Ravintolat ja koronavirus

Ohjeessamme on tietoa koronaepidemiaan liittyvistä ravintoloiden toiminnan rajoituksista ja valvonnasta. Ohjeessa annetaan ravintolatoimijoille tarkempia neuvoja siitä, mitä heiltä odotetaan tartuntatautilain ja sen nojalla annetun asetuksen perusteella.

Ohje on tarkoitettu elinkeinonharjoittajien, henkilökunnan ja viranomaisten käytettäväksi. Ohje sisältää tietoa muun muassa ravintolan asiakkaiden ohjeistuksista, asiakaspaikkojen määrästä ja sijoittamisesta sekä ruoka- ja juomatarjoilusta.

Ravintoloiden on tuotettava suunnitelma siitä, miten ne noudattavat aluehallintoviraston antamaa ohjetta koronaviruksen ehkäisemisestä. Ohjeen liitteinä on erillinen ohje suunnitelman tekemiseksi sekä täytettävä suunnitelmapohja. Löydät ohjeen ja liitteet tältä sivulta.

Tietoa ja ohjeita ravintoloille löydät myös usein kysyttyjen kysymysten sivulta.

Ohje ravintoloiden toiminnan rajoittamisesta ja valvonnasta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti tartuntatautilakia (1227/2016) on muutettu lisäämällä siihen väliaikaisesti 58 a § ravitsemisliikkeiden toiminnan rajoittamisesta tartuntataudin leviämisen estämiseksi ja 58 b § ravitsemisliikkeiden valvonnasta ja rajoitusten edellytysten seurannasta.

Tartuntatautilain väliaikaisella muutoksella (400/2020) ja sen nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella (401/2020) mahdollistettiin 1.6.2020 lukien ravintoloiden avaaminen siten, että ravitsemistoimintaan säädettiin hygienia- ja muita vaatimuksia sekä asiakasmäärä-, aukioloaika- ja anniskeluaikarajoituksia.

Kun poikkeusolot eivät enää 16.6.2020 jälkeen vallinneet ja epidemian ensimmäinen aalto päättyi kesäheinäkuun vaihteessa, ravitsemistoiminnan rajoituksia lievennettiin ja poistettiin valtioneuvoston asetuksella 477/2020. Rajoituksista on annettu vielä valtioneuvoston asetukset 648/2020, 675/2020 ja 686/2020, joista kahdessa jälkimmäisessä ravitsemistoiminnan rajoituksia jouduttiin epidemiatilanteen huononnuttua ottamaan uudelleen käyttöön.

Koska kesäkuun alussa voimaan tulleet tartuntatautilain väliaikaiset säännökset ovat voimassa vain 31.10.2020 saakka, hallitus antoi eduskunnalle voimassa olevia säännöksiä vastaavan hallituksen esityksen laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 139/2020 vp). Eduskunta hyväksyi esityksen muutettuna (EV 110/2020 vp) ja uudet ravitsemistoiminnan rajoituksia koskevat tartuntatautilain säännökset tulevat voimaan 1.11.2020.

Tartuntatautilain väliaikaisella muutoksella 58 a §:ssä säädetään edelleen ravitsemisliikkeiden asiakkaiden ohjeistus- ja hygieniavaatimuksista, yleisestä asiakaspaikkojen etäisyysvaatimuksesta ja toiminnan suunnitteluvelvollisuudesta (727/2020). Valtioneuvoston asetuksilla (728/2020) ja (750/2020) annetaan tarkempia säännöksiä näistä vaatimuksista sekä asiakkaiden oleskeluun ja asiakaspaikkojen sijoittamiseen liittyvistä velvollisuuksista. Valtioneuvoston asetuksella on rajoitettu ravitsemisliikkeen asiakaspaikkamäärää, aukiolo- ja anniskeluaikaa, koska se on ollut välttämätöntä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi.

Rajoitusten välttämättömyysarvioinnissa tulee tarkastella aluetason epidemiatietojen lisäksi niitä ravintolatyyppejä, joita rajoitukset koskisivat. Tartuntatautilain 58 a §:n 2 momentissa ravitsemisliikkeet jaotellaan niiden ravitsemistoiminnan luonteeseen liittyen sillä perusteella, pidetäänkö niissä pääsääntöisesti tarjolla nautittavaksi ravitsemisliikkeen tiloissa alkoholijuomia.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on perustellut jaottelua ja todennut, että enintään puolet asiakaspaikkamäärästä saadaan rajoittaa valiokunnan näkemyksen mukaan sellaisissa ravitsemisliikkeissä, jotka toimialalla mielletään käytännössä lähinnä yökerhoiksi, anniskelubaareiksi tai pubeiksi. Pienemmän eli enintään 25 prosentin asiakaspaikkamäärän rajoituksen piiriin kuuluvien ravitsemisliikkeiden ryhmään kuuluisivat sellaiset ravitsemisliikkeet, jotka alalla mielletään käytännössä esimerkiksi ruokaravintoloiksi, pizzerioiksi, hampurilaisravintoloiksi, kahviloiksi tai lounasruokaloiksi. 

Laissa asiakaspaikkamäärän rajoituksia koskevan eriytetyn sääntelyn kriteeriksi säädettyä tunnusmerkistöä käytetään  myös muiden rajoitusten – erityisesti aukioloajan ja anniskeluajan rajoitusten - välttämättömyyden arvioinnissa. Tämä johtuu siitä, että muita ravitsemistoiminnan olennaisia piirteitä huomioon ottavia kriteerejä ei toistaiseksi ole olemassa.

Tämä ohje on tarkoitettu elinkeinonharjoittajien ja ravitsemisliikkeiden henkilökunnan käytettäväksi sekä viranomaisvalvonnan toteuttamiseksi ja siinä kuvataan tartuntatautilain ja sen nojalla annetun asetuksen määrittelemät rajoitukset ravitsemisliiketoiminnalle 23.12.2020 alkaen.  Säädetyt rajoitukset koskevat majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa tarkoitettua ravitsemisliikettä. Ravitsemisliikkeellä tarkoitetaan elintarvikehuoneistoa, jossa harjoitetaan ravitsemistoimintaa. Ohjeessa ravitsemisliikkeestä käytetään jatkossa sanaa ravintola.

Ohjeen tarkoitus

Ohjeen tarkoituksena on tukea ravintoloita säädettyjen rajoitusten toimeenpanossa niin, että ne voidaan viedä käytäntöön tehokkaasti ja yhdenmukaisesti koko valtakunnassa. Ohjetta huolellisesti noudattamalla voidaan estää koronavirustartuntoja ja vähentää virukselle altistuneiden määrää.   

Tartuntatautilaissa ja sen perusteella annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään määräaikaisesti tartuntataudin leviämisen estämiseksi välttämättömistä rajoituksista, jotka koskevat ravintoloiden aukiolo- ja anniskeluaikaa sekä niiden sisä- ja ulkotilojen asiakaspaikkamäärää ja käyttöä. Ravintolat velvoitetaan noudattamaan hygieniaan liittyviä erityisiä vaatimuksia ja huolehtimaan asiakkaiden riittävän etäisyyden ylläpitämisestä.

Rajoitteita sovelletaan laivoilla siltä osin, kun Suomen laki näitä koskee. Kansainvälisessä meriliikenteessä olevalla aluksella sovellettava lainsäädäntö määräytyy pääsääntöisesti aluksen rekisteröintivaltion eli lippuvaltion perusteella.*

Henkilöstöravintolat ja ruoan ulosmyynti

Aukioloajan, asiakaspaikkamäärien sekä asiakkaiden sijoittamisen ja asiakkaiden välisen riittävän etäisyyden ylläpitämisen rajoitukset eivät koske henkilöstöravintolatoimintaa eikä ruoan tai juoman myymistä ravintolasta muualla nautittavaksi. Muita tartuntatautilaissa ja sen nojalla annetun asetuksen velvollisuuksia tulee kuitenkin noudattaa.

Henkilöstöravintolalla tarkoitetaan yhteisön, säätiön tai laitoksen omalle henkilöstölle tai muuten rajoitetulle henkilöpiirille tarkoitettua ruoan tai juoman tarjoamista. Tällaisia ovat esimerkiksi vanhainkotien, sairaaloiden, varuskuntien, vankiloiden, päiväkotien, koulujen sekä teollisuuslaitosten henkilöravintolat. Ruoan tai juoman myymisellä ravintolasta muualla nautittavaksi tarkoitetaan ns. take-away toimintaa.

Polttoaineen jakeluasemat, vesi- ja ilma-alukset

*Aukioloajan rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- ja ilma-aluksessa eikä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä. 

Alkoholijuoman määritelmä

Alkoholijuoman määritelmästä säädetään alkoholilain (1102/2017) 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa. Sen mukaan alkoholijuomalla tarkoitetaan juotavaksi tarkoitettua alkoholipitoista ainetta, joka sisältää enintään 80 tilavuusprosenttia etyylialkoholia ja 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa alkoholipitoisella aineella sellaista ai-netta ja tuotetta, joka sisältää enemmän kuin 1,2 tilavuusprosenttia etyylialkoholia. 

Voimassaolo ja valvonta

Tartuntatautilain 58 a §:ssä ja sen nojalla säädetyt velvollisuudet ja rajoitukset ovat voimassa 28.2.2021 asti kaikissa maakunnissa Ahvenanmaa mukaan lukien. Valtioneuvostolla on oikeudellinen velvollisuus seurata rajoitusten edellytysten voimassaoloa.

Ravintoloilla on pääasiallinen ja omavalvonnallinen vastuu säädöksissä asetettujen rajoitteiden ja tavoitteiden noudattamisesta. Väliaikaisten rajoitusten yhtenä tavoitteena on, että ravitsemistoiminnassa kehitetään omaehtoisiin toimenpiteisiin ja suunnitelmiin perustuvia toimintamalleja, joilla tartuntataudin leviäminen ravintoloissa estettäisiin, kun rajoituksia asteittain puretaan.

Tartuntatautien torjunnan päävastuu on paikallistasolla eli kunnissa. Pääasiallinen vastuu paikallistason toimijoiden ohjauksesta ja neuvonnasta, liittyen myös uuden tartuntatautilain edellyttämiin muutoksiin ravintolatoiminnan järjestämisessä, on siten kunnan viranomaisilla. Aluehallintoviraston rooli on pääasiassa valvoa ja puuttua havaittuihin epäkohtiin ja toisaalta auttaa paikallisviranomaisia uuden lain tulkitsemisessa. Ravintoloille asetettujen velvollisuuksien viranomaisvalvontaa toteutetaan tartuntatautilain aluehallintovirastolle säätämän toimivallan mukaisesti, yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Ohjeistus on keskitetty aluehallintovirastojen internetsivuille avi.fi.

Aluehallintovirastot ottavat valvonnassaan huomioon suhteellisuusperiaatteen eivätkä ryhdy tavoiteltuun päämäärään nähden laajempiin toimenpiteisiin. Epäkohtia havaittaessa tarkoituksena on ohjeistuksin ja määräyksin varmistaa toiminnan lainmukaisuus ja asiakkaiden turvallisuus tartuntataudin leviämisen ehkäisyn kannalta.

Ravintolaan ei saa tulla oireisena

Ravintolan on ilmoitettava asiakkaikseen saapuville näkyvästi, ettei henkilö, jolla on koronavirustartuntaan sopivia oireita, saa tulla ravintolaan. Koronavirus aiheuttaa hengitystieinfektion, jonka oireita voivat olla mm. yskä, kurkkukipu, kuume, hengenahdistus, lihaskivut, vatsaoireet ja päänsärky.

Ravintola-asiakkaiden käsihygienia

Ravintolaan tultaessa asiakkailla on oltava mahdollisuus käsien pesuun tai desinfioitiin. Käsienpesusta muistutetaan kyltein, joissa ohjeistetaan asiakkaat käsienpesupaikkaan tai ohjeistetaan käsidesimahdollisuudesta. Käsienpesupiste tulee varustaa lämpimällä juoksevalla vedellä, nestesaippualla ja käsienkuivausmahdollisuudella (esim. käsipyyhepaperi, kangaspyyheautomaatti) ja roska-astialla käsipyyhepapereita varten. WC-tilojen ja käsienpesupisteen siisteydestä on huolehdittava riittävällä tiheydellä. Asiakkaita ohjeistetaan oikeasta käsienpesutekniikasta.

Käsienpesu

  • Kastele kädet runsaalla vedellä.
  • Ota saippua ja hiero kämmeniä vastakkain.
  • Hiero kämmenselät, peukalot ja sormien välit.
  • Hiero sormia lomittain vastatusten.
  • Huuhdo kädet runsaalla vedellä.
  • Kuivaa kädet huolellisesti käsipyyhepaperilla.
  • Sulje hana käsipyyhepaperilla.

Löydät linkin kuvalliseen ohjeeseen tämän sivun lopusta.

Käsihuuhteen käyttö

  • Ota huuhdetta noin ruokalusikallinen käteen
  • Hiero huolellisesti sormenpäät, peukalot ja sormien välit
  • Lopuksi hiero aine kämmeniin ja kämmenselkiin
  • Hiero kunnes kätesi on kuivat

Käsihuuhteena suositellaan huuhteita, joiden alkoholipitoisuus on vähintään 70 %. Jos tehoaineena käytetään muuta kuin alkoholia, tulee sen olla kemikaaliviranomaisen hyväksymä.
Käsienpesupisteellä tulee välttää ruuhkautumista.

Yskimisohje

  • Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla, kun yskit tai aivastat.
  • Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi.
  • Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin.

Muistutus etäisyyden pitämisestä toisiin asiakkaisiin

Asiakkaiden tulee saada toimintaohjeet riittävän etäisyyden ylläpitämisestä ja muista ravintolassa noudatettavista tartuntataudin leviämistä estävistä toimintatavoista.

Siivous ja ruokailuvälineiden sekä astioiden pesu

Tilojen, pintojen ja erilaisten välineiden hygieniasta on tärkeä huolehtia tartuntatautien leviämisen ehkäisemiseksi. Kaikki asiakkaiden koskemat pinnat (esim. ovenkahvat, kaiteet, tuolit, lastensyöttötuolit ja pöytäpinnat, maksupäätteet sekä WC- ja pesutilat) tulee puhdistaa huolellisesti ja mahdollisimman usein.

Astiat ja ruokailuvälineet on puhdistettava huolellisesti siten, etteivät tartuntataudit leviä niiden välityksellä. Asiakastiloissa puhdistustiheyttä on lisättävä erityisesti erilaisiin painikkeisiin liittyen.

Löydät linkkejä siivousohjeisiin tämän sivun lopusta.

Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Pohjois-Pohjanmaan ja Ahvenanmaan maakunnissa sijaitsevassa ravitsemisliikkeessä alkoholijuomien anniskelu on lopetettava viimeistään kello 22 ja liikkeen saa pitää avoinna ravitsemistoiminnan asiakkaille kello 05:stä kello 23:een (leviämisvaihe). 

Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnassa sekä Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä sijaitsevassa ravitsemisliikkeessä alkoholijuomien anniskelu on lopetettava viimeistään kello 22 (kiihtymisvaihe). Anniskeltujen alkoholijuomien nauttiminen on sallittu yhden tunnin ajan anniskeluajan päättymisen jälkeen (alkoholilaki 43 §).  

Pirkanmaan, Pohjanmaan,  Satakunnan, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan,  Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan Kainuun ja Lapin maakunnassa sekä Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä sijaitsevan ravitsemisliikkeen, jonka pääasiallisena ravitsemistoimintana* on tarjota yleisölle maksusta elintarvikelaissa tarkoitetussa elintarvikehuoneistossa alkoholijuomia, saa pitää avoinna ravitsemistoiminnan asiakkaille kello 24:stä kello 23:een ja muun kuin edellä tarkoitetun ravitsemisliikkeen saa pitää avoinna ravitsemistoiminnan asiakkaille kello 01:stä kello 24:ään. 

Muissa maakunnissa sijaitsevassa ravitsemisliikkeessä, jonka pääasiallisena ravitsemistoimintana on tarjota yleisölle maksusta elintarvikelaissa tarkoitetussa elintarvikehuoneistossa alkoholijuomia, alkoholijuomien anniskelu on 3 momentin mukaan lopetettava viimeistään kello 24 ja liikkeen saa pitää avoinna ravitsemistoiminnan asiakkaille kello 2:stä kello 1:een. Edellä tarkoitetussa maakunnassa sijaitsevassa muussa kuin edellä tarkoitetussa ravitsemisliikkeessä anniskelu on lopetettava kello 24. Viimeksi sanottu merkitsee sitä, että perustasolla olevassa maakunnassa aukioloaikaa ei ole lainkaan rajoitettu.

Merkittävä osa ravintoloissa tapahtuvista sosiaalisista kontakteista liittyy alkoholinkäyttöön. Suomalaisten alkoholinkäyttö on yöaikaan tyypillisesti humalajuomista sekä kodeissa että anniskelupaikoissa. Päihtymys vähentää estoja ja heikentää harkintakykyä, mikä voi johtaa varotoimien, kuten turvavälien ja käsihygienian, laiminlyöntiin.

Tämänhetkisen tiedon mukaan kovaääninen puhe ja huutaminen ja laulaminen levittävät koronavirusta tehokkaammin kuin rauhallinen puhe. Tämä tulee ottaa huomioon ravintolan toiminnassa ja soitettavan musiikin voimakkuudessa. Kovalla soitettu musiikki edellyttää myös keskustelussa normaalia kovempaa äänenvoimakkuutta. Tartuntariski voi tällaisissa tilanteissa olla suuri, vaikka etäisyys virusta kantavaan ihmiseen olisi useita metrejä.

Ravintoloiden aukiolo- ja anniskeluaikaa koskevien rajoitusten tarkoituksena on rajoittaa asiakkaiden altistumisaikaa ja -tapoja sekä sisä- että ulkotiloissa silloin kun ravintoloissa tyypillisimmin nautitaan alkoholijuomia ja jolloin ravintolan asiakkaat voisivat olla päihtyneitä.

Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Pohjois-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Kainuun, Lapin tai Ahvenanmaan maakunnissa tai Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä sijaitsevan ravitsemisliikkeen, jonka pääasiallisena ravitsemistoimintana on tarjota yleisölle maksusta elintarvikelaissa tarkoitetussa elintarvikehuoneistossa alkoholijuomia, sisätilassa tai sen osassa saa oleskella yhtäaikaisesti enintään puolet tartuntatautilain 58 a §:n 2 momentissa tarkoitetusta anniskeluluvan tai rakennussuunni-telman mukaisesta suurimmasta määrästä asiakkaita tai henkilöitä. 

Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Pohjois-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Kainuun, Lapin ja Ahvenanmaan maakunnissa sekä Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä sijaitsevan muun kuin edellä tarkoitetun ravitsemisliikkeen sisätilassa tai sen osassa saisi oleskella enintään kolme neljäsosaa mainitussa momentissa tarkoitetusta määrästä asiakkaita tai henkilöitä. Asiakaspaikkamäärän rajoitus ei koske terasseja.

Muissa maakunnissa ei asiakasmäärää ei ole rajoitettu vaan ravintolan sisätilassa tai sen osassa ja terassilla saa oleskella yhtäaikaisesti anniskeluluvan tai rakennussuunnitelman mukainen määrä asiakkaita tai henkilöitä.

Huom. Ravintolan kaikilla asiakkailla pitää olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä.

Jos ravintolalla on anniskelulupa, luvassa on määritelty asiakaspaikkamäärä osastokohtaisesti. Anniskelupaikkojen osastot ja niiden asiakaspaikkamäärät on julkaistu avoimessa datassa. Löydät linkin siihen tämän sivun lopusta.

Jos ravintolalla ei ole anniskelulupaa, henkilömäärä selviää rakennussuunnitelmasta. Rakennussuunnitelmaa voi tarvittaessa tiedustella kunnan rakennusvalvonnasta.

Sisätilat ovat tiloja, joissa on lattia, katto ja seinät tai josta yhden tasopinnan lisäämällä saa suljetun tilan. Ravintolan terassilla saa olla katon lisäksi korkeintaan kaksi seinää. Jos terassilla on kolme seinää ja katto, katsotaan se sisätilaksi, jota koskevat sisätilojen asiakas- ja henkilömäärärajoitukset. Seinien tai katon materiaalilla ei ole tässä asiassa merkitystä. Myös avattavat ja suljettavat tasopinnat, kuten lasitukset ja markiisit, muodostavat seinän tai tasopinnan. Määritelmä on yhteneväinen tupakkalain sisätilan määritelmän kanssa. Nyrkkisääntönä on, että jos tilassa saa tupakoida, se katsotaan ulkotilaksi.

Asiakasmäärärajoitus ei koske lyhytaikaista oleskelua tilassa, esimerkiksi terassilta sisätiloihin mentäessä ruoan tai juoman hakemiseksi, wc-käynnin ajaksi tai muusta vastaavasta syystä.

Asiakaspaikkojen sijoittelu ravintolassa ja tungoksen välttäminen

Asiakkaiden oleskelu pitää järjestää riittävän väljästi ja asiakaspaikat sijoittaa riittävän etäälle toisistaan. Lähtökohtana riittävän etäisyyden määrittämiseen voi pitää vähintään 1–2 metriä, joka pitäisi THL:n ohjeistuksen mukaan jäädä myös yleisötilaisuuksissa henkilöiden väliin.

Ravintolan kaikilla asiakkailla pitää olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä. Baaritiskin ääressä omalla istumapaikalla istuminen on sallittua. Ravintolan pitää kuitenkin toiminnassaan huomioida, että sillä on velvollisuus huolehtia asiakkaiden välisen sekä asiakkaiden ja henkilökunnan välisen riittävän etäisyyden ylläpitämisestä jatkuvasti ravintolan avoinna ollessa.

Ravintolan on järjestettävä sisä- ja ulkotilansa rakenteet ja kalusteet sekä asiakkaidensa palvelukäytännöt siten, etteivät asiakkaat altistu tartuntataudin leviämiselle. Rakenteiden ja kalusteiden osalta voi harkita esimerkiksi sermien tai muovipleksien asettamista pöytien väliin ja palvelukäytäntöjen osalta esimerkiksi pöytiintarjoilua tai ruoan ja juoman hakua palvelutiskiltä jonotusnumeroilla tungoksen välttämiseksi.

Ravintolan on huolehdittava erityisesti siitä, ettei sen tiloissa synny tarpeetonta tungosta ja että asiakkaiden saapuminen ravintolaan toteutetaan tavalla, jossa pidetään asiakkaiden ja seurueiden välillä riittävä etäisyys. Esimerkiksi terassin osalta on hyvä miettiä etukäteen, miten estetään tungos, jos ulkona alkaa sataa voimakkaasti ja asiakasmäärä sisätiloissa on jo täysi.

Ravintolatyyppien määrittelystä

1.11.2020 alkaen ravintoloita koskevat rajoitukset riippuvat siitä, millaista toimintaa niillä on. Arvion siitä, kumpaan ryhmään ravintola kuuluu, tekee ensi sijassa ravintolayritys itse.

Alkoholijuomia pääasiallisesti tarjoileva ravintola

Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi yökerhot, anniskelubaarit ja pubit.

Ravintolan pääasiallista toimintaa arvioidaan ensisijaisesti sen luonteen perusteella. Ratkaisevaa on, kokoontuvatko asiakkaat ravintolaan pääasiassa aterioimaan omissa pöytäseurueissaan vai onko ravintolan pääasiallinen toiminta alkoholijuomien myyntiä. Ravintolan toiminta ei muutu ruokaravintolaksi vain sen perusteella, että ravintola pitää myynnissä vähäistä määrää ruokaa. Myöskään ravintolasta käytettävä nimike ei ole itsessään merkityksellinen toiminnan määrittelyn kannalta.

Joidenkin ravintoloiden toiminta voi olla esimerkiksi päivällä ruokaravintolan tyyppistä toimintaa ja illalla pääsääntöisesti anniskelua. Ravintolan toiminta voi myös vaihdella viikonpäivän tai vuodenajan mukaan. Tällaisiin ravintoloihin sovelletaan kunakin ajankohtana sitä rajoitusta, johon niiden toiminta kyseisenä ajankohtana liittyy.

Muu kuin alkoholijuomia pääasiallisesti tarjoileva ravintola

Ryhmään kuuluvat ravintolat voivat olla esimerkiksi ruokaravintoloita, pizzerioita tai hampurilaisravintoloita, kahviloita tai lounasruokaloita.  

Ryhmään kuuluvat myös sellaiset toimipaikat, joissa pääasiallinen liiketoiminta on muu kuin ravitsemisliiketoiminta. Tällaisia toimipaikkoja voivat olla esimerkiksi biljardisalit ja keilahallit, joilla on anniskelulupa.

Tartuntatautilain 58 a §:n 5 momentissa tarkoitetussa suunnitelmassa on oltava:

  1. kuvaus niistä toimintatavoista, jotka liikkeessä on päätetty toteuttaa aiemmin mainittujen yleisten velvollisuuksien noudattamiseksi; 
  2. kuvaus ravintolan sisä- ja ulkotiloista ja kuvaus niistä toimista ja henkilöstölle annetuista toimintaohjeista, joilla tartuntatautilain 58 a §:ssä säädetyt muut velvollisuudet sekä niiden valvonta ravintolan sisä- ja ulkotiloissa toteutetaan.
  3. tieto henkilöstä, joka vastaa liikkeessä suunnitelman noudattamisesta.  

Tieto siitä, kuka on suunnitelmasta vastaava henkilö, on annettava pyynnöstä asiakkaalle.

Suunnitelman katsotaan olevan asiakkaiden nähtävillä, jos sen tiivistelmä on asiakkaiden nähtävillä heidän tullessaan ravintolaan, ja siinä mainitaan, että asiakkaalla on oikeus saada suunnitelma pyynnöstä nähtäväkseen. Suunnitelman saa yhdistää alkoholilaissa, elintarvikelaissa (23/2006) ja tupakkalaissa (549/2016) tarkoitettuihin omavalvontasuunnitelmiin.

Asiakkaiden on noudatettava ravintolan toimintatapoja ja henkilökunnan antamia ohjeita. Jos asiakas ei noudata näitä, henkilökunnalla on oikeus poistaa asiakas tiloista majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain nojalla (Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta (308/2006) 5 §).

Löydät ohjeen suunnitelman tekemiseksi tältä sivulta sekä linkin mallipohjaan sivun lopusta.

Tartuntatautilain 58 a §:ssä säädetään tartuntataudin leviämisen estämiseksi välttämättömistä rajoituksista ravintoloiden toimintaan. Lisäksi ravintolat velvoitetaan noudattamaan hygieniaan liittyviä erityisiä vaatimuksia ja huolehtimaan asiakkaiden välisen riittävän etäisyyden ylläpitämisestä. Ravintolan pitää laatia suunnitelma siitä, miten se toteuttaa säädetyt velvollisuudet ja rajoitukset. Lain keskeisenä tavoitteena on, että ravitsemistoiminnassa kehitetään omaehtoisiin toimenpiteisiin ja suunnitelmiin perustuvia toimintamalleja, joilla tartuntataudin leviäminen ravintoloissa estettäisiin, kun rajoituksia asteittain puretaan. 

Aluehallintovirasto, jonka toimialueella anniskelupaikka sijaitsee, valvoo 58 a §:ssä säädettyjen velvoitteiden ja rajoitusten noudattamista. Aluehallintovirastojen lisäksi maa- ja metsätalousministeriön, Ruokaviraston ja kuntien elintarvikevalvonnan asiantuntijat sekä Valviran alkoholivalvonnan asiantuntijat ovat valmistautuneet valvonnan ja neuvonnan toimeenpanoon. Tartuntatautien torjunnan päävastuu on paikallistasolla eli kunnissa. Pääasiallinen vastuu paikallistason toimijoiden ohjauksesta ja neuvonnasta, liittyen myös uuden tartuntatautilain edellyttämiin muutoksiin ravintolatoiminnan järjestämisessä, on siten kunnan viranomaisilla. Aluehallintoviraston rooli on pääasiassa valvoa ja puuttua havaittuihin epäkohtiin, ja toisaalta auttaa paikallisviranomaisia uuden lain tulkitsemisessa. 

Keskeisiä valvonnan kohteita ovat asiakkaiden välinen riittävä etäisyys ja istumapaikkojen sijoitus pöydän tai sitä vastaavan tason äärellä sekä hygieniaan ja tartuntatautilain 58 §:ssä tarkoitettuun suunnitelmaan liittyvät vaatimukset.

Kunnan elintarvikevalvonta voi oman elintarviketurvallisuuteen liittyvän tarkastustoimintansa ohella havainnoida ravitsemusliikkeen toimintaa ja neuvoa ja ohjeistaa elinkeinoharjoittajia tartuntatautilain 58 a §:n mukaiseen toimintaan sekä tarvittaessa ilmoittaa epäkohdista aluehallintovirastolle.

Jos velvoitteiden tai rajoitusten noudattamisessa havaitaan puutteita tai epäkohtia, aluehallintovirasto voi antaa ravintolalle määräyksen niiden korjaamisesta. Määräystä annettaessa on asetettava määräaika, jonka kuluessa tarpeelliset toimenpiteet on suoritettava. Jos puutteita ei ole korjattu asetetussa määräajassa tai jos velvoitteita on rikottu olennaisesti, aluehallintovirasto voi määrätä ravintolan ravitsemistoiminnan välittömästi keskeytettäväksi ja liikkeen pidettäväksi suljettuna asiakkailta enintään yhden kuukauden ajaksi. Aluehallintoviraston päätökset voidaan panna täytäntöön heti muutoksenhausta huolimatta.

Säännöksen edellyttämän valvonnan tarkoitus on, että viranomaiset voivat viiveettä ja tehokkaasti reagoida turvaamistoimin tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Valvontakohteet valitaan riskiperusteisesti muilta viranomaisilta ja kansalaisilta tulleiden ilmoitusten perusteella sekä omiin havaintoihin perustuen.

Poliisin on tarvittaessa annettava aluehallintoviraston pyynnöstä virka-apua valvonnan ja ravintolan sulkemisen toimeenpanemiseksi.

Ravintoloiden toimintaan liittyvissä kysymyksissä voit

Ohje suunnitelman tekemiseksi

  • Ohjetta on päivitetty 10.12.2020 annetun valtioneuvoston asetuksen mukaiseksi.
  • Voimassa 28.2.2021 asti.
  • Rajoitukset voivat muuttua, jos valtioneuvosto antaa uusia asetuksia. Löydät ajantasaista tietoa myös usein kysytyistä kysymyksistämme.

Tämä ohje noudattaa tartuntatautilain 58 a §:n nojalla säädettyä valtioneuvoston asetusta ravitsemisliikkeiden toiminnan väliaikaisesta rajoittamisesta tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Tämä ohje ei korvaa ravintolan muita omavalvontasuunnitelmia. Ohjeessa ravitsemisliikkeestä käytetään jatkossa sanaa ravintola.

Ravintolan elinkeinonharjoittajalla on velvollisuus tehdä suunnitelma koronataudin leviämisen ehkäisemiseksi asiakkaiden keskuudessa.

23.12.2020 alkaen:

Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Pohjois-Pohjanmaan tai Ahvenanmaan maakunnassa sijaitsevassa ravitsemisliikkeessä alkoholijuomien anniskelu on lopetettava viimeistään kello 22 ja liikkeen saa pitää avoinna ravitsemistoiminnan asiakkaille kello 05:stä kello 23:een (leviämisvaihe). 

Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Kainuun tai Lapin maakunnassa tai Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä sijaitsevassa ravitsemisliikkeessä alkoholijuomien anniskelu on lopetettava viimeistään kello 22 (kiihtymisvaihe). Anniskeltujen alkoholijuomien nauttiminen on sallittu yhden tunnin ajan anniskeluajan päättymisen jälkeen (alkoholilaki 43 §).  

Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan Kainuun tai Lapin maakunnassa tai Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä sijaitsevan ravitsemisliikkeen, jonka pääasiallisena ravitsemistoimintana on tarjota yleisölle maksusta elintarvikelaissa tarkoitetussa elintarvikehuoneistossa alkoholijuomia, saa pitää avoinna ravitsemistoiminnan asiakkaille kello 24:stä kello 23:een ja muun kuin edellä tarkoitetun ravitsemisliikkeen saa pitää avoinna ravitsemistoiminnan asiakkaille kello 01:stä kello 24:ään. 

Muissa maakunnissa sijaitsevassa ravitsemisliikkeessä, jonka pääasiallisena ravitsemistoimintana on tarjota yleisölle maksusta elintarvikelaissa tarkoitetussa elintarvikehuoneistossa alkoholijuomia, alkoholijuomien anniskelu on 3 momentin mukaan lopetettava viimeistään kello 24 ja liikkeen saa pitää avoinna ravitsemistoiminnan asiakkaille kello 2:stä kello 1:een. Edellä tarkoitetussa maakunnassa sijaitsevassa muussa kuin edellä tarkoitetussa ravitsemisliikkeessä anniskelu on lopetettava kello 24. Viimeksi sanottu merkitsee sitä, että perustasolla olevassa maakunnassa aukioloaikaa ei ole lainkaan rajoitettu.

Ravintolan on ilmoitettava asiakkailleen näkyvästi, ettei ravintolaan saa tulla, jos asiakkaalla on koronavirustartuntaan sopivia oireita kuten yskä, kurkkukipu, kuume tai hengenahdistus.
Ravintolan on huolehdittava siitä, että sen:

  1. asiakkaille on varattu näkyvä mahdollisuus käsien pesuun tai desinfiointiin liikkeeseen saavuttaessa;
  2. kalusteet, astiat, ruokailuvälineet ja muut asiakkaiden kosketettaviksi tulevat pinnat ja irtaimet esineet pidetään puhtaina siten, etteivät ne aiheuta tartuntataudin leviämisen vaaraa;
  3. asiakkaat saavat näkyvät toimintaohjeet käsien puhdistamisesta, riittävän etäisyyden ylläpitämisestä ja muista liikkeessä noudatettavista tartuntataudin leviämistä estävistä toimintatavoista.

Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä.

Ravitsemisliikkeen on järjestettävä sisä- ja ulkotilansa rakenteet ja kalusteet sekä asiakkaidensa palvelukäytännöt siten, etteivät asiakkaat altistu tartuntataudin leviämiselle.
Ravitsemisliikkeen on huolehdittava erityisesti siitä, ettei sen tiloissa synny tarpeetonta tungosta ja että asiakkaiden saapuminen liikkeeseen toteutetaan tavalla, jossa pidetään asiakkaiden ja seurueiden välillä riittävä etäisyys.

Asiakkaita otetaan kerrallaan sisään niin, että asiakastiloissa (sisä- ja ulkotilat) on riittävän väljää.

Ruuhkautumisen estäminen pitää huomioida (esim. baaritiskit ja wc-jonot).

Suunnitelman sisältövaatimukset:

  1. Kuvaus toimintatavoista, jotka ravintolassa on päätetty toteuttaa yleisten velvollisuuksien noudattamiseksi.
  2. Kuvaus ravintolan sisä- ja ulkotiloista ja kuvaus niistä toimista ja henkilöstölle annetuista toimintaohjeista, joilla tartuntatautilain 58 a §:ssä säädetyt muut velvollisuudet sekä niiden valvonta ravintolan sisä- ja ulkotiloissa toteutetaan.
  3. Tieto henkilöstä, joka vastaa ravintolassa suunnitelman noudattamisesta.

Tieto siitä, kuka on suunnitelmasta vastaava henkilö, on annettava pyynnöstä asiakkaalle.

HUOMIO: Asiakkaalle nähtävillä olevaan suunnitelmaan ei merkitä henkilön nimeä, nimi annetaan vain pyynnöstä asiakkaalle. Suunnitelman katsotaan olevan asiakkaiden nähtävillä, jos sen tiivistelmä on asiakkaiden nähtävillä heidän tullessaan ravintolaan ja siinä mainitaan, että asiakkaalla on oikeus saada suunnitelma pyynnöstä nähtäväkseen. Suunnitelman saa yhdistää alkoholilaissa, elintarvikelaissa (23/2006) ja tupakkalaissa (549/2016) tarkoitettuihin omavalvontasuunnitelmiin.

Asiakkaiden on noudatettava ravintolan toimintatapoja ja henkilökunnan antamia ohjeita. Jos asiakas ei noudata näitä, henkilökunnalla on oikeus poistaa asiakas tiloista majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain nojalla (Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta (308/2006) 5 §).

Valvomme aluehallintovirastossa velvoitteiden ja rajoitusten noudattamista. Jos havaitsemme velvoitteiden tai rajoitusten noudattamisessa puutteita tai epäkohtia, voimme antaa ravintolalle määräyksen niiden korjaamisesta. Määräystä annettaessa asetamme määräajan, jonka kuluessa sinun on tehtävä tarpeelliset toimenpiteet. Jos et korjaa puutteita asetetussa määräajassa tai jos olet rikkonut velvoitteita olennaisesti, voimme määrätä ravintolan ravitsemistoiminnan välittömästi keskeytettäväksi ja liikkeen pidettäväksi suljettuna asiakkailta enintään yhden kuukauden ajaksi.

Lomakelinkit