Peruspalvelujen arviointi tukee toiminnan kehittämistä – 2021 arviointi julkaistu

---

Ylijohtaja Terttu Savolainen Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta toteaa arviointiraportin esipuheessa, että yhteiskuntamme on jatkuvassa liikkeessä. ”Kuntien peruspalveluihin vaikuttavat väestön ikärakenteen muutos, syntyvyyden lasku, kustannusten kasvu sekä alueellinen eriytyminen. Yllättävät ulkoiset kriisit luovat myös haasteita peruspalvelujen järjestämiseen eri puolilla Suomea. Yhteisenä haasteenamme on, miten kykenemme toimimaan nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja ennakoimaan tulevaa.”

Vuotta 2021 koskevassa peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arvioinnissa selvitettiin valtakunnallisesti ja alueellisesti määrättyjen palvelujen tilaa opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa, kulttuuripalveluissa, kirjastoissa, nuorisotoimessa, liikuntatoimessa ja pelastustoimessa.

Peruspalvelujen arvioinnissa tuodaan esiin palvelujen järjestämiseen liittyviä käytännön haasteita ja johtopäätöksiä sekä kehittämisehdotuksia. Tällä arviointikierroksella esitetään kymmenittäin toimenpide-ehdotuksia palvelujen laadun ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi.

Raportti julkaistaan kahdeksassa osassa avi.fi/peruspalvelujen-arviointi-verkkosivustolla kokonaisuudessaan suomeksi ja ruotsiksi. Aikaisemmat arvioinnit löytyvät edelleen Patio-järjestelmästä.

Arvioiden sisällöstä julkaistaan tämän kootun valtakunnallisen tiedotteen lisäksi oma tiedote jokaisesta kahdeksasta alla luetelluista arviointikohteesta.

Keskeiset peruspalveluiden arvioinnin tulokset

Esiopetus ja täydentävän varhaiskasvatuksen saaminen

Arviointiraportin mukaan suurin osa, 79 prosenttia, esiopetukseen osallistuvista lapsista osallistui vuonna 2021 esiopetusta täydentävään varhaiskasvatukseen. Täydentävän varhaiskasvatuksen toteutumisessa oli kuitenkin aluekohtaisia eroja. Palvelujen järjestämiseen liittyvä huomio kunnille on, että esiopetusta täydentävä varhaiskasvatus tulisi järjestää lain edellyttämällä tavalla.

Esi- ja perusopetuksen perusopetuslain mukaiset kuljetusjärjestelyt

Arviointiraportin mukaan koulukuljetusoppilaiden määrä on ollut laskussa viime vuosina. Vuonna 2021 kuljetusedun piirissä oli Suomessa noin 110 000 oppilasta. Eniten koulukuljetusoppilaita oli maaseutumaisissa kunnissa, pisimmät koulukuljetusmatkat kuljettiin Lapin alueella. Suurimmalla osalla kunnista oli käytössään vahvistetut koulukuljetusten periaatteet tai suunnitelma, mutta palautteen keräämisen aktiivisuus vaihteli.

Erityisopetuksen tila

Arviointiraportin mukaan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden osuus on ollut kasvussa vuodesta 2015 lähtien. Manner-Suomessa erityisen tuen oppilaiden osuus vuonna 2021 oli 9,5 prosenttia perusopetuksen oppilasmäärästä. Kouluilla on haasteita saada pätevää henkilöstöä erityisopetukseen, ja erityisopettajien saatavuuteen sekä pysyvyyteen onkin alettava kiinnittää enemmän huomiota koko Suomessa.

Yleisten kirjastojen henkilöstön riittävyys ja osaaminen sekä kirjastojen johtaminen

Arviointi osoittaa, että yleisillä kirjastoilla on vaikeuksia suorittaa lakisääteiset tehtävänsä, koska henkilöstö ei riitä. Kirjastojen henkilöstön peruskoulutustaso on parantunut, mutta uusia taitoja tarvitaan. Arviointiraportin mukaan kaikilla kirjastojen johtajilla ei ole lainmukaista kelpoisuutta, tietotaitoa tai aikaa kirjaston toiminnan johtamiseen ja kehittämiseen.

Kulttuuripalvelut

Arviointiraportin mukaan vuonna 2021 järjestettiin reilut 23 000 kulttuuritapahtumaa. Kunnat käyttivät kulttuuripalvelujensa järjestämisessä laajasti ulkopuolisia asiantuntijapalveluja, kuten alueellisten vastuumuseoiden palveluja. Koronapandemian aikana digitaaliset palvelut otettiin laajasti käyttöön kulttuuritoiminnassa. Pandemian keskelläkin lähes jokaisessa kunnassa järjestettiin myös tapahtumia, joissa oli musiikin ja esittävän taiteen tarjontaa.

Käyttömaksu- ja käyttövuoropolitiikan vaikutukset liikuntapaikkojen tasa-  arvoiseen ja yhdenvertaiseen saavutettavuuteen

Arviointiraportin mukaan noin kahdessa kolmasosassa kunnista oli virallisesti hyväksytyt perusteet sille, miten liikuntapaikkojen käyttövuorot jaetaan. Tilanne on parantunut merkittävästi koko Suomessa. Haasteena on, että liikuntatilojen vuoroja ei ole tarjolla tarpeeksi kysyntään nähden etenkin arki-iltoina. Eniten pulaa on liikuntasaleista ja -halleista.

Kunnallisen nuorisotyön saatavuus

Arviointiraportti toteaa, että koronaviruspandemia vähensi kunnallisen nuorisotyön saatavuutta kahtena viime vuotena, vaikka nuorisotyössä otettiin nopeasti käyttöön digitaaliset toimintamuodot. Perinteisesti nuorisotyötä on tehty nuorten vapaa-ajalla, mutta nykyään sitä tehdään entistä useammin myös muuna aikana, esimerkiksi koulupäivän aikana kouluissa. Nuorisotilojen määrä on vähentynyt, mutta tiloja löytyy kuitenkin edelleen lähes jokaisesta kunnasta.

Pelastustoimen nopean avun saanti

Arviointiraportin mukaan pelastuslaitosten välillä on jonkin verran eroja nopean avun tuottamisessa päivälähdöissä sekä henkilöstövahvuuksien että toimintavalmiusaikojen osalta. Valtakunnallista tarkastelua tarkemmissa tilastoissa havaittiin merkittäviä paikallisia eroja päivälähdöissä.

Mikä on peruspalvelujen arviointi?

Ensimmäinen arviointiraportti valmistui vuonna 1996. Vuodesta 2013 lähtien peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi on tehty joka toinen vuosi. Aluehallintovirastot ovat toteuttaneet arvioinnin 23 kertaa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto vastaa arvioinnin koordinoinnista ja prosessin menetelmällisestä kehittämisestä.

Peruspalvelujen saatavuuden arviointi on aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä. Arvioinnilla seurataan, valvotaan ja arvioidaan peruspalvelujen saatavuuden yhdenvertaista toteutumista koko maassa. Arviointi tehdään joka toinen vuosi.

Missä tilassa vuonna 2021 olivat maamme pelastustoimi, kulttuuripalvelut, kirjastot, nuorisotoimi, liikunta, opetustoimi ja varhaiskasvatus. Tähän pyrkii valituissa kohteissa vastaamaan vuoden 2021 peruspalvelujen arviointi. Tällä kertaa kirjastotoimen arviointikohde pilotoidaan aluehallintovirastojen tiedolla johtamisen kehitystyössä. Arviointiraportit julkaistiin syyskuussa 2022 aluehallintovirastojen verkkosivuilla.

Aluehallintovirastojen lisäksi mukana työssä ovat olleet, valtiovarainministeriö (VM), opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore ja sisäministeriö (SM).

Linkit tiedotteisiin

Vuotta 2021 koskevan arvioinnin tiedotteet:

• Esiopetus ja täydentävän varhaiskasvatuksen saaminen (avi.fi)
• Esi- ja perusopetuksen perusopetuslain 32 §:n mukaiset kuljetusjärjestelyt (avi.fi)
• Erityisopetuksen tila (avi.fi)
• Yleisten kirjastojen henkilöstön riittävyys ja osaaminen sekä kirjastojen johtaminen (avi.fi)
• Kulttuuripalvelut (avi.fi)
• Käyttömaksu- ja käyttövuoropolitiikan vaikutukset liikuntapaikkojen tasa- arvoiseen ja yhdenvertaiseen saavutettavuuteen (avi.fi)
• Kunnallisen nuorisotyön saatavuus (avi.fi)
• Pelastustoimen nopean avun saanti (avi.fi)

Arviointiraportit

Peruspalvelujen arviointi 2021

Peruspalvelujen arviointi 2019

Peruspalveluiden arviointi pähkinänkuoressa

Peruspalvelujen saatavuuden arviointi on aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä. Arvioinnilla seurataan, valvotaan ja arvioidaan peruspalvelujen saatavuuden yhdenvertaista toteutumista koko maassa. Arviointi tehdään joka toinen vuosi.

#peruspalvelut

#AVIarvioi

Lisätietoja:

Terttu Savolainen, ylijohtaja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, p. 050 583 9912, [email protected]

Aluehallintovirastojen ylijohtajat 2022

Ainasoja Kaisa, ylijohtaja Lapin aluehallintovirasto, p. 0295 017 345, [email protected]

Ekqvist Merja, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto, p. 0295 016 271, [email protected] (Tavoitettavissa 12.9.2022 alkaen.)

Lahti Soile, ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, p. 0295 016 964, [email protected]

Leena Räsänen, ylijohtaja Lounais-Suomen aluehallintovirasto, p. 0295 017 385 [email protected]

Pukkinen Marko, ylijohtaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, p. 0295 018 582 [email protected]

Savolainen Terttu, ylijohtaja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, p. 0295 017 551 [email protected]