Esiopetukseen ja täydentävään varhaiskasvatukseen osallistumisessa alueellisia eroja – toiminnassa huomioitava lapsen etu
Aluehallintovirastojen tekemä peruspalvelujen arviointi osoittaa, että esiopetuksen ja täydentävän varhaiskasvatuksen toteutumisessa oli alueellisia ja kuntakohtaisia eroja vuonna 2021. Kunnissa pitäisi kiinnittää huomiota täydentävän varhaiskasvatuksen järjestämiseen lain edellyttämällä tavalla. Toimintaan osallistuvien lasten kannalta tärkeää on ympäristön ja aikuisten pysyvyys päivän aikana.
Suurin osa eli 79 prosenttia Manner-Suomen esiopetukseen osallistuvista lapsista osallistui vuonna 2021 esiopetusta täydentävään varhaiskasvatukseen. Poikkeuksena oli Pirkanmaa, jossa esioppilaista 55,4 prosenttia oli muussa kuin täydentävässä varhaiskasvatuksessa. Etelä-Pohjanmaalla muuhun toimintaan osallistui 8,7 prosenttia ja Pohjanmaalla 7,8 prosenttia esioppilaista. Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä kaikki esioppilaat olivat täydentävässä varhaiskasvatuksessa.
Luvut käyvät ilmi aluehallintovirastojen tekemästä peruspalvelujen arvioinnista. Tiedot on kerätty kuntiin lähetetyllä kyselyllä. Kyselyn vastausprosentti oli 100.
Osa kunnista on tarjonnut esiopetuksen jälkeen lapsille varhaiskasvatuksen sijaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa tai muuta toimintaa. Tällaiseen muuhun esiopetusta täydentävään toimintaan osallistui 6,4 prosenttia kaikista esiopetukseen osallistuvista lapsista. Muu esiopetusta täydentävä toiminta ei kuitenkaan ole varhaiskasvatuslain mukaista täydentävää varhaiskasvatusta, johon lapsella on oikeus osallistua.
Esiopetuksen järjestäjänä voi kunnassa toimia varhaiskasvatus tai perusopetus. Alle 10 000 asukkaan kunnissa esiopetuksen järjestämisestä vastasi pääsääntöisesti perusopetus. Varhaiskasvatus kuitenkin toimii esiopetuksen järjestäjänä yleisemmin, sillä sen järjestämään toimintaan osallistui vuonna 2021 noin 87 prosenttia esioppilaista. Esiopetusta täydentävä toiminta järjestettiin pienissä kunnissa yleisimmin kerhotoimintana.
Lapset vaihtavat päivän aikana harvoin toimintapaikkaa, mutta lasten kanssa toimivat työntekijät sen sijaan vaihtuvat noin puolella täydentävään varhaiskasvatukseen osallistuvista esioppilaita. Toimintapaikkaa joutuvat yleisemmin vaihtamaan lapset, joilla on vuorohoidon tarve. Vuorohoito järjestetään kunnissa yleensä keskitetysti.
Toimenpide-ehdotukset: pysyvyyttä lapsen päivään, lakimuutosten tarve selvitettävä
Lapsen edun mukaista on, että esiopetuksessa olevat lapset pääsevät varhaiskasvatuslain mukaiseen täydentävään varhaiskasvatukseen myös koulun tiloissa kerhotoiminnan sijaan.
”Lapselle pitäisi järjestää mahdollisimman eheä päivä esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Tähän kuuluvat mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet ja toimipaikka”, arvioi ylitarkastaja Taru Terho Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta.
Aluehallintovirastot ehdottavat, että selvitetään, miten varhaiskasvatuslain ja perusopetuslain alaisuudessa toimiminen vaikuttaa lapsen eheän päivän toteutumiseen. Myös esiopetuksen järjestäminen vuorohoidossa kaipaa tarkempaa määrittelyä.
Arviointiraportit
- Peruspalvelujen arviointi 2021: Esiopetuksen ja täydentävän varhaiskasvatuksen toteutuminen
- Peruspalvelujen arviointi 2019
Peruspalvelujen arviointi pähkinänkuoressa
Peruspalvelujen saatavuuden arviointi on aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä. Arvioinnilla seurataan, valvotaan ja arvioidaan sitä, ovatko peruspalvelut saatavissa yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea. Arviointi tehdään joka toinen vuosi. Ministeriöt määrittelevät arviointikohteet ja ne vaihtelevat vuosittain.
Lisätietoa avi.fi-verkkosivuilla: Peruspalvelujen arviointi
Aluehallintovirastot viestivät sosiaalisessa mediassa peruspalvelujen arvioinnista aihetunnisteilla #peruspalvelut ja #AVIarvioi.
Lisätietoja:
ylitarkastaja Taru Terho, p. 0295 018 814
[email protected]
***
Tiedotetta korjattu 8.9.2022 klo 9.10 ja 12.9.2022 klo 14.50: "Esikoululainen"-termit korjattu muotoon "esioppilas".
Yhteyshenkilöt
Tietoja julkaisijasta
Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.