Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Soile Lahti.
Tartuntatautilain uudistaminen on parhaillaan käynnissä. Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Soile Lahti tutki tuoreessa oikeustieteen maisterin tutkielmassaan pykälän 58 haasteita ja sitä, miten laista saataisiin entistä toimivampi työkalu.
Viimeisetkin tartuntatautilain väliaikaisiin kirjainpykäliin perustuvat velvoitteet lakkaavat 1. heinäkuuta, kun väliaikaisten pykälien voimassaolo päättyy. Varsinaisia rajoituksia ei ole tällä hetkellä voimassa, mutta pykälän 58 c mukaisia hygieniavaatimuksia on noudatettava 30. kesäkuuta saakka. Hygieniavaatimuksista voit lukea tarkemmin aluehallintoviraston sivuilta.
Osa nyt päättyvistä väliaikaisista pykälistä on tarkoitus palauttaa lakiin. Lain muutokset ovat parhaillaan lausuntokierroksella, joka päättyy 24. heinäkuuta. Eduskuntaan laki etenee todennäköisesti kesätauon jälkeen. Myös aluehallintovirasto valmistelee omaa lausuntoaan.
Tartuntatautilakia sovellettiin parhaalla mahdollisella tavalla uudenlaisessa tilanteessa
Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Soile Lahti pitää lain uudistamista hyvänä.
”Laki ei nykyisellään sisällä tarpeellisia oikeudellisia työkaluja tulevistakaan pandemioista selviämiseksi. Tartuntatautilakia säädettäessä ei ole täysin tunnistettu mahdollisuutta, jossa yleisvaarallinen tartuntatauti vyöryy maahan nopeasti useasta suunnasta ja epidemia leviää ja pitkittyy koko maassa. Ajatuksena on ollut ehkä ennemminkin säätää lyhyehkön aikaa tarvittavista toimenpiteistä, joiden avulla voidaan sammuttaa esimerkiksi paikallisia tuberkuloosipesäkkeitä.”
Lahti on tutkinut tuoreessa oikeustieteen maisterin tutkielmassaan tartuntatautilain pykälän 58 haasteita koronapandemian kaltaisessa tilanteessa. Tutkielma on valmistunut Itä-Suomen yliopistolle, ja siihen voi tutustua yliopiston verkkosivuilla. Lahdella on entuudestaan myös hallintotieteiden maisterin tutkinto.
”Meillä ei ole rajoituspäätöksiä tehdessä mahdollisuutta pykälien soveltamiseen laissa säädetyn ohi, sillä viranomaistoiminnan on perustuttava lakiin. Tartuntatautilakia on käytetty parhaalla mahdollisella tavalla, vaikka se ei ole täydellinen”, Lahti sanoo.
”Ymmärrän hyvin sen, että lain haasteista johtuen rajoitukset ovat voineet tuntua epäjohdonmukaisilta. Monista Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksistä valitettiinkin. Yhtään päätöstämme hallintotuomioistuimet eivät kuitenkaan ole tähän mennessä lainvastaisina kumonneet tai muuttaneet", hän jatkaa.
Ylijohtaja Soile Lahti, miksi valitsit juuri tämän aiheen tutkielmaasi?
”Kaikki aikani meni töissä, kun koronatilanne oli pahimmillaan. Opiskelin samaan aikaan, joten minun oli pakko valita lopputyöhöni aihe, jota tunnen jo entuudestaan. Kirjoitin tutkielmaani iltaisin ja viikonloppuisin - joskus myös öisin -, jos ei ollut töitä. Tietysti taustalla on myös aito kiinnostus aiheeseen. Tartuntatautilaki on ajankohtainen ja merkityksellinen, ja lain haasteista on keskusteltu julkisuudessakin. Halusin tarkastella asiaa tutkijan silmin ja pohtia, miten lain pykälää 58 pitäisi tulkita yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien rajoittamisessa.
Ongelmien osoittaminen on tietenkin helppoa, mutta halusin esittää myös ratkaisuehdotuksia. On huomattava, että ajatukset eivät ole aluehallintoviraston näkemyksiä vaan omia henkilökohtaisia näkemyksiäni oikeustieteilijänä.”
Mitkä ovat tartuntatautilain pykälän 58 keskeiset kehityskohdat tutkimuksesi mukaan?
1. ”Pykälä on liian joustava. Lainsäädännössä olevia vajeita on pyritty korjaamaan hallinnollisella ohjauksella ja koronan aikana tehdyillä väliaikaisilla kirjainpykälillä, joilla on laajennettu toimien soveltamisalaa. Tietyissä määrin joustavuus on hyvä, jotta laki toimii eri tilanteissa, mutta tässä tapauksessa sääntelyn täsmällisyyttä ja tarkkarajaisuutta tulisi parantaa. Kysymys on kuitenkin toimesta, jolla osittain rajoitetaan perusoikeuksia. Tällä hetkellä esimerkiksi rajoitusten välttämättömyyden määrittely on tartuntatautilaissa aika ohutta.”
2. ”Viranomaisten keskinäistä työnjakoa tulisi kirkastaa ja toimintarakennetta selkiyttää. Tällä hetkellä esimerkiksi alueellisten häiriötilanteiden johtamistoimivaltuutta ei ole yhdelläkään tartuntatautien torjuntaviranomaisista. Vastaavasti valtakunnallisten tilanteiden osalta puuttuu toimivaltainen viranomainen päättämään koko maata koskevista rajoituksista. Torjuntatoiminta on verkostomaista, ja myös pykälän 58 nojalla annettuun päätökseen liittyvää toimivaltaa on jaettu eri viranomaisille. Toiminta voi vaikuttaa pirstaloituneelta: aluehallintovirasto tekee hallinnolliset rajoituspäätökset, sairaanhoitopiiri ja THL ovat päätöksen laissa määritellyt epidemiologiset asiantuntijatahot, kunnilla on toimivalta oman alueensa rajoituspäätöksiin, sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa tartuntatautien torjuntaa kokonaisuutena.
Onko toimintarakenne hyvä ja riittävän selkeä? Suurelle yleisölle se ei ainakaan ole ymmärrettävä.”
3. ”Tartuntatautilain nojalla tehtävissä toimissa on ongelmallista tukeutua kokoontumislain käsitemääritelmiin. Kokoontumislain käsitteet, esimerkiksi yleisötilaisuus, on tiedostettu haasteellisiksi jo kokoontumislain säätämisen aikaan. Erityisen ongelmallisia ne ovat tartuntatautilain mukaisten rajoituspäätöksen perustana.
Kokoontumistyyppejä on lukuisia. On ollut todellinen haaste arvioida, mitkä kokoontumiset täyttävät yleisötilaisuuden tunnusmerkit ja ovat siten rajoituspäätösten kohteena ja mitkä taas jäävät sen ulkopuolelle. Tästä problematiikasta johtuvat monet pandemian aikana nähdyt tilanteet, joissa rajoitukset eivät tuntuneet loogisilta yleisön silmissä.
Yksittäisiä tapahtumia, kuten konsertteja ja teatteriesityksiä, rajoitettiin, kun taas samaan aikaan marketeissa sai liikkua vapaasti. Tämä johtui yleisötilaisuuden käsitteestä: yksittäinen konsertti on yleisötilaisuus mutta markettien jatkuva perusliiketoiminta taas ei, eikä siis rajoitettavissa pykälän 58 nojalla.
Jos ihmiset eivät koe viranomaisten määräyksiä oikeudenmukaisiksi ja loogisiksi, koko viranomaistoiminnan uskottavuus ja legitimiteetti voivat heikentyä ja halu omaehtoisiinkin torjuntatoimiiin voi laskea.”
Miten näitä haasteita voisi ratkaista?
1 ja 2. ”Ratkaisuehdotukseni lain joustavuuden problematiikkaan ja viranomaisten työnjaon kirkastamiseen kietoutuvat toisiinsa.
Tartuntatautilain 58 pykälän mukaan tehtyjen toimien on aina perustuttava asiantuntija-arvioon toimenpiteiden välttämättömyydestä. Välttämättömyyttä ei kuitenkaan ole avattu lain pykälässä tai sen perusteluissa mitenkään. Tästä on voinut syntyä kansalaisille epävarmuutta siitä, ovatko rajoitukset todella olleet välttämättömiä etenkin, kun huomioidaan verkostomainen, monelle huonosti hahmottuva toimintarakenne ja eri viranomaisten roolit siinä.
Olisikin tarpeen määritellä hieman tarkemmin, mitä välttämättömyydellä tarkoitetaan ja miten asia tulee selvittää. Nyt 58 pykälän nojalla tehtävä asian selvittäminen kohdentuu lähinnä terveysviranomaisiin. Tämä riittänee paikallisessa, lyhytaikaisessa epidemiassa. Pitkäkestoisessa pandemiassa tarvitaan puolestaan laaja-alaisempia arvioita niin rajoitusten hyödyistä kuin haitoista, mikä luo pohjan arviolle toimien oikeudellisesta välttämättömyydestä. Koronapandemian aikana valtioneuvoston hybridistrategian mukaiset koronakoordinaatioryhmät muodostettiin täyttämään tätä laaja-alaisempaa arviointitehtävää, mutta niiden toiminta ei jäsenny oikeudellisesti hyvin. Ryhmistä ei ole säädetty laissa mitään, vaikka ne ovat olleet keskeinen osa koronantorjuntaa ja siihen liittyvää päätöksentekoakin. Lisäksi ne ovat saattaneet sekoittaa jo ennestään monipolvisen viranomaisverkoston toimintaa julkisen vallan käytössä ja sen ymmärrettävyyttä ihmisten silmissä.
Pohdin myös sitä mahdollisuutta, että laissa porrastettaisiin erityyppisiä tartuntatautien aiheuttamia häiriötilanteita ja vaihtoehtoja niissä tarvittaviin perustoimenpiteisiin. Samalla erotettaisiin rajoituspäätöksen tekeminen ja häiriötilannetyypin määrittely toisistaan. Jatkossa hyvinvointialueet voisivat vastata epidemian tason määrittelemisestä. Epidemian taso määriteltäisiin erillisellä, pidemmän aikaa voimassa olevalla päätöksellä. Sen yhteyteen voisi rakentaa vuorovaikutuksellisuutta ja osallisuuttakin paremmin kuin koronan aikana, jolloin kuulemisia ei voitu rajoituspäätösten kiireellisyyden vuoksi järjestää.
Normaaliolot ja poikkeusolot ovat liian karkea jako tämän tyyppisiin häiriötilanteisiin ja siksi tartuntatautilaissa voisi olla ennakkoon määritellyt rajoitustoimet kullekin tilannetasolle. Aluehallintovirasto päättäisi rajoitustoimista tältä pohjalta. Tämänkaltainen toimintamalli toisi rauhaa ja ennakoitavuutta pandemianhallintaan.”
3. ”Tartuntatautilain kytkös kokoontumislain käsitemäärittelyihin tulisi katkaista. Tartuntatautilain pykälän 58 soveltamisalaa tulisi laajentaa siten, että se kattaisi laajemmin erityyppisiä tilanteita, joissa ihmisiä kokoontuu yhteen riippumatta siitä, onko kyseessä yksittäinen tilaisuus vai jatkuva toiminta. Vastaavasti harkintavaltaa rajoitusten asettamisesta ohjattaisiin yleisillä periaatteilla - jotka tartuntatautilaista nyt puuttuvat - asian selvittämisestä ja välttämättömyydestä sekä häiriötilannetyypeistä tarkemmin säätämällä. Synnytettäisiin malli, jossa toimivaltuudet ja niiden käyttö olisi kaikille toimijoille selvempää. Samalla säilytettäisiin joustavuus ja vältettäisiin liiallista yksityiskohtaisuutta.”
Toimintaa on voitava kehittää kokemusten perusteella
Lahti korostaa, ettei hänen tarkoituksenaan ole osoittaa sormella epäonnistumisia tai syyttää mitään tahoa.
”Vaikka tartuntatautilain soveltamisen kaikkia seurauksia ei lain säätämisvaiheessa tunnistettu, on siinäkin vaiheessa tehty paras mahdollinen käytettävissä olevilla tiedoilla. Kukaan ei voinut tietää, mitä tuleman pitää.”
Lahden mukaan keskeistä on nyt hakea uusia ratkaisuja koronapandemian hoidosta saatujen kokemusten perusteella.
”Kaikkeen mahdolliseen ei voida jatkossakaan varautua ennalta. Keskeistä on kyky oppia ja myös vaalia luottamusta toimijoiden, kansalaisten ja viranomaisten kesken. Meidän on voitava puhua avoimesti kehittämiskohteista ja kehittää toimintaa ketterästi.”
Kirjoittaja: Pinja Valkonen
Korona-ajan kokoontumisrajoitukset vaihtelevat Suomessa alueittain muun muassa tautitilanteen ja epidemiaennusteen mukaan. Yhdellä alueella on voimassa tiukemmat rajoitukset kuin toisella. Jos kansalainen seuraa vain valtakunnallista epidemiatilannetta, hänestä saattaa tuntua vaikeaselkoiselta, miksi kokoontumisrajoitukset vaihtelevat alueittain. Myös kunnat voivat määrätä alueellaan kokoontumisrajoituksia.
Hankalaa saattaa olla myös ymmärtää, mitä kokoontumisrajoitus käytännössä tarkoittaa ja miten kokoontumisrajoitus eroaa aluehallintoviraston määräämistä muista koronarajoituksista. Kirjoituksemme keskittyy kokoontumisrajoitusten tähän puoleen. Haluamme avata kokoontumisrajoitusten faktoja ja vastata kysymykseen: ”Mikä on kokoontumisrajoitus?”
Aluehallintoviraston määräykset kokoontumisrajoituksista koskevat yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, jotka järjestetään sisällä tai rajatussa ulkotilassa. Kokoontumisrajoituksia koskevassa määräyksessä rajoitus voidaan kohdentaa koskemaan vain osaa yleisötilaisuuksista tai yleisistä kokouksista. Yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien rajoittamisesta säädetään tartuntatautilaissa. Lue lisää tartuntatautilain pykälästä 58.
Kokoontumislaki määrittelee tilaisuuden luonteen
Yleisötilaisuudella tarkoitetaan yleisölle avoimia huvitilaisuuksia, kilpailuja, näytöksiä ja muita niihin rinnastettavia tilaisuuksia. Tällaisia ovat myös kutsuun tai jäsenyyteen sidotut tilaisuudet, jollei tilaisuutta osanottajien lukumäärän, tilaisuuden laadun tai muiden erityisten syiden perusteella voida pitää luonteeltaan yksityisenä.
Yleinen kokous tarkoittaa mielenosoitusta tai muuta kokoontumisvapauden käyttämiseksi järjestettyä tilaisuutta, johon muutkin kuin nimenomaisesti kutsutut voivat osallistua tai jota he voivat seurata.
Yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten määritelmät tulevat kokoontumislaista. Lisätietoa: Mihin aluehallintoviraston toimivalta kieltää ja rajoittaa yleisötilaisuuksia tai yleisiä kokouksia perustuu?
Esimerkkejä yleisötilaisuuksista, joita kokoontumisrajoitukset voivat koskea:
- Konsertit
- Teatteri- ja kesäteatterinäytökset (myös esimerkiksi huvipuiston tiloissa järjestetyt näytökset)
- Elokuvateatterinäytökset
- Festivaalit
- Markkinat
- Yksittäiset huutokauppatilaisuudet
- Yleisurheilutapahtumat ja muut urheiluottelut ja -turnaukset (esim. pesäpallo, jalkapallo ja jääkiekko), jos paikalla on yleisöä
- Lähtökohtaisesti kaikille avoimet, maksullisetkin koulutustilaisuudet ja seminaarit, myös kaupallisten palveluntarjoajien järjestämät
- Pop-up-kahvilat ja -myymälät ainakin silloin, kun ne eivät ole kauppakeskusten tiloissa
- Päiväkodin, koulun tai oppilaitoksen järjestämät juhlat, päättäjäistilaisuudet ja ylioppilasjuhlat, jos tilaisuuteen osallistuu muita kuin henkilökuntaa ja lapsia, oppilaita ja opiskelijoita
- Vanhojen tanssit, jos paikalla on yleisöä (esim. oppilaiden vanhempia)
- Penkkariajelut
- Drive-in-tapahtumat
- Yliopistojen väitöstilaisuudet
- Pilkkikilpailut
Lisätietoa yleisötilaisuuksista, joita kokoontumisrajoitukset voivat koskea:
- Mitä yleisötilaisuuksia, kokoontumisia ja toimintaa kokoontumisrajoitukset koskevat?
- Elokuvat: Miksi elokuvanäytökset ovat yleisötilaisuuksia?
- Koulutukset: Mitkä koulutukset kuuluvat kokoontumisrajoitusten piiriin?
- Urheilu: Mitkä urheilutapahtumat luetaan yleisötilaisuuksiksi?
- Urheilu: Ovatko lasten ja nuorten urheilukilpailut yleisötilaisuuksia?
- Tanssiminen: Miten koronarajoitukset on huomioitava tanssilavoilla?
Kaikki tilaisuudet tai toiminta eivät ole kokoontumisrajoitusten piirissä
Kokoontumisrajoitukset eivät koske jatkuvaluonteista, normaalia toimintaa eivätkä työpaikkojen normaalia toimintaa.
Esimerkkejä jatkuvasta normaalitoiminnasta, jota kokoontumisrajoitukset eivät koske:
- Huvipuistot ja sisähuvipuistot
- Eläinpuistot
- Liikunta- ja aktiviteettipuistot
- Tivolit
- Toritoiminta
- Huutokauppatoiminta silloin kun yrityksen toimialana on huutokauppojen pitäminen
- Leikkipuistot ja leikkipaikat
- Maauimalat ja uimarannat
- Kesäleirit
- Esitykset, jotka ainoastaan striimataan yleisölle, eli yleisöä ei ole paikan päällä
- Oppilaitosten ja koulujen toiminta sekä sisäiset tapahtumat, joissa ei ole ulkopuolista yleisöä
- Oppilasvalintaan ja opetustoimintaan liittyvät koetilanteet
- Opastetut kierrokset esimerkiksi museossa, kaupunginosassa tai luontokohteessa
Toimijoita voi kuitenkin koskea tilojen käyttöä koskevat rajoitukset: Asiakas- ja toimitilojen käytön rajoitukset.
Kokoontumisrajoitukset eivät koske myöskään yksityistilaisuuksia, kuten yksityisten henkilöiden järjestämiä hääjuhlia, illanviettoja, yksityisten henkilöiden ulkoilua tai urheilua ulkona.
Viranomaisten kokoukset, kuten kunnanvaltuuston, -hallituksen ja lautakuntien kokoukset, eivät myöskään kuulu kokoontumisrajoitusten piiriin. Niissä ei voi siksi ottaa koronapassiakaan käyttöön kokoontumisrajoitusten vaihtoehtona.
Yhtiöiden, yhdistysten ja vastaavien osakkaiden ja jäsenten kokoukset eivät yleensä kuulu kokoontumisrajoitusten piiriin.
Lisätietoa tilaisuuksista ja toiminnasta, jotka eivät pääsääntöisesti ole kokoontumisrajoitusten piirissä:
- Leirikoulut: Miten leirikouluja voidaan järjestää turvallisesti?
- Leirit: Miten koronarajoitukset vaikuttavat erilaisiin leireihin?
- Luokkaretket: Kuuluvatko oppilaitosten järjestämät retket esimerkiksi elokuviin tai teatteriin kokoontumisrajoitusten piiriin?
Yleisötilaisuuden järjestäminen
Kokoontumisrajoitusten lisäksi tapahtuman järjestäjän tulee ottaa huomioon tartuntatautilaissa säädetyt hygieniavaatimukset sekä tilojen käyttöä koskevat velvoitteet.
- Mitkä ovat voimassa olevat yleisötilaisuuksien kokoontumisrajoitukset?
- Mitkä ovat voimassa olevat tilojen käyttöä ja sulkemista koskevat päätökset?
Hygieniavaatimukset (tartuntatautilaki 58 c §)
Koko maassa on voimassa laajasti tartuntatautilaissa säädetyt hygieniavaatimukset. Vaatimukset ovat voimassa suoraan lain nojalla ilman erillistä viranomaispäätöstä. Toimijan täytyy ottaa huomioon hygieniavaatimukset kaikissa hallinnoimissaan yleisölle avoimissa tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetuissa sisätiloissasi sekä tietyissä rajatuissa ulkotiloissa.
- Mitkä ovat laissa säädetyt hygieniavaatimukset?
- Mitä toimijoita tartuntatautilain hygieniavaatimukset koskevat?
Tartunnan riskin ehkäiseminen tiloissa (tartuntatautilaki 58 d §)
Aluehallintovirastot voivat antaa määräyksen, joka velvoittaa toimijoita järjestämään toimintansa terveysturvallisesti. Jos alueelle on annettu tällainen määräys, yleisölle avoimien tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitettujen tilojen käyttö on järjestettävä siten, että asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä voidaan ehkäistä.
Toimija voi toteuttaa velvoitteen esimerkiksi
- rajoittamalla asiakasmäärää
- porrastamalla oleskelua
- tehostamalla ilmanvaihtoa
- edellyttämällä osallistujilta kasvomaskin käyttöä.
Tartuntatautilain pykälä 58 koskee kokoontumisrajoituksia ja pykälä 58 d tilojen terveysturvallista käyttöä.
Toimijan täytyy tehdä kirjallinen suunnitelma niistä toimenpiteistä, joilla lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä ehkäistään tiloissa.
Aluehallintovirastot ovat koonneet kattavan ohjeen kirjallisen suunnitelman tekoon sivuilleen:
- Mitä toimijoita päätös tilojen käytöstä koskee?
- Miten teen kirjallisen suunnitelman tilojen käytöstä?
Huom! Aluehallintovirasto ei anna arviota tai hyväksyntää yksittäisten toimijoiden suunnitelmille covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi tiloissaan. Toimijan ei tule lähettää kirjallista suunnitelmaa aluehallintovirastoon, vaan se täytyy pitää tilassa asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien nähtävillä sekä tarvittaessa pyynnöstä esittää suunnitelma kunnan tai aluehallintoviraston tarkastajalle.
Yleisötilaisuuden järjestäminen ravitsemisliikkeessä
Jos yleisötilaisuus järjestetään ravitsemisliikkeessä tai jos yleisötilaisuudessa on anniskelualue, toimijan täytyy noudattaa kokoontumisrajoitusten lisäksi myös ravintolatoimintaa koskevia rajoituksia.
Lisätietoa yleisötilaisuuden järjestämisestä ravitsemusliikkeessä:
- Esiintyjät: Saako ravintolassa olla esiintyjiä, esimerkiksi artisteja?
- Muut ravitsemisliikkeet: Koskevatko kokoontumisrajoitukset jäähallien, uimahallien, jalkapallostadionien tai vastaavien peliareenojen ravintolatoimintaa?
- Ravintolarajoitukset maakunnittain
Yksityistilaisuuden järjestäminen
Aluehallintovirastojen määräykset kokoontumisrajoituksista tai tilojen käytöstä eivät koske yksityistilaisuuksia tai muuta yksityis- tai perhe-elämän piiriin kuuluvaa toimintaa.
Yksityistilaisuuksia ovat kaikki yksityisluonteiset tapahtumat, jotka eivät ole yleisölle avoimia, kuten valmistujaisjuhlat, häät, hautajaiset, ristiäiset, syntymäpäiväjuhlat ja yksityiset illanvietot.
Jos yksityistilaisuus järjestetään ravintolassa, kahvilassa tai muussa ravitsemisliikkeessä, tulee myös yksityistilaisuudessa ottaa huomioon voimassa olevat ravintolatoiminnan rajoitukset ja velvoitteet. Esimerkiksi vaatimukset hygieniasta ja turvaetäisyyksistä on otettava huomioon, samoin aukiolo- ja anniskeluaikojen rajoitukset sekä mahdolliset asiakasmäärien rajoitukset.
Lisätietoa yksityistilaisuuksien järjestämisestä:
- Koskevatko kokoontumisrajoitukset yksityistilaisuuksia?
- Pitopalvelu: Mitkä rajoitukset koskevat pitopalvelu- ja cateringtoimintaa?
- Yksityistilaisuudet: Koskevatko ravintolatoiminnan rajoitukset myös ravintolassa tai kahvilassa järjestettyä yksityistilaisuutta, esimerkiksi hääjuhlaa?
Koronapassi
Tällä hetkellä koronapassin käyttöä on rajoitettu siten, että sen käyttöönotto ei vapauta toiminnanharjoittajaa rajoituksista. Lisätietoa: STM:n tiedote 11.2.2022
Toiminnanharjoittaja voi kuitenkin ottaa koronapassin käyttöön rajoitusten piiriin kuuluvissa tiloissa, joita asiakkaat käyttävät vapaa-aikanaan virkistystarkoituksessa. Tällaisia tiloja ovat:
- yleisötilaisuuksiin käytettävät sisä- ja ulkotilat
- ravitsemisliikkeet
- kuntosalit ja muut urheiluun tai liikuntaan käytettävät sisäliikuntatilat
- yleiset saunat sekä uimahallien, maauimaloiden ja kylpylöiden allastilat sekä niiden välittömässä yhteydessä tai läheisyydessä olevat pukuhuonetilat
- tanssipaikat sekä kuorolaulutoimintaan, harrastajateatteriin tai muuhun vastaavaan ryhmäharrastustoimintaan käytettävät tilat
- huvi- ja teemapuistot, tivolit sekä eläintarhojen sisätilat
- sisäleikkipuistot ja sisäleikkipaikat
- museot, näyttelytilat ja muut vastaavat kulttuuritilat, kuten esimerkiksi taidegalleriat.
Toiminnanharjoittaja ei voi ottaa koronapassia käyttöön sellaisissa tiloissa ja paikoissa, joiden voidaan katsoa olevan tavanomaisen elämän tai lakisääteisten oikeuksien kannalta välttämättömiä tai olennaisia. Lisäksi tilojen sulkemisesta ei voi vapautua koronapassin käyttöönotolla.
Lisätietoa koronapassin käytöstä: Usein kysyttyjä kysymyksiä koronaviruksesta - Koronapassi
Voimassa olevat alueelliset koronarajoitukset
- Mitkä ovat voimassa olevat yleisötilaisuuksien kokoontumisrajoitukset?
- Mitkä ovat voimassa olevat tilojen käyttöä ja sulkemista koskevat päätökset?
- Ravintolarajoitukset maakunnittain
Lisätietoa
- Tartuntatautilaki (1227/2021)
- toiminnan järjestäminen, erityisesti pykälät 58 c, 58 d ja 58 g
- kirjallinen suunnitelma 58 h §
- koronatodistus 58 i §
- valvonta 59 a §
- tarkastukset 59 b §
- määräykset ja pakkokeinot 59 c §
- Ks. myös oman sairaanhoitopiirin tasolla tehdyt suositukset koronaepidemian torjuntatyön tehostamiseksi!
- Jos yleisötilaisuus peruuntuu tai tilat on määrätty suljettaviksi, toimija voi tiedustella mahdollisuutta korvaukseen Valtiokonttorista.
Kirjoittajat: aluehallintoviraston asiakaspalvelun tiimi
Aluehallintovirastot ovat tehneet rajoituksia monille alueille koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi ja terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseksi. Rajoitukset perustuvat tartuntatautilakiin. Toiminnanharjoittajalla on vastuu noudattaa rajoituksia ja järjestää toimintansa siten, että se on mahdollisimman terveysturvallista asiakkaille ja kävijöille. Yhdessä pystymme torjumaan epidemian hallitsemattoman leviämisen.
Aluehallintoviraston Usein kysyttyä koronaviruksesta -sivulla kohdassa Asiakas- ja toimitilojen käyttö on kattava tietopaketti tartuntatautilain väliaikaisten muutosten vaikutuksesta eri toimijoille. Alle on koottu yleisluontoinen ohjeistus siitä, miten rajoitukset vaikuttavat liikunta- ja urheilualaan.
Toimija on vastuussa siitä, että hän järjestää toimintansa rajoitusten mukaisesti. Tartuntatautilain noudattamisen tarkoituksena on varmistaa toiminnan turvallisuus ja estää viruksen leviäminen. Toimijan tulee itse arvioida, miten hän voi parhaiten soveltaa tartuntatautilakia ja aluehallintoviraston antamia ohjeita toiminnassaan.
Hygieniavaatimukset (tartuntatautilaki 58 c §)
Koko maassa on voimassa laajasti tartuntatautilaissa säädetyt hygieniavaatimukset. Vaatimukset ovat voimassa suoraan lain nojalla ilman erillistä viranomaispäätöstä. Toteuta hygieniavaatimukset kaikissa hallinnoimissasi yleisölle avoimissa tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetuissa sisätiloissasi sekä tietyissä rajatuissa ulkotiloissa.
(Huomaa, että oheisen kuvan saa klikattua suuremmaksi uuteen välilehteen.)
- Mitkä ovat laissa säädetyt hygieniavaatimukset?
- Mitä toimijoita tartuntatautilain hygieniavaatimukset koskevat?
Tartunnan riskin ehkäiseminen tiloissa (tartuntatautilaki 58 d §)
Aluehallintovirastot voivat antaa määräyksen, joka velvoittaa toimijoita järjestämään toimintansa terveysturvallisesti. Jos alueelle on annettu tällainen määräys, yleisölle avoimien tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitettujen tilojen käyttö on järjestettävä siten, että asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä voidaan ehkäistä.
Voit toteuttaa velvoitteen esimerkiksi
- rajoittamalla asiakasmäärää
- porrastamalla oleskelua
- tehostamalla ilmanvaihtoa
- edellyttämällä osallistujilta kasvomaskin käyttöä.
Tee kirjallinen suunnitelma niistä toimenpiteistä, joilla lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä ehkäistään. Aluehallintovirastot ovat koonneet kattavan ohjeen kirjallisen suunnitelman tekoon sivuilleen.
- Mitä toimijoita päätös tilojen käytöstä koskee?
- Miten teen kirjallisen suunnitelman tilojen käytöstä?
Huom! Aluehallintovirasto ei anna arviota tai hyväksyntää yksittäisten toimijoiden suunnitelmille covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi tiloissaan. Älä lähetä kirjallista suunnitelmaa aluehallintovirastoon, vaan pidä se tilassa asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien nähtävillä sekä tarvittaessa pyynnöstä esitä suunnitelma kunnan tai aluehallintoviraston tarkastajalle.
Tilojen sulkeminen (tartuntatautilaki 58 g §)
Aluehallintovirastot ja kunnat voivat määrätä omilla alueillaan, että toimijoiden on suljettava tilansa enintään kahden viikon ajaksi. Sulkemispäätös voidaan tehdä silloin, kun se on välttämätöntä ja laissa määritetyt kriteerit päätökselle täyttyvät. Sulkemispäätöstä voidaan tarvittaessa jatkaa kaksi viikkoa kerrallaan.
- Mitä toimijoita ja tiloja tartuntatautilain mukaiset sulkemispäätökset koskevat?
- Sisätila: Miten sisätila määritellään?
Sulkemispäätös voi kohdistua kaikkiin tartuntatautilaissa mainittuihin tiloihin tai osaan niistä. Mahdollisia suljettavia tiloja ovat tilat, joita käytetään liikunta- ja urheilutoimintaan tai huvi- ja virkistystoimintaan, eli:
- joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajien harrastamiseen ja muuhun vastaavaan urheiluun tai liikuntaan käytettävät sisätilat
- Esimerkiksi:
- spinning-, aerobic- tai joogasalit ym. ryhmäliikuntatilat
- jäähallit, sisäjalkapallohallit, lentopallohallit
- dojot, nyrkkeilysalit, tatamit, painisalit yms.
- tanssisalit ja tanssilavat
- kiipeilyhallit
- Esimerkiksi:
- kuntosalit ja muut vastaavat sisäliikuntatilat
- Esimerkiksi sulkapallo-, padel-, squash- ja tenniskentät yms. sisäpelikentät
- yleiset saunat ja uimahallien, maauimaloiden, kylpylöiden allastilat sekä niiden välittömässä yhteydessä olevat pukuhuonetilat
- tanssipaikat ja kuorolaulutoimintaan, harrastajateatteriin sekä muuhun vastaavaan ryhmäharrastustoimintaan käytettävät tilat
- huvi- ja teemapuistot, tivolit sekä eläintarhojen sisätilat
- sisäleikkipuistot ja sisäleikkipaikat
- kauppakeskusten yleiset oleskelutilat pois lukien vähittäiskaupan liiketilat ja palvelujen tarjoamiseen käytettävät tilat sekä kulku niihin.
Näissä tiloissa on kohonnut riski saada koronavirustartunta. Edellä mainitut tilat kuuluvat THL:n riskinarviotaulukossa eri riskiluokkiin. Taulukko on kuitenkin suuntaa antava, ja jos tartuntoja on erityisen paljon, myös THL:n matalariskisiksi arvioimien toimintojen riski kasvaa.
Sulkemispäätös voi kohdistua kaikkiin tartuntatautilaissa mainittuihin tiloihin tai osaan niistä. Tarkista aina aluehallintoviraston sivuilta, koskeeko alueesi sulkemispäätös toimintaasi.
- Mitkä ovat voimassa olevat tilojen käyttöä koskevat päätökset?
- Aluehallintoviraston tiedotteet
- Aluehallintoviraston yleistiedoksiannot
Eri alueilla ja kunnissa epidemiatilanne voi olla erilainen ja vaatia erilaisia rajoituksia kuin muilla alueilla. Tämän vuoksi sinun kannattaa seurata sekä aluehallintoviraston että kuntien tekemiä päätöksiä. Kunnat voivat tehdä omalle alueelleen aluehallintoviraston rajoituksia tiukempia rajoituspäätöksiä. Aluehallintovirastojen voimassa olevat tai voimaan tulevat tilojen käyttöä rajoittavat päätökset tai sulkemispäätökset löytyvät verkkosivuiltamme kohdasta Mitkä ovat voimassa olevat tilojen käyttöä koskevat päätökset?. Kuntien tekemät päätökset löytyvät yleensä kunnan omilta verkkosivuilta.
Poikkeukset rajoituksiin
Tartuntatautilaissa määritellään muutama poikkeus, joita päätökset tilojen sulkemisesta eivät koske. Tiloja voidaan siis käyttää alla mainittuihin toimintoihin, vaikka muun toiminnan osalta tilojen käyttö olisi päätöksessä kielletty.
Ammattiurheilu
Tiloja saa edelleen käyttää ammattiurheiluun sekä ammattiurheiluun liittyvään harjoitteluun, vaikka alueella olisi voimassa päätös tilojen sulkemisesta.
Lisätietoa ammattiurheilun määritelmästä:
Yksityis- tai perhe-elämän piiriin kuuluva toiminta
Tila voidaan vuokrata yksityis- ja perhe-elämän piiriin kuuluvaa käyttöä varten. Tällaista käyttöä on esimerkiksi tilan käyttäminen syntymäpäiväjuhlien tai häiden järjestämiseen. Yksityis- ja perhe-elämän piiriin ei esimerkiksi kuulu urheilujoukkueen harjoitukset tai kuntosalin käyttö toisilleen ennestään tuntemattomien henkilöiden kanssa, vaikka tilan olisi vuokrannut yksityinen henkilö.
Lisätietoa, mitä yksityis- tai perhe-elämän piiriin kuuluvalla toiminnalla tarkoitetaan ja minkälaiset tilat siihen soveltuvat:
Lakisääteiset palvelut
Aluehallintovirasto voi päätöksessään rajata lakisääteiset palvelut päätöksen ulkopuolelle, jolloin suljetuksi määrättyjä tiloja voi käyttää lakisääteisten palveluiden toteuttamiseen. Lakisääteisiä palveluita ovat esimerkiksi koulujen liikuntaopetus, koronarokotusten järjestäminen ja lääkinnällinen kuntoutus.
Lisätietoa lakisääteisten palveluiden määritelmästä:
Lasten ja nuorten harrastustoiminta
Tartuntatautilaki ei suoraan määrittele poikkeusta lasten ja nuorten harrastustoiminnan osalta. Aluehallintovirasto voi kuitenkin rajata lasten ja nuorten harrastustoiminnan päätöksen ulkopuolelle. Tarkista siis aina oman alueesi aluehallintoviraston päätöksestä, voiko suljettavaksi määrättyjä tiloja käyttää lasten ja nuorten harrastustoimintaan.
Lisätietoa lasten ja nuorten harrastustoiminnasta:
- Miten rajoitukset vaikuttavat lasten ja nuorten harrastus- ja kilpailutoimintaan?
- Mitkä ovat voimassa olevat tilojen käyttöä koskevat päätökset?
Koronapassi
Tällä hetkellä koronapassin käyttöä on rajoitettu siten, että sen käyttöönotto ei vapauta toiminnanharjoittajaa rajoituksista. Lisätietoa: Valtioneuvoston tiedote 11.1.2022
Toiminnanharjoittaja voi kuitenkin ottaa koronapassin käyttöön rajoitusten piiriin kuuluvissa tiloissa, joita asiakkaat käyttävät vapaa-aikanaan virkistystarkoituksessa. Tällaisia tiloja ovat:
- yleisötilaisuuksiin käytettävät sisä- ja ulkotilat;
- ravitsemisliikkeet;
- kuntosalit ja muut urheiluun tai liikuntaan käytettävät sisäliikuntatilat;
- yleiset saunat sekä uimahallien, maauimaloiden ja kylpylöiden allastilat sekä niiden välittömässä yhteydessä tai läheisyydessä olevat pukuhuonetilat;
- tanssipaikat sekä kuorolaulutoimintaan, harrastajateatteriin tai muuhun vastaavaan ryhmäharrastustoimintaan käytettävät tilat;
- huvi- ja teemapuistot, tivolit sekä eläintarhojen sisätilat;
- sisäleikkipuistot ja sisäleikkipaikat;
- museot, näyttelytilat ja muut vastaavat kulttuuritilat, kuten esimerkiksi taidegalleriat.
Toiminnanharjoittaja ei voi ottaa koronapassia käyttöön sellaisissa tiloissa ja paikoissa, joiden voidaan katsoa olevan tavanomaisen elämän tai lakisääteisten oikeuksien kannalta välttämättömiä tai olennaisia. Lisäksi tilojen sulkemisesta ei voi vapautua koronapassin käyttöönotolla.
Lisätietoa koronapassin käytöstä:
Lisätietoa:
- Tartuntatautilaki (1227/2021)
- toiminnan järjestäminen, erityisesti pykälät 58 c, 58 d ja 58 g
- kirjallinen suunnitelma 58 h §
- koronatodistus 58 i §
- valvonta 59 a §
- tarkastukset 59 b §
- määräykset ja pakkokeinot 59 c §
- Ks. myös oman sairaanhoitopiirin tasolla tehdyt suositukset koronaepidemian torjuntatyön tehostamiseksi!
- Jos yrityksesi tilat on määrätty suljettaviksi, voit hakea korvausta Valtiokonttorista.
Kirjoittajat: aluehallintoviraston asiakaspalvelun tiimi
Kulttuuri- ja urheilutapahtumien järjestäjät ovat julkisuudessa ihmetelleet, miksi aluehallintovirasto kieltää yleisötapahtumat (kuten teatteriesitykset ja urheilukilpailut), mutta samaan aikaan yökerhoissa meno jatkuu ja esimerkiksi kauppojen ja markettien alennusmyynneissä on nähty valtavia ruuhkia. Selvitämme tässä kirjoituksessa viranomaisen toimivaltaa erilaisten kokoontumisten rajoittamisessa.
Tartuntatautien torjuntatyötä sääntelee tartuntatautilaki. Tartuntatautilaissa viranomaisten toimivalta on jaettu siten, että tartuntatautien torjunnan valtakunnallinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Tartuntatautien torjunnan kansallinen asiantuntijalaitos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tukee asiantuntemuksellaan ministeriötä ja aluehallintovirastoja. Aluehallintovirastot puolestaan sovittavat yhteen ja valvovat tartuntatautien torjuntaa alueellaan. Tartuntatautilain mukaisesti aluehallintovirastojen on huomioitava ministeriön ja THL:n ohjaus omia alueellisia päätöksiä tehdessään, kuten ne ovat tehneetkin.
Yleisötilaisuuksien rajoittamisesta säädetään tartuntatautilain pykälässä 58. Pykälän perusteella kunta voi laissa esitettyjen edellytysten täyttyessä kieltää yleisten kokousten tai yleisötilaisuuksien järjestämisen korkeintaan kuukauden ajaksi omalla alueellaan. Vastaavan kiellon voi antaa myös aluehallintovirasto silloin, kun kyseisten rajoitusten tekeminen on tarpeen usean kunnan alueella. Kiellon edellytyksenä on, että toimenpide on välttämätön yleisvaarallisen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin – kuten Covid-19 on luokiteltu - leviämisen estämiseksi. Kielto on myös heti purettava, kun tartunnan vaaraa ei enää ole. Tätä toimivaltaa aluehallintovirastot ovat käyttäneet useita kertoja koronaepidemian aikana yleisötilaisuuksien rajoituspäätöksiä tehdessään. Tässä yhteydessä haluamme todeta, että tapahtumajärjestäjät ovat toimineet vastuullisesti ja mahdollistaneet epidemian rauhallisemman vaiheen aikana turvallisen osallistumisen moniin kulttuuri- ja urheilutapahtumiin. Kiihtyvässä epidemiassa tilanne on toisenlainen, ja siinä on huomioitava tapahtumia ennen ja jälkeen seuraavat kokoontumiset ja ylipäätään vähennettävä sosiaalisia kontakteja.
Ravintoloiden asiakaspaikkamäärää ja aukioloaikoja rajoittaa valtioneuvosto. Rajoitukset on toteutettu tartuntatautilakiin tehdyillä väliaikaisilla pykälillä (58a ja b §) ja sitä tarkentavalla valtioneuvoston asetuksella. Säännökset myös velvoittavat ravintoloita tiettyihin hygieniakäytäntöihin (toimintaohjeet ja käsien pesumahdollisuus asiakkaille, pintojen puhdistus, jne). Lain noudattamista valvoo aluehallintovirasto. Jos ravintola ei noudata tartuntatautilain ja asetuksen vaatimuksia, aluehallintovirasto voi antaa ravintolalle määräyksen puutteiden korjaamiseksi, tai ääritapauksessa määrätä kyseisen ravintolan suljettavaksi. Toisin sanoen laki ei anna aluehallintovirastoille toimivaltaa esimerkiksi sulkea kaikkia ravintoloita tai yökerhoja tartuntatautien ennaltaehkäisemiseksi.
Kauppojen ja ostoskeskusten ruuhkiin aluehallintovirastolla on hyvin vähän lain suomaa toimivaltaa puuttua. Yleisötilaisuuksien rajoituspäätökset koskevat myös ostoskeskuksissa järjestettäviä yleisötapahtumia, kuten huutokauppoja, konsertteja ja elokuvaesityksiä. Yksittäisen kaupan tai kauppakeskuksen sulkemiseen aluehallintovirastolla ei ole toimivaltaa. Kauppa voi omissa tiloissaan järjestää alennusmyyntejä, joissa pahimmillaan voi olla erittäin paljon ihmisiä tiiviisti kokoontuneina – kuten esim. Black Fridayn -yhteydessä eri puolilla maata tapahtui. Tässä suhteessa aluehallintovirasto vetoaa yritysten yhteiskuntavastuuseen sen osalta, että nykyisessä epidemiatilanteessa ei järjestettäisi myyntitapahtumia ja alennusmyyntejä, jotka keräävät paikallisesti samaan aikaan ja paikkaan runsaasti ihmisiä. Useimmissa kaupoissa on tehty hyvää työtä siinä, että niissä muistutetaan ihmisiä julisteiden avulla turvaväleistä ja muista koronaepidemian leviämistä hillitsevistä käyttäytymismalleista. Kaupat ovat järjestäneet myös mm. käsien pesu- ja desinfiointimahdollisuuksia.
Kukin kansalainen, sinä ja minä, on avainasemassa koronavirusepidemian hillitsemisessä omalla käyttäytymisellään. Viranomaisten toimivaltuudet tartuntatautien torjunnassa on rajattu laissa. Kaikkea sellaista ihmisten välistä toimintaa, jossa korona voi tarttua, ei voida viranomaismääräyksillä kieltää tai rajoittaa. Meidän kaikkien on siis tehtävä oma osamme – noudattaa paitsi viranomaisen asettamia velvoittavia kieltoja ja määräyksiä, myös THL:n ja paikallisten tartuntatautiviranomaisten antamia suosituksia ja ohjeita. Tällä tavoin me selviämme koronaepidemiasta – yhdessä tekemällä ja vastuuta ottamalla.
Sami Remes, aluehallintoylilääkäri
Soile Lahti, ylijohtaja
Itä-Suomen aluehallintovirasto
Kirjoitusta päivitetty 21.1.2021.
Aluehallintoviraston vastuut ja keinovalikoima koronavirustartuntojen leviämisen estämiseksi määritellään tartuntatautilaissa. Käytännössä aluehallintoviraston toimivalta ulottuu tiettyjen julkisten tilojen sulkemiseen sekä yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten rajoittamiseen silloin, kun koronavirustartuntojen leviäminen uhkaa yksittäistä kuntaa suurempaa aluetta. Koska kokoontumisrajoituksilla puututaan ihmisten perusoikeuksiin, niiden määräämistä täytyy punnita tarkoin monesta näkökulmasta.
Oikeusvaltiossa ihmisen perusoikeudet – esimerkiksi oikeus elämään, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus, oikeus työhön ja elinkeinovapaus – ovat painavaa valuuttaa, ja hyvä niin. Perusoikeudet takaavat jokaiselle meistä yhtäläiset mahdollisuudet toimia arvokkaana osana yhteiskuntaa ja saada yhdenvertaista kohtelua julkisen vallankäytön edessä. Julkisen vallan tehtävä on turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Oikeusvaltio- ja hallinnon lainalaisuusperiaatteet raamittavat myös aluehallintoviraston päätöksentekoa, kun määrätään kokoontumisrajoituksia.
Miksi päätökset kokoontumisrajoituksista tulevat niin myöhään – vai tulevatko?
Kokoontumisrajoitusten täytyy tartuntatautilain mukaisesti olla välttämättömiä taudin leviämisen estämiseksi. Rajoitusten täytyy olla oikeassa suhteessa taudin leviämisen riskiin. Lähtökohtana on perusoikeuksien kunnioitus: rajoitetaan vain sitä, mikä kulloisessakin tilanteessa on välttämätöntä eikä vain varmuuden vuoksi.
Meitä on kritisoitu siitä, että annamme kutakin kuukautta koskevat rajoituspäätöksemme liian myöhään, lähellä kuunvaihdetta. Ymmärrämme hyvin, että esimerkiksi tapahtumien suunnittelua helpottaisi aikaisempi tieto tulevista rajoituksista ja että lyhyellä varoitusajalla voi olla haastavaa sopeuttaa toimintaa päätösten mukaisiksi.
Päätöksiä ei voi kuitenkaan tehdä pöytälaatikkoon odottelemaan viikkojen ajaksi. Käytännössä vaatimus rajoitusten välttämättömyydestä tarkoittaa myös sitä, että rajoitukset on suhteutettava ajantasaiseen epidemiologiseen tilanteeseen. Kuukauden takainen tilannetieto voi olla jo auttamattomasti vanhentunutta. Kun tilanne muuttuu nopeasti, muuttuu myös arvio välttämättömistä toimista.
Emme voi myöskään tehdä rajoituksia laajemmin kuin mitä laissa on säädetty. Emme voi esimerkiksi rajoittaa yleisesti ravintoloiden toimintaa, vaan siitä päättävät eduskunta ja hallitus. Yksityisiin kokoontumisiin emme myöskään voi tartuntatautilain perusteella puuttua, ja siksi esimerkiksi yksityisiä juhlia tai opiskelijabileitä ei voi viranomaisten päätöksellä kieltää – sen sijaan voimme suositella näissäkin käyttämään harkintaa ja noudattamaan voimassa olevia ohjeita. Jos tartuntatautilakiin tulee muutosten myötä aluehallintovirastolle uusia toimivaltuuksia, otamme luonnollisesti näitä keinoja tarvittaessa käyttöömme.
Elämmekö epidemiaa kuukausi kerrallaan?
Aluehallintovirasto on toistaiseksi tehnyt päätökset kokoontumisrajoituksista kuukaudeksi kerrallaan. Lokakuussa jatkettiin lähes samankaltaisilla rajoituksilla syyskuuhun nähden, joskin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohje, joka on päätöksen liitteenä ja yli 50 hengen kokoontumisen edellytyksenä, päivitettiin lokakuuta varten.
Jos rajoitukset ovat kuukaudesta toiseen samanlaiset, voisimmeko tehdä pidempikestoisia päätöksiä? Lain mukaan tämä ei ole mahdollista. Tartuntatautilain mukaan kokoontumisrajoituspäätökset voidaan tehdä enintään kuukauden ajaksi kerrallaan, mikä perustuu ajatukseen välttämättömyydestä. Yli kuukauden mittaisia toimia ei ennakkoon voi päättää välttämättömiksi, ei etenkään nopeasti muuttuvassa tautitilanteessa.
Valitun hybridistrategian mukaisesti taudin leviämistä torjutaan nyt keskeisesti reagoimalla paikallisesti tilanteen vaatimalla tavalla: jäljittämällä tartuntaketjut, määräämällä altistuneet karanteeniin ja tarvittaessa määräämällä tiukempia kokoontumisrajoituksia tai tilojen sulkemisia. Kunnilla on näissä toimissa keskeinen rooli. Paikallisella päätöksenteolla puututaan tehokkaasti ja täsmällisesti paikallisiin epidemioihin, ja kun kyse on jo ilmenneiden tartuntaryppäiden hallinnasta ja tartuntaketjujen katkaisusta, voidaan välttämättömänä pitää voimakkaampiakin toimia. Välttämättömät toimet ovat tällöin usein kestoltaan lyhyitä.
Vuorovaikutus ja yhteistyö on keskeistä yhteisessä taistelussa tautia vastaan
Koronaviruksen aiheuttama tilanne on ollut kaikille meistä ennenkokematon ja osalle suomalaisista myös traaginen. Viranomaisille on toki laissa määritelty toimivallat ja vastuut epidemiatilanteessa, mutta tässä laajuudessa ei kriisiä ole voitu ennakoida eikä jokaista yksityiskohtaa etukäteen harjoitella. Lainsäädäntökään ei ole aukoton eikä vastaa jokaiseen pandemian myötä tunnistettuun haasteeseen. Viestintä on varmasti ollut ajoittain sekavantuntuista ja puutteellista, kun asiat ovat paikoin monimutkaisia, toimijoita on monta ja tilanne elää nopeasti. Olemme ottaneet opiksi ja teemme parhaamme niillä resursseilla, joita meillä on käytössä.
Olemme myös kehittäneet ja tiivistäneet yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Kunnilla on tärkeä rooli ja vastuu paikallisten tautiryppäiden hallinnassa, ja sairaanhoitopiirit johtavat alueellista tilannekuvatyötä ja torjuntatoimien koordinaatiota. Sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnalliset suuntaviivat sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedot raamittavat koko torjuntatyötä ja luovat pohjaa rajoitustoimien yhdenmukaiselle arvioinnille.
Yhteistyötä tarvitaan ihan kaikilta: tautia voidaan torjua onnistuneesti, kun kaikki kantavat vastuunsa, vievät viestiä osaltaan eteenpäin ja sitoutuvat tartuntojen ehkäisyyn. Tämä tarkoittaa jokaista meistä myös yksilöinä.
Rajoituspäätöstemme tarkoitus ei ole estää elinkeinon harjoittamista, saati tehdä kiusaa yrittäjille tai toimijoille. Kun epidemiatilanne elää jatkuvasti, käytännössä kysymys on tasapainoilusta taudin leviämisen estämisen ja välttämättömien rajoitustoimien sekä avoimen yhteiskunnan ja vapauksien välillä. Meidän on elettävä nopeiden muutosten, epävarmuuden ja tasapainoilun kanssa niin kauan kuin koronavirus leviää keskuudessamme.
Soile Lahti
ylijohtaja, Itä-Suomen aluehallintovirasto
Johanna Koskela
viestintäpäällikkö, Etelä-Suomen aluehallintovirasto