Tunteet on tarkoitettu tunnettaviksi

Näin toteaa työterveyspsykologi Arto Pietikäinen, joka nimeää tunteiden kohtaamisen tärkeimmäksi kyvyksemme epävarmuutta herättävissä tilanteissa. Epävarmoissa ja epänormaaleissa tilanteissa on normaalia murehtia ja huolestua. Ajatuksiaan ja tunteitaan on kuitenkin hyvä pysähtyä tarkastelemaan, jotta voi tulla paremmin tietoiseksi niistä ja tunnistaa ne oman mielen tuottamiksi. Ne eivät useinkaan vastaa tosiasioita, vaan ovat omien mielikuvien ja aikaisempien kokemustemme värittämiä. Pietikäisen mainitsema ajatusten ja tunteiden kohtaaminen edellyttää niiden tarkastelua ikään kuin etäämpää. Tunteiden ja huolta tuottavien ajatusten kieltäminen tai torjuminen voi voimistaa niitä ja nostaa ne pintaan yllättävissä tilanteissa. Toisten ihmisten ajatukset toimivat myös hyvänä peilinä ja auttavat usein oivaltamaan jotakin aivan uutta.  Yksin ei ole hyvä jäädä murehtimaan, vaan tunteista ja ajatuksista on tärkeää puhua. 

Epävarmuutta sisältävä korona-aika

Epävarmuutta monin tavoin sisältävä korona-aika on tuonut korostetusti esiin faktatiedon merkityksen. Monet asiat vahvistuvat vasta tutkimustiedon myötä.  Meidän on kansalaisina pitänyt tarttua viime aikoina luotettavimpana pitämäämme saatavissa olevaan tietoon.  Sellainen tilanne ymmärrettävästi on maaperä tulkinnoille, epäilylle ja kritiikille. Yksilölliset arkipäivän selviytymiskeinot ovat olleet todella tärkeitä korona-aikana.
Epävarmuutta tuottavat tilanteet ja niihin liittyvät tunteet kasautuvat helposti mieleemme. Ne saattavat aktivoitua ja voimistua uusissa tilanteissa ja tuottaa hämmennystä pieneltä tuntuvan asian saamasta voimakkaasta reaktiosta. Mitä itse kukin voi asialle tehdä? Itsereflektiosta puhutaan paljon, olisiko siitä apua hämmennystä tuottaneiden tunteiden ja ajatusten jäsentelyssä. Itsereflektiossa ihminen pysähtyy tarkastelemaan tunteitaan, ajatuksiaan ja käsityksiään, niin että se mahdollistaa niiden muuttamisen. Hän muodostaa uusia näkökulmia, joita oppii käyttämään elämässään. 

Itsereflektio avuksi

Itsereflektion avuksi tarvitaan jäsennystä, jolla mielessä olevia asioita on helpompi tarkastella. Tarvitaan kysymyksiä ja usein myös asioiden kirjoittamista, puhumista tai muuta ilmaisun keinoa.  Ensimmäinen askel on mieltämme askarruttavan asian täsmentäminen. Mistä oikein on kyse? Mihin asiaan tai tilanteeseen tunteemme ja ajatuksemme liittyvät? Se olisi hyvä täsmentää mahdollisimman ytimekkääksi ja konkreettiseksi. Tarvitaan myös suunta ja tavoitetila: Miten haluan asian ratkeavan? Millainen tilanne on silloin, kun se on ratkennut?

Kun ydinasia ja suunta sen ratkeamiseksi on mietittynä, on aika ryhtyä miettimään ratkaisuvaihtoehtoja. Niitä on hyvä miettiä laajasti. Mukaan kannattaa ottaa myös ne, joita ei pidä realistisina. Ne sisältävät usein mahdollisuuksia, joita yllättäen voikin hyödyntää. Ratkaisuvaihtoehdoista on tärkeää kuitenkin valita se, jonka arvioi olevan toimivin. 

Toteutusvaiheessa ratkaisun kokeileminen on oleellista. Kannattaa suunnitella, miten, missä ja milloin ratkaisun toteuttaa. On hyvä muistaa, että ratkaisun hakeminen ja sen kokeileminen voi viedä aikaa ja sisältää monia turhauttaviakin tilanteita. Meistä jokainen tarvitsee omien ajatusten ja niihin liittyvien tunteiden uudelleen tarkasteluun ja uusien toimintatapojen löytämiseen aikaa. Tärkeää on myös, että ei jää uusia ratkaisuja etsivien ajatustensa ja toimiensa kanssa yksin.  Itsereflektiota tarvitaan muutoksiin, mutta se ei aina riitä. 

Oman muutosprosessinsa arvioinnissa on hyvä kiinnittää huomio enemmän edistysaskeliin kuin ongelmakohtiin. Pienetkin edistysaskeleet on oleellista huomata, jotta voi vahvistaa luottamusta valitun muutoksen merkitykseen.  Toisten ihmisten havainnot ovat usein merkityksellisiä, jotta motivaatio säilyy.

Kirjoittajat:
Liisa Kiviniemi
yliopettaja (TtT)
Oulun ammattikorkeakoulu

Raija Fors
ylitarkastaja
Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
[email protected]

MiePäVäki-työryhmä
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto koordinoi Mielenterveyden edistämisen, ehkäisevän päihdetyön sekä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn työryhmää (MiePäVäki).  Julkaisemme aluehallintoviraston blogissa työryhmän kirjoituksia.

Katso edelliset kirjoitukset: 
•    Miksi mielen hyvinvointi on tärkeää? (3.5.2021)
•    Ennaltaehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö on kannattavaa (30.6.2021)
•    Aluehallintovirasto osallisuuden mahdollistajana (6.7.2021)
•    Ikääntyneiden naisten kokema parisuhdeväkivalta on huolestuttavan yleinen ilmiö (15.9.2021)

Lähteet:
Pietikäinen, A. Blogi https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/ahdistuksen_omahoito/Pages/osio3.aspx  . Hakupäivä 8.8.2021
Rytilahti, M. Arto Pietikäisen haastattelu Mieli ry:n nettisivuilla 
Vuokila-Oikkonen P. & Kiviniemi L. 2014. Häpeän kokemus vaatii käsittelyä ja uusien mahdollisuuksia löytymistä. Pro terveys 3/2014, 38-40.