Osallistaminen on yksi tapa lisätä osallisuutta. OECD:n heinäkuussa julkaistusta Drivers of Trust in Public Institutions -tutkimuksesta käy hyvin ilmi, miten tunne yhteiskunnallisesta toimijuudesta ja siitä, että pystyy vaikuttamaan asioihin, on keskeisesti kytköksissä yhteiskunnalliseen luottamukseen. Tutkimuksen mukaan ero niiden välillä, jotka kokevat voivansa vaikuttaa siihen, mitä esimerkiksi hallitus tekee, ja niiden välillä, jotka ovat eivät koe pystyvänsä vaikuttaa, on jopa 47 prosenttiyksikköä.
OECD:n luottamustutkimus sekä myös vuosi sitten julkaistu Sitran Demokraattisten kohtaamisen käsikirja osoittavat, että kansalaisten arkinen kanssakäyminen julkisten toimijoiden kanssa on keskeistä yhteiskunnallisen luottamuksen rakentumisessa ja ylläpidossa. Julkisten palveluiden arkisilla palvelukokemuksilla ja kohtaamisilla rakennetaan (tai vastaavasti rikotaan) demokraattista yhteiskuntakokemusta ja ylläpidetään demokraattisia arvoja. Kirjastot ovat omalta osaltaan yhteiskunnallisen luottamuksen ja demokratian vahvistajia sekä päivittäisissä asiakaskohtaamisissa että luodessaan kuntalaisille osallistumisen mahdollisuuksia esimerkiksi erilaisten tilaisuuksien muodossa.
Avaimet onnistuneeseen osallistamiseen
Kirjastot kokevat yhtenä demokratiatyön haasteena osallistamisen: miten ihmeessä saada kuntalaiset innostettua mukaan? Lähes kaikissa aluehallintovirastojen 2021 rahoittamissa demokratiahankkeissa otettiin mukaan kuntalaisia ja/tai kuntapäättäjiä ja samalla törmättiin haasteisiin siinä, miten halutut kohderyhmät (esim. nuoret, tietyt kieli- ja väestöryhmät) tavoitetaan ja saadaan toimintaan mukaan.
Useimmiten sinnikkyys kannattaa: suosituksi osoittautuva tapahtumakonsepti ei välttämättä ensimmäisillä kerroilla ole vielä menestys, vaan kestää hetken ennen kuin osallistujat löytävät tilaisuuden. Osallistujia ei myöskään tarvitse olla montaa, kun jo päästään antoisaan ja onnistuneeseen lopputulokseen. Palaute mukaan innostetuilta kuntalaisilta on lähes aina positiivista.
Osallistamiseen liittyvää osaamista, kuten fasilitointitaitoja ja erilaisten menetelmien tuntemusta, kaivattaisiin kirjastoissa enemmän. Toisaalta onnistumiseen voi riittää kirjaston toimintaympäristön ja paikallisyhteisön tuntemus. Se auttaa tunnistamaan oikeat kohderyhmät ja yhteistyökumppanit, ja tavoittamaan ne olemassa olevien verkostojen ja asiakassuhteiden avulla. Joskus tarvittava tuntemus voi löytyä kirjaston ulkopuoliselta hanketyöntekijältä, joka kuuluu itse tavoiteltavaan kohderyhmään ja jolla on tarvittavat verkostot jo valmiina.
Tässä demokratiahankkeita toteuttaneiden kirjastojen vinkkejä siihen, miten eri kohderyhmiä saa innostettua mukaan:
- Järjestä mahdollisimman matalan osallistumiskynnyksen toimintaa. Moni kirjasto mainitsi onnistuneimmiksi konsepteiksi pehmovaalit ja lavastetut/osallistavat mielenilmaukset.
- Lähesty suoraan muista yhteyksistä ennestään tuttuja nuoria.
- Jalkaudu valmiiseen porukkaan.
- Pyydä kirjastotiloissa vierailevia paikallisia ex tempore mukaan esim. asukaskeskusteluun.
- Kysy kyselyllä. Esimerkkeinä kuntalaiskysely tai turvallisemman tilan periaatteiden valmistelu kyselyn avulla. Etukäteiskyselyllä voi selvittää myös kohderyhmän toiveita keskustelutilaisuuksissa käsiteltävistä aiheista. Kysely voi olla verkkokysely ja/tai ”kyselylaatikko” kirjastossa.
- Ota opiskelijat mukaan opettajan johdolla
- Järjestä esimerkiksi nuorille suunnatut keskustelut heille valmiiksi tutuissa ja turvallisissa tiloissa.
Demokratiahankkeissa toimiviksi todettuja osallisuutta tukevia demokratiatyön konsepteja:
- Lavastetut/osallistavat mielenilmaukset, joita voi toteuttaa eri tavoin. Esim. kuntalaiset saavat jättää terveisiään pieniin mielenosoituskyltteihin, jotka pystytetään kaupungintalon kuvan eteen askarreltuun minimaisemaan. Viestit toimitetaan kootusti kuntapäättäjille. Vaihtoehtoisesti voi järjestää lelujen mielenosoituksen eli lapset saavat tehdä kylttejä mielenosoitukseen, joka lavastetaan lelujen avulla kirjastoon.
- Pehmovaalit eli lapsille ja perheille suunnatut leikkimieliset vaalit, joissa ehdolle asetetuista leluista voi äänestää vaikkapa pehmopresidenttiä.
- Vaikuttamisen työpajat nuorille, 9-luokan oppilaille ”10 kysymystä kansanedustajille”, nuorten politiikkapäivä, lasten kirje päättäjille
- Aamukahvit kunnanjohtajan kanssa
- Kirjastokahvit tai kyselytunnit, joissa päättäjiä mukana
- Erätauko-keskustelut
- Yhdistysesittelyt kirjastossa
- Kansalaisten osallistaminen tutkimuksen tekemiseen tunnistamalla vanhoja valokuvia
- Demokratiateemainen lukuhaaste sekä näyttely ja kirjalista vinkatuista teoksista
- Maahanmuuttajille suunnatut pikkujoulut
- Turvallisuus- ja saavutettavuuskävely kaupungin keskustassa
- Vapaamuotoiset osallisuuskahvit kunnan eri toimialojen kesken
- Viranhaltijoiden kierros kunnan kaikissa kirjastoissa
- Demokratiaskannaus
Meitä on moneksi ja osallistumisen tasoja erilaisia: yksi tykkää osallistua järjestettyyn toimintaan aktiivisesti, toinen keskittyy mieluummin kuuntelemiseen ja kolmas seuraa sivusta samalla kun selailee hyllyjen välissä kirjoja. Ja siinä missä toinen kokee luontevaksi ilmaista itseään keskustelun tai toiminnan kautta, toinen pukee ajatuksensa mieluummin kirjalliseen muotoon. Kaikki tavat voivat olla yksilölle yhtä merkityksellisiä ja antoisia. Tärkeää olisi tarjota erilaisia osallistumistapoja, jotta mahdollistetaan jokaiselle luonteva tapa osallistua - tai olla osallistumatta.
Aluehallintovirastot myönsivät vuonna 2021 erityisavustusta yleisten kirjastojen toiminnan kehittämiseen kansalaisten ja päättäjien vuoropuhelun foorumeina. Avin kirjastotoimi kartoitti hankkeiden antia ja vaikutuksia loppuvuodesta 2023 kyselyllä, johon vastasi 28 hanketta (38 hanketta sai rahoitusta). Blogiteksti pohjautuu kyselyn aineistoon ja päättyneiden hankkeiden loppuraportteihin.
Kirjastotoimen ylitarkastaja Jonna Toukonen
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
