Koulukuljetusoppilaiden määrä vähenee, kuntia kannustetaan keräämään palautetta kuljetusten onnistumisesta

Vuonna 2021 kuljetusedun piirissä oli Suomessa noin 110 000 oppilasta. Tiedot käyvät ilmi aluehallintovirastojen vuonna 2021 tekemästä peruspalvelujen arvioinnista ja ne perustuvat kuntakyselyyn sekä Tilastokeskuksen aineistoihin. Kuljetusoppilaiden määrä on ollut laskussa viime vuosina. Edellisen kerran aluehallintovirastot selvittivät asiaa vuonna 2017, jolloin kuljetusoppilaita oli noin 120 000.

Eniten kuljetusoikeuden saaneita oppilaita oli aluehallintovirastojen kyselyn mukaan maaseutumaisissa kunnissa (42,1 prosenttia kaikista oppilaista) ja vähiten (15,8 prosenttia) kaupunkimaisissa kunnissa. Eniten kuljetusedun saaneita oppilaita suhteessa oppilasmäärään oli Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella, vähiten Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella. Maksuttoman koulukuljetuksen vaihtoehtona voi saada myös avustusta, mutta sen piirissä oli ainoastaan hyvin pieni osa oppilaista.

Pisimmät koulukuljetusmatkat kilometreissä mitattuna olivat Lapin aluehallintoviraston alueen kunnissa. Päivittäinen koulumatka kuljetusedun saaneilla esiopetuksen oppilailla kesti arviointiaineiston perusteella pääsääntöisesti alle tunnin. Ala- ja yläkouluikäisten kuljetusedun saaneiden oppilaiden koulumatkat kestivät pidempään, useimmiten 1−2,5 tuntia.

Lähes 90 prosentilla kunnista oli vahvistetut koulukuljetusten periaatteet tai suunnitelma. Palautteen kerääminen kuljetusjärjestelyistä vaihteli. Asukasmäärältään pienissä kunnissa palautetta kerättiin keskimäärin harvemmin kuin suurissa kunnissa.

Toimenpide-ehdotukset: lainmukaisuudesta huolehdittava, koulukuljetusten kehittämiseksi säännöllinen palautteenkeruu

Aluehallintovirastot suosittelevat arvioinnin pohjalta, että kunnat keräisivät palautetta koulukuljetusten toimivuudesta oppilailta ja heidän huoltajiltaan. Palautetta tulisi kerätä säännöllisesti, ja tähän kuntien kannattaisi kehittää järjestelmä. Myös aika ajoin kerättävästä palautteesta on hyötyä. Tämä on tärkeää paitsi koulukuljetusten suunnittelemisen ja laadunvalvonnan osalta, myös lapsivaikutusten arvioinnin kannalta.

”Lisäksi kuntien on huolehdittava, että koulukuljetukset toteutuvat lainsäädännössä säädettyjen maksimiaikojen puitteissa. Vaikka tämä saattaa olla jossain tilanteissa haastavaa, niin kyse on kuitenkin viime kädessä lasten ja nuorten oikeuksista”, toteavat opetustoimen ylitarkastajat Toni Saarivirta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta ja Johanna Albert Itä-Suomen aluehallintovirastosta.

Aluehallintovirastot nostavat arvioinnin perusteella esille myös lainsäädännön tarkistamisen sen osalta, onko kuljetusetuuden viiden kilometrin kriteeri riittävä esioppilaille, etenkin jos 5-vuotiaiden esiopetuskokeilu mahdollisesti saa jatkoa tai vakinaistuu.

Arviointiraportit

• Peruspalvelujen arviointi 2021: Esi- ja perusopetuksen kuljetusjärjestelyt
• Peruspalvelujen arviointi 2019

Peruspalvelujen arviointi pähkinänkuoressa

Peruspalvelujen saatavuuden arviointi on aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä. Arvioinnilla seurataan, valvotaan ja arvioidaan sitä, ovatko peruspalvelut saatavissa yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea. Arviointi tehdään joka toinen vuosi. Ministeriöt määrittelevät arviointikohteet ja ne vaihtelevat vuosittain.

Lisätietoa avi.fi-verkkosivuilla: Peruspalvelujen arviointi

Aluehallintovirastot viestivät sosiaalisessa mediassa peruspalvelujen arvioinnista aihetunnisteilla #peruspalvelut ja #AVIarvioi.

Lisätietoja:

opetustoimen ylitarkastaja Toni Saarivirta, p. 0295 018 816
[email protected]