terttu Savolainen, p. 0295 017 551
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
sähköpostit [email protected]
Tietoja julkaisijasta
Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.