Liikuntapaikkojen käyttövuorojen jakamiselle on yhä useammassa kunnassa viralliset perusteet, lapsille ja nuorille on enemmän maksuttomia liikuntapaikkoja
Yhä useampi kunta on virallisesti hyväksynyt perusteet sille, miten liikuntapaikkojen käyttövuorot jaetaan. Yleisimpiä maksuttomia liikuntapaikkoja lapsille ja nuorille olivat pallo- ja yleisurheilukentät. Peruspalvelujen arviointi 2021 on valmistunut.
Peruspalvelujen arvioinnissa 2021 selvitettiin miten liikuntapaikkojen käyttömaksut ja käyttövuorojen jakaminen vaikuttivat siihen, olivatko liikuntapaikat tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesta käytettävissä eri puolilla Suomea. Peruspalvelujen arviointi tehtiin lähettämällä kunnille kysely vuonna 2021. Suomen 293 kunnasta 222 vastasi kyselyyn.
Noin kahdessa kolmasosassa kunnista oli virallisesti hyväksytyt perusteet sille, miten liikuntapaikkojen käyttövuorot jaetaan. Tilanne on parantunut merkittävästi koko Suomessa. Aluehallintovirasto on suositellut käyttövuorojen jakoperusteiden laatimista jo useamman vuoden ajan. Liikunnan edistämisen kunnassa tulisi perustua virallisesti hyväksyttyyn strategiseen suunnitelmaan, jonka tavoitteisiin liikuntapaikkojen käyttövuoro- ja maksupolitiikka perustuvat.
Edellisvuosien tapaan liikuntatilojen suhteen on kaksi keskeistä ongelmaa. Vuoroja ei ole tarjolla tarpeeksi kysyntään nähden etenkin arki-iltoina. Eniten pulaa on liikuntasaleista ja -halleista.
Virallisesti hyväksytty liikuntatoimen kehittämisstrategia oli ainoastaan hieman yli kolmasosassa kunnista. (87 kuntaa). Näistä 42 kunnassa myös käyttömaksujen määräytymisperusteet sisältyivät strategiaan.
Liikuntapaikkojen käyttö on lapsille maksutonta yhä useamassa kunnassa
Liikuntapaikkojen käyttövuorojen jakamisessa ja käyttömaksuissa painotettiin lasten ja nuorten liikunnan edistämistä. Lasten ja nuorten käyttämät liikuntapaikat olivat ilmaisia 67 %:ssa kunnista. Maksuttomuus oli yleistynyt selvästi vuodesta 2010. Merkittävästi maksuttomuus oli lisääntynyt taajaan asutuissa kunnissa. Vähiten ilmaisia liikuntapaikkoja lapsille ja nuorille oli kaupunkimaisissa kunnissa. Pallo- ja yleisurheilukentät olivat yleisimpiä ilmaisia liikuntapaikkoja lapsille ja nuorille.
Liikuntapaikka | 2007 | 2015 | 2021 |
Uimahalli, kertamaksu | 2,8 € | 3,3 € | 2,8 € |
Kuntosali, kertamaksu | 2,7 € | 2,6 € | 2,4 € |
Pieni liikuntasali, yhdistyksen tuntihinta |
3,0 € | 2,5 € | 2,7 € |
Iso liikuntasali, yhdistyksen tuntihinta |
6,9 € | 5,4 € | 6,5 € |
Jäähalli, yhdistyksen tuntihinta | 48,3 € | 52,6 € | 38,5 € |
Lasten ja nuorten käyttämien liikuntapaikkojen käyttömaksujen keskiarvot 2007, 2015 ja 2021.
Kehittämisehdotuksia kunnille
Arviointitulosten perusteella aluehallintovirasto esittää kunnille, että liikuntapaikkojen käyttömaksujen perusteissa tulee huomioida yhdenvertaisesti eri käyttäjäryhmien tarpeet. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lapsiin ja nuoriin sekä sosioekonomiseen näkökulmaan, toteaa liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm.
Liikuntapaikkojen käyttövuoro- ja maksuperusteiden tavoitteiden ja painopisteiden toteutumista tulee seurata. Päätöksenteon tulee perustua seurantatietoihin ja vaikutusten ennakkoarviointiin.
Arviointiraportit
Peruspalvelujen arviointi 2019
Peruspalvelujen arviointi pähkinänkuoressa
Peruspalvelujen saatavuuden arviointi on aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä. Arvioinnilla seurataan, valvotaan ja arvioidaan sitä, ovatko peruspalvelut saatavissa yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea. Arviointi tehdään joka toinen vuosi. Ministeriöt määrittelevät arviointikohteet ja ne vaihtelevat vuosittain.
Lisätietoa avi.fi-verkkosivuilla: Peruspalvelujen arviointi
Aluehallintovirastot viestivät sosiaalisessa mediassa peruspalvelujen arvioinnista aihetunnisteilla #peruspalvelut ja #AVIarvioi.
Lisätietoja:
liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm, p. 0295 018 822
[email protected]
Yhteyshenkilöt
Tietoja julkaisijasta
Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.