Etelä-Suomen aluehallintovirasto järjestää syksyllä 2022 kolme alueellista maanpuolustuskurssia: Haminassa 19.–23.9. ja Tuusulassa 10.–14.10. sekä 7.–11.11. Kurssit tarjoavat osallistujilleen tietoa yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta ja viranomaisten rooleista häiriötilanteisiin varautumisessa. Oppilaiksi kutsutaan yhteiskunnan varautumisen avainhenkilöitä, joten samalla päästään kehittämään eri toimijoiden välistä verkostoitumista ja yhteistyötä.
Haastattelimme kahta alueellisen maanpuolustuskurssin oppilasta heidän kurssikokemuksestaan Haminassa – millaista antia kurssi tarjosi?
”Kurssin jälkeen asioita on katsellut entistä tarkemmin turvallisuuden ja varautumisen näkökulmista.”
Kuka olet, mistä organisaatiosta tulet ja mikä on roolisi organisaatiossa?
Olen Christa Carpelan, 46-vuotias neljän lapsen äiti ja sote-ammattilainen Kouvolasta. Olen kaupungin- ja hyvinvointialueen valtuutettu, ja kurssille osallistuin kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtajana. Siviilissä toimin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kaakkois-Suomen piirin toiminnanjohtajana, joten pääsin tarkastelemaan kurssin antia molemmista näkökulmista.
Millaisia odotuksia sinulla oli alueellisesta maanpuolustuskurssista? Täyttyivätkö odotukset?
Olen ollut aiemmin kahden päivän kurssilla järjestöjohtajan roolissa, joten tiesin jo hieman mitä odottaa: tiiviitä ja asiapitoisia päiviä perehtyen Suomen maanpuolustukseen ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen. Tältä kurssilta toivoin antoisien luentojen lisäksi jalkautumista eri kohteisiin, ja tämä toteutui! Kävimme vierailulla Haminan pelastuslaitoksella ja Vekarajärven varuskunnassa, jossa oli hienosti järjestettyä ohjelmaa. Näimme simulaatiota pelastusoperaatioista ja pääsin myös panssarivaunun kyytiin tähystelemään. Eli odotukset täyttyivät ja ylittyivätkin, mihin oli osuutta myös kurssikollegoilla.
Mikä yllätti kurssilla – vai yllättikö mikään?
Täytyy sanoa, että vaikka lähdin kurssille avoimin mielin ja ilman olettamuksia, niin erittäin positiivisesti yllätti kurssikollegoiden heittäytyminen heti ensimmäisessä aamunavauksessa! Sain nimittäin maanantai-iltana pienryhmämme puheenjohtajana tehtäväksi hoitaa tiistain avauksen, ja tietämättä, mitä nämä ovat yleensä pitäneet sisällään, päätin vanhana tanssijana laittaa lanteet liikkumaan. Tämähän sopi myös pienryhmämme teemaan ”henkinen kriisinkestävyys”. Tanssiessa mieli ja keho kiittää. Aloitin aamun lausuen arvostamani oppiäitini Aira Samulinin sanat ”älkää välittäkö miltä se näyttää, vaan miltä se tuntuu”, ja hetkessä koko RUKin [Haminan Reserviupseerikoulu] maneesi oli täynnä rytmiä ja liikettä.
Mikä oli kurssissa kaikkein mielenkiintoisinta?
Luennot olivat kaikkinensa todella mielenkiintoisia. Yhteiskunnan turvallisuuden takaamiseen, kriisijohtamiseen ja häiriöihin varautumiseen perehdyttiin monesta eri kulmasta – tarttumapintaa toivat luonnollisesti viimeaikaiset tapahtumat maailmalla. Luentojen ja kohdevierailujen lisäksi täytyy nostaa erikseen vielä esille mielenkiintoiset keskustelut muiden kurssilaisten kanssa pienryhmissä ja tauoilla. Huipputyyppejä!
Miten aiot viedä kurssin oppeja omaan työhösi, organisaatioosi tai verkostoosi?
Kurssin jälkeen asioita on katsellut entistä tarkemmin turvallisuuden ja varautumisen näkökulmista – ja pitänyt näitä esillä eri yhteyksissä, kuten kunnan varautumisen suunnitelmat ja oman järjestön roolin terävöittäminen osana Vapepaa [Vapaaehtoinen pelastuspalvelu]. Tähän antoivat eväitä erityisesti pienryhmissä tehdyt tehtävät, joissa pääsi konkretian tasolla pohtimaan kyseisiä asioita.
Miten kehittäisit kurssin sisältöjä tai käytäntöjä?
Kurssi oli todella hyvin toteutettu: luennot, tauotus ja ohjeisohjelmat. Nautin myös siitä, että sai viikon seurata annettua ohjelmaa, ja kaikki oli valmiiksi järjestetty. Toki olisin mieluusti keskustellut kurssilaisten ja kouluttajien kanssa vieläkin enemmänkin, mutta ymmärrettävästi aika ei veny loputtomiin.
Miten kiteyttäisit kurssin annin kokonaisturvallisuuden näkökulmasta?
Kurssi oli rakennettu hienosti siten, että jokaisen päivän anti täydensi toisiaan pureutuen kokonaisturvallisuuden eri osa-alueisiin ja nostaen esiin eri toimijoiden roolia. Kokonaisturvallisuuden timantti tuli tutuksi! Kiteyttää voisi, että kurssi avasi hienosti yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja, jotka on turvattava kaikissa tilanteissa, niin normaalioloissa kuin kriisin sattuessa. Sekä sen, että kaikilla on tässä merkittävä rooli, niin yksilöinä kuin yhteisöinä.
”Osallistujien avoin ja opinhaluinen ilmapiiri yllätti erittäin positiivisesti”
Kuka olet, mistä organisaatiosta tulet ja mikä on roolisi organisaatiossa?
Olen majuri Mika Mäenpää, Maavoimien esikunnan operatiivisen osaston tiiminjohtaja.
Millaisia odotuksia sinulla oli alueellisesta maanpuolustuskurssista? Täyttyivätkö odotukset?
Odotin uppoutumista syvällisesti kokonaisturvallisuuden kentän toimijoiden toimintatapoihin alueellisella tasolla. Olen muutama vuosi sitten yleisesikuntaupseerikurssilla opiskellut samaa asiaa valtakunnallisella tasolla ja nyt oli aika täydentää ymmärrystä alue- ja paikallistasolla.
Odotukset täyttyivät erinomaisesti – nämä asiat aukeavat parhaiten juuri ihmisten välisissä keskusteluissa.
Mikä yllätti kurssilla – vai yllättikö mikään?
Osallistujien avoin ja opinhaluinen ilmapiiri kyllä yllätti erittäin positiivisesti! Ehkä se oli nämä meidän kurssimme iloiset ja elämänhaluiset karjalaiset, jotka saivat kaikki muutkin vilkkaasti keskustelemaan?
Mikä oli kurssissa kaikkein mielenkiintoisinta?
Ehdottomasti tutustuminen oman fokuksen, eli maanpuolustuksen ja turvallisuusviranomaisten, ulkopuoliseen päätöksentekoon mahdollisessa kriisissä sekä koronapandemiasta saadut opit kriisijohtamisessa.
Miten aiot viedä kurssin oppeja omaan työhösi, organisaatioosi tai verkostoosi?
Ehdottomasti vien oppeja viranomaisyhteistyön kehittämiseen Maavoimissa sekä tuon täältä teemoja paikallispuolustusharjoitusten kehittämiseen tulevina vuosina.
Miten kehittäisit kurssin sisältöjä tai käytäntöjä?
Aikaahan tämä kurssi vaatisi varmasti kaksikin viikkoa, jotta päästään pureutumaan kunnolla niihin kaikkiin hedelmällisimpiin keskusteluihin!
Miten kiteyttäisit kurssin annin kokonaisturvallisuuden näkökulmasta?
Oy Suomi Ab tarvitsee meidät kaikki yhdessä tekemään töitä kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi.
Aluehallintovirastot ja Puolustusvoimat järjestävät alueellisia maanpuolustuskursseja ympäri Suomen
Alueellisten maanpuolustuskurssien järjestäminen kuuluu aluehallintoviraston lakisääteisiin alueellisen varautumisen yhteensovittamisen tehtäviin. Ne järjestetään yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa.
Millaisia aiheita kursseilla käsitellään ja millä perusteilla oppilaat valitaan? Lue lisää alueellisista maanpuolustuskursseista ja oppilasvalinnasta tästä blogijutusta.
Varautumisen tavoitteena on turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot erilaisissa normaali- ja poikkeusolojen häiriötilanteissa. Viime vuosien poikkeuksellisen vakavat ja äkilliset häiriötilanteet ja turvallisuusuhat – suurimpina koronaviruspandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan – ovat nopeasti suunnanneet huomion Suomen varautumisen tasoon. Yhteistyötä viranomaisten kesken on tiivistetty.
On myönteistä, että mielenkiinto ja sitä myötä motivaatio varautumista kohtaan on lisääntynyt. Huomion kiinnittäminen varautumiskysymyksiin on kuitenkin tärkeää jo normaalioloissa. Varautuminen on pitkäjänteistä työtä ja valmiussuunnitelmia on tarpeen päivittää jatkuvasti, kun toiminta- ja turvallisuusympäristö muuttuvat. Riittävät resurssit perustehtävien hoitamiseen tulee turvata, jotta myös äkillisiin häiriötilanteisiin pystytään tehokkaasti reagoimaan.
Poikkihallinnollista yhteistyötä: Etelä-Suomen aluehallintoviraston tehtävänä on alueensa varautumisen yhteensovittaminen
Aluehallintovirastojen lakisääteisenä tehtävänä on varautumisen yhteensovittaminen ja siihen liittyvän yhteistoiminnan järjestäminen alueellaan. Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialue kattaa Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat. Toteutamme varautumisen tehtäviä erityisesti kolmen kokonaisuuden kautta:
1. Alueelliset maanpuolustuskurssit perehdyttävät kokonaisturvallisuuteen ja edistävät yhteistoimintaa
Alueelliset maanpuolustuskurssit tarjoavat osallistujilleen ymmärryksen turvallisuusuhista, kokonaisturvallisuudesta ja eri toimijoiden valmiuksista. Elintärkeiden toimintojen osa-alueina käsitellään erityisesti sisäistä turvallisuutta, väestön toimintakykyä ja palveluita, henkistä kriisinkestävyyttä, puolustuskykyä sekä talouden, infrastruktuurin ja huoltovarmuuden toimivuutta.
Viiden päivän mittaiset kurssit on suunnattu varautumisen keskeisissä tehtävissä toimiville henkilöille julkishallinnossa, yrityksissä ja järjestöissä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella olemme järjestäneet tänä keväänä jo kolme kurssia, ja keskimäärin noin 1500 vuosittain koulutettavan kurssilaisen joukosta noin 750 koulutetaan Etelä-Suomen kursseilla.
Lisätietoa alueellisista maanpuolustuskursseistamme
2. Valmiustoimikunnassa luodaan ja ylläpidetään yhteistä tilannekuvaa
Valmiustoimikunnan tehtävänä on ylläpitää alueellista turvallisuustilannekuvaa ja toimia alueellisen varautumisen yhteensovittamisen sekä siihen liittyvän yhteistoiminnan ja tiedonvaihdon foorumina. Mukana ovat maakunnittain varautumisen keskeiset viranomaiset ja toimijat.
Etelä-Suomen alueellinen valmiustoimikunta teki erityisesti koronapandemian aikana tiivistä yhteistyötä laajennetulla kokoonpanolla, johon kuuluivat alueen kaikki 62 kuntaa. Verkostomaisesti toimiva valmiustoimikunta on erinomainen alusta ajankohtaisten teemojen käsittelyyn, yhteisen tilanneymmärryksen ja ennakoivien toimenpiteiden muodostamiseen sekä asiantuntevien näkökulmien kuulemiseen laajasti yhteiskunnan eri sektoreilta, esimerkiksi koronaviruspandemian vaikutuksista lapsiin ja nuoriin, kulttuurialaan tai elinkeinoelämään. Viime aikoina verkosto on käsitellyt etenkin Ukrainan sodan turvallisuusvaikutuksia ja niihin varautumista. Osallistujille on muun muassa järjestetty koulutus hybridivaikuttamisen torjumisesta.
Lue lisää valmiustoimikunnan työstä
3. Valmiusharjoitukset testaavat ja kehittävät toimintaa häiriötilanteissa
Järjestämme vuosittain alueellisen valmiusharjoituksen, jossa harjoitellaan erityisesti tilannekuvan muodostamista, johtamista ja päätöksentekoa, yhteistoimintaa sekä viestintää häiriötilanteessa. Harjoitukset valmistellaan ja toteutetaan maakunnittain yhdessä alueen muiden turvallisuustoimijoiden kanssa, ja niihin osallistuvat lähtökohtaisesti kaikki alueen kunnat sekä muita yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiä organisaatioita.
Valmiusharjoitukset ovat laajoja kokonaisuuksia, jotka käynnistyvät harjoituksen skenaarioiden valinnalla, harjoituksen etenemisen suunnittelulla ja harjoitusalustan valmistelulla. Teemoja valittaessa hyödynnetään alueellista riskiarviota ja kuunnellaan osallistujien tarpeita. Valmistavien tilaisuuksien ja harjoituspäivien jälkeen vuorossa ovat palautetilaisuus ja jälkiarviointi, joiden pohjalta osallistujat voivat kehittää omia valmiussuunnitelmiaan.
Vuodelta 2020 syksylle 2021 siirretyn Uudenmaan valmiusharjoituksen saimme pidettyä koronan aiheuttamista rajoituksista huolimatta, kun toteutimme noin 500 osallistujan harjoituksen kokonaan verkossa. Lisäksi järjestimme valmiusharjoituksen loppuvuodesta Kanta- ja Päijät-Hämeessä teemalla väestönsuojelu. Tänä vuonna vuorossa on Kaakkois-Suomi, ja teemana säilyy väestönsuojelu.
Tilanneymmärrys ja ennakointi avainasemassa
Suomessa on jo vuosikymmeniä tehty suunnitelmallista ja hyvää varautumistyötä yhteiskunnan eri toiminnoissa. Siitä huolimatta on tärkeää tunnistaa ja tunnustaa ne varautumisen osa-alueet, jotka ovat jääneet pienemmälle huomiolle ja edellyttävät erityistä huomiota etenkin vallitseva tilanne huomioiden. Yhdessä valmisteltu riskiarvio ja yhteinen tilanneymmärrys ovat varautumisen kulmakiviä.
Huolellakaan tehdyt suunnitelmat eivät kuitenkaan riitä, vaan niiden mukaista toimintaa pitää harjoitella myös käytännössä, jotta kaikki osaavat toimia tositilanteessa. Valmiusharjoitukset ovat myös hyvä keino testata suunnitelmien toimivuutta ja paikata niiden puutteita ennen todellista uhkaa.
Turvallisuustilanteen muutokset ovat luoneet suuren kysynnän alueellisen varautumisen edistämiseen ja ruuhkauttanut osan perustehtävistä. Resurssit sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä ratkaisevat osaltaan sen, missä mittakaavassa Etelä-Suomen aluehallintovirasto pystyy toteuttamaan lakisääteisiä tehtäviään esimerkiksi kuntien valmiussuunnittelun tukemisessa. Joidenkin tehtävien, kuten väestönsuojelun, osalta tulee tarkastella myös kokonaisuutta selkeyttäviä lainsäädäntötoimia. Organisaatioiden valmius ja yhteistoiminnan perusta luodaan riittävästi resursoiden jo normaalioloissa. Muistetaan tämä myös häiriötilanteiden ja turvallisuusuhkien hellittäessä.
Tommi Laurinen
Pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueen johtaja
Etelä-Suomen aluehallintovirasto