Viime keväänä tehdyn kouluterveyskyselyn tulokset kertovat positiivisesta kehityksestä: Nuorten tupakanpoltto ja humalajuominen ovat vähentyneet. Mutta miltä tulokset näyttävät, jos sukellamme hiukan syvemmälle, ja tarkastelemme tuloksia tarkemmin alueellisesti?

Pohjois-Suomen (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) tulokset

Syyskuussa julkaistujen tulosten mukaan Pohjois-Suomen nuoret eli 8.–9. luokkalaiset ovat vähentäneet päihteidenkäyttöä. Myös raittiiden määrä on kasvanut hiukan sitten vuoden 2019 kyselyn. Tupakkatuotteiden, tupakan ja nuuskan, käyttö on vähentynyt, mikä selittynee osalta niiden saatavuusongelmilla. Ruotsin rajan ollessa kiinni nuuskan saatavuus on ollut katukaupassa heikkoa ja hinta korkealla.

Raittiiden nuorten määrä on kasvanut jo vuosia ja Pohjois-Suomenkin alueella 8.–9. luokkalaisista nuorista raittiita on 60–70 prosenttia. Puolet kasi- ja ysiluokkalaisista ei ole kokeillut tupakkatuotteita.

Lukion 1.–2. luokkien osalta kehitys Pohjois-Suomessa on ollut pääosin parempaan suuntaan. Tosin Kainuussa on ollut vähäistä kasvua kannabiskokeiluissa, humalajuomisessa ja tupakkatuotteiden käytössä.  Lukiolaisista yli 50 prosenttia ei ole kokeillut mitään tupakkatuotetta.

Mutta mitä onkaan tapahtunut ammattikoulussa opiskeleville tytöille?

Humalajuominen, kannabiskokeilut ja nuuskan käyttö on lisääntynyt koko alueella ammattioppilaitoksessa opiskelevien tyttöjen osalta. Nuuskaa käyttää päivittäin jo 7–10 prosenttia tytöistä, mikä on jo merkittävä määrä. Kehitystä olisi hyvä pohtia tarkemmin, sillä joidenkin vuosien päästä nämä nuoret voivat olla jo tulossa äideiksi ja heillä saattaa olla halu luopua nuuskan käytöstä. Mutta löytyykö meiltä osaamista vahvoista nuuskatuotteita vierottamiseen neuvoloissa? Jo nyt olisi tärkeää aloittaa keskustelu siitä, miten vahvojen nikotiinituotteiden käyttö vaikuttaa sikiöön ja kuinka löydämme oikean hoidon ja avun nuuskan käytön lopettamiselle.

Päihteiden käytön vähenemiseen on todennäköisesti vaikuttanut myös korona. Korona-aikana nuoret ovat olleet eristettyinä koteihinsa ja sosiaalinen kanssakäyminen on rajoittunut koulu- ja opiskelumaailmaan. Usein nuorten päihdekokeiluihin ja päihteidenkäyttöön liittyy vahvasti sosiaalinen paine ja ryhmässä toimiminen. Kun kontaktit ovat vähäisiä, myös ryhmänpaine aloittaa nikotiinituotteiden ja muiden päihteiden käyttö on huomattavasti vähäisempää.

Jo nyt kuuluu kentältä, että koronarajoituksista luopumisen jälkeen nuoret ovat kokoontuneet isoissa joukoissa ja myös alkoholin ja tupakkatuotteiden käyttö on lisääntynyt. Nyt on hyvä aika toimia ja ottaa päihteet puheeksi lasten ja nuorten kanssa sekä kotona että muissa kasvatusympäristöistä.

Suomalaisessa kulttuurissa päihteet ovat olleet isossa roolissa niin iloissa kuin suruissa. Olisiko nyt aika uudelle kulttuurille? Nuoret tarvitsevat tukea ja vaihtoehtoja päihteettömään elämään, jotta hyvä kehitys voisi jatkua. Että osaisimme iloita ja surra sanoilla ja teoilla ilman päihteitä. Olisiko vihdoin niin että päihteiden käyttö ei olisi pakollinen riitti aikuisuuteen?

Kirjoittajat:

Saija Himanka
aluekoordinaattori
EHYT ry

Raija Fors
ylitarkastaja
Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
[email protected]

Mielenterveyteen liittyy resilienssi, joka on kiehtova ja moniulotteinen ilmiö. Ilmiön ymmärtäminen on noussut tärkeäksi koronapandemian aikana.  

Tarkastelemme kirjoituksessamme resilienssiä yksilön näkökulmasta. Resilienssi on psyykkinen ominaisuus, jota toisilla on enemmän kuin toisilla. Jotkut selviävät monista vaikeista vastoinkäymisistä, joillekin pienimmätkin koettelemukset voivat olla liikaa. Voimme tunnistaa ainakin ikääntyneissä resilienttejä ihmisissä. Voidaan havaita, että resilientit ihmisen käyvät läpi vaikeuksiaan tekemällä näkyväksi läheisilleen ja itselleen. He luottavat siihen, että elämä kantaa. Ihmisen resilienssi muovautuu samalla tavoin koko eliniän ajan kuten mielenterveys. Sitä voi vahvistaa myönteisellä toiminnalla, joka ylläpitää toimintakykyä ja tukee sopeutumista haastavissa olosuhteissa. Resilienssi kasvaa iän myötä, kun ihmiselle kehittyy taitoja, joiden avulla useimpia jatkuvasti toistuvia vastoinkäymisiä on helpompi käsitellä. Siten resilienssin syntyminen on mielenterveyden edistämistä. 

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston koordinoima Miepäväki-verkosto on laatinut kunnille tukipaketin, jota tämä blogi kirjoitus täydentää. Lisätietoa tukipaketista on edellisessä blogikirjoituksessamme Miksi mielen hyvinvointi on tärkeää?.  

Miten resilienssi näkyy yksilössä?

Arkikielessä resilienssillä tarkoitetaan ihmisen kykyä ponnahtaa takaisin vaikeuksien jälkeen. Resilienssi on teoria aivojen, mielen ja sielun joustavuudesta, ja se on dynaaminen prosessi vastoinkäymisistä selviytymiseen nopeasti ja mahdollisimman pienin vaurioin ja kustannuksin.

Yksilön resilienssi voidaan nähdä elämänasenteena, jolloin muutoksen ymmärretään olevan osa elämää, ja siten kriisit kuuluvat elämään. Vastoinkäymiset ja vaikeudet sisältävät mahdollisuuden oppia (ns. muutosjoustavuuden taito). Resilienssin vahvistamisessa tärkeää on oppia ongelmanratkaisutaitoja ja nähdä sekä kokeilla erilaisia vaihtoehtoja. Resilienssiin vaikuttaa myös se, onko henkilöllä ollut turvallinen suhde ennen traumaa. Myös se vaikuttaa, onko hänellä mahdollisuus turvalliseen suhteeseen trauman jälkeen, jossa hän voi puhua traumastaan ja pystyykö hän saamaan järkeä kokemuksilleen. Resilienssin lähteinä ovat kokemus rakastetuksi tulemisesta, sisäinen vahvuus, sosiaaliset- ja ihmissuhdetaidot. 

Vuorovaikutuksessa vastavuoroisuus korostuu, koska resilientit ihmiset saavat ja antavat sosiaalista tukea. Resilienteillä ihmisillä on lapsuudessa ollut hedelmälliset ja emotionaalisesti terveet vanhemmat tai ainakin yksi ihminen, joka on tukenut ja ollut roolimallina. Roolimalli liittyy luottamukseen, asenteisiin ja käyttäytymiseen. Yksilön näkökulmasta onkin tärkeä, että hänen elämässään on roolimalleina resilienttejä ihmisiä. Lisäksi lapsena saatu rohkaisu ja tuki kantavat ihmisen elämässä ja tuottavat pärjäämistä. 

Myönteisellä ajattelulla on merkitystä

Yksilötasolla resilienssi on myös yhteydessä realistiseen optimismiin. Realistinen optimismi pitää sisällään tulevaisuusorientaation ja luottamuksen siihen, että asiat järjestyvät. Optimistiset ihmiset lisäävät kykyä ajatella optimistisesti vaikeassa tilanteessa negatiivisen ajattelun sijaan. He selviytyvät stressin kanssa aktivoimalla strategioita ratkaista ongelma. Tärkeää heille on positiivinen odotus. Lisäksi optimistiset ihmiset kertovat elämänsä olevan merkityksellistä.  Optimistisilla ihmisillä on tutkimusten mukaan parempi fyysinen ja psyykkinen terveys. Resilientit ihmiset tiedostavat myös oikean ja väärän. Anteeksi antaminen on tärkeää resilienssin tunteen saavuttamisessa.

Aivojen toiminta ja aivojen joustavuus ovat myös merkityksellisiä optimismin näkökulmasta. Aivokuoren etuotsalohkolla on merkitystä optimismiin. Optimismi aktivoi erityisesti vasemman puolen etuotsalohkoa: esimerkiksi masentuneella ihmisellä kyseinen otsalohko on vähemmän aktiivinen. Sama otsalohko on merkittävä oppimisessa, eli ihminen voi siten rakentaa optimismia ja oppia optimistista ajattelua. Mantelitumakkeella on myös tehtävä optimismin kanssa, koska sen avulla olemme kyvykkäitä kokemaan myönteisiä tunteita. Optimistisen henkilön ajattelussa korostuu, että tapahtuma on tapahtunut, mutta tulevaisuudessa käy toisin. Pessimistinen suhtautuminen taas sisältää lausahduksia ”aina mulle käy niin”, ”en koskaan...”.  Tietoinen työskentely optimismin suuntaan on siten resilienssin vahvistamista.  

Voimme oppia seuraavaa kriisiä varten

Resilienssin näkökulmasta koronapandemian ajasta oppiminen on tärkeää, ja oppimisen hyödyntäminen on olennaista seuraavassa kriisissä. Oppiminen vahvistaa resilienssiä tulevaisuuteen. Tärkeää on, että jokaisella – erityisesti lapsella ja nuorella – on yksi ihminen, joka hoivaa ja johon luottaa. Lisäksi tiedämme, että mieli ja aivot ovat joustavat, mikä luo toivoa jokaiselle erilaisiin tilanteisiin. 

 

Lähteet ovat saatavissa kirjoittajilta:

Raija Fors
ylitarkastaja
Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
p. 0295 017 559
[email protected]

Päivi Vuokila-Oikkonen 
asiantuntija, TKI, TtT, työelämän kehittäjä -muutos valmentaja – työnohjaaja     
p. 0408297670
[email protected]
twitter: @paivivo
LinkedIn: linkedin.com/in/paivi-vuokila-oikkonen

MiePäVäki-työryhmä

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto koordinoi Mielenterveyden edistämisen, ehkäisevän päihdetyön sekä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn työryhmää (MiePäVäki). Julkaisemme aluehallintoviraston blogissa työryhmän kirjoituksia.

Katso edelliset kirjoitukset:  

• Miksi mielen hyvinvointi on tärkeää? (3.5.2021)

 

Hyvä mielenterveys lisää kuntalaisten elämänlaatua, hyvinvointia ja kunnan taloudellista tuottavuutta. Siksi on tärkeää, että kunnissa otetaan mielenterveys yhdeksi strategiseksi painopisteeksi. 

Jo ennen koronaa Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa mielenterveyden ongelmia oli paljon, osin enemmän kuin muualla Suomessa. Ja tuskin ongelmat ovat siitä vähentyneet, päinvastoin. Tiedämme lisäksi, että monen masennuksen ja ahdistuksen taustalla on päihdeongelmaa tai lähisuhde- ja perheväkivaltaa. Ajatuskin näistä kaikista ongelmista alkaa ahdistaa. 

Hyvä mielenterveys kunnan strategiseksi painopisteeksi    

Kuntalain mukaan kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen on kunnan perustehtävä. Terveydenhuoltolaissa niistä määritellään laajemmin. Mielenterveyden edistäminen, ehkäisevä päihdetyö sekä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy (MiePäVäki) ovat osa tätä tehtävää. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä?

Katselen lankojen sekamelskaa käsityökorissani, jossa eri väriset ja paksuiset langat ovat sikin sokin sekaisin puikkojen ja virkkuukoukkujen kanssa yhdessä myttyrässä. Yhdestä langasta kun nykäisee, kiristyy myttyrä toisesta kohtaa. Sukkapuikko haraa vastaan. Miten niistä saisi neulottua vaikka kauniin kirjoneuleisen villapaidan, jossa jokaisella langalla ja puikolla on oma tehtävänsä ja yhteinen päämäärä? 

Ensin minun täytyy selvittää tuo lankojen sekamelska. Kuten noita lankojakin, mielen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja toimijoita on paljon. Yhdessä meillä on mahdollisuus tavoitella yhteistä päämäärää, kuntalaisten hyvää mielenterveyttä. Siksi on tärkeää, että kunnissa otetaan mielenterveys yhdeksi strategiseksi painopisteeksi. Hyvä mielenterveys on osa kuntalaisten arkea. Kunnan toimijoiden onkin hyvä ottaa ”langat” käsiinsä ja tehdä niistä toimiva kokonaisuus. 

Katso lyhyt MiePäVäki-tiiseri YouTubesta

Mitä mielenterveyden edistäminen tarkoittaa?

WHO:n määritelmän mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä sekä kohtaamaan ja selviytymään elämään kuuluvien normaalien haasteiden kanssa sekä kykenee työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. Elämässä tulee vastaan kriisejä, jolloin meillä kaikilla on hyvä olla valmiuksia kohdata ja myös sopeutua niihin. Näistä ja monista muista mielenterveyden edistämisen, ehkäisevän päihdetyön sekä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintamalleista tukipaketissa on esimerkkejä eri ikäisille ja eri toimijoille. Tavoitteellinen ja tuloksekas toiminta edellyttävät myös poikkihallinnollista yhteistyötä: kysymistä, varhaista puuttumista, asiakas- ja palveluohjausta, tukea ja matalan kynnyksen palveluja. 

MiePäVäki-tukipaketti ovat eräänlainen ”buffet”, josta kunnat voivat poimia omiin tarpeisiinsa sopivat asiat. Tukipaketissa luodaan ensin katsaus kunnan nykytilanteeseen ja esitetään nykytilan arviointia varten eri mittareita, palvelujärjestelmistä saatavaa tietoa ja kokemustietoa, joiden avulla MiePäVäki-tilannekuva voidaan luoda. Näistä kunta valitsee sitten toiminnan painopisteet ja kehittämiskohteet. Tukipaketti sisältää tämän jälkeen tsekkauslistoja, joiden avulla kunnassa voidaan arvioida mitä toimenpiteitä kunnassa jo nyt tehdään asioiden edistämiseksi ja mitkä asiat vaativat kehittämistä. Lisäksi tukipaketissa on erilaisia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä, joita kunta voi ottaa käyttöönsä toimintansa tueksi. 

Tutustu tukipakettiin

Apua ja tukea varhaisessa vaiheessa

Ongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen ovat tärkeitä. Siinä säästyy monta inhimillistä murhetta ja myös työ- ja toimintakyky säilyvät. Tarvitsemme kuitenkin myös vaativampaa hoitoa. Hyvän hoidon avulla mielenterveysongelmista kärsivä voi elää hyvää arkea. Kaikki tämä vaikuttaa myös lapsiimme ja nuoriimme. Hyvät kasvuolot takaavat hyvät edellytykset tasapainoiselle elämälle ja kriisienkin kohdatessa selviämme niistä paremmin.

MiePäVäki-työryhmä

MiePäVäki-tukipaketin on koonnut Pohjois-Suomen aluehallintoviraston koordinoima Mielenterveyden edistämisen, ehkäisevän päihdetyön sekä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn työryhmä. Tukipaketin tavoitteena on tukea kuntien hyvinvointijohtamista, hyvinvointityötä ja toimijoiden välistä yhteistyötä. Toiminta on osa Pohjois-Pohjanmaan ihmislähtöistä hyvinvointiyhteistyötä ja mukana on myös Kainuu. Työryhmässä ovat mukana PPSHP, Kainuun sote, Diak, OAMK, KAMK, Kaol, Ehyt ry, Hyvän Mielen Talo, Oulun Ensi ja Turvakoti ry, Oulun Kriisikeskus, Oulun seurakunta, kuntien edustajia, POPsote-hanke-edustajia ja aluehallintoviraston edustajia. 

Toiveemme on, että hyvä mielenterveys on osa kuntalaisten arkea. Hyvä mielenterveys lisää arjen turvallisuutta ja ehkäisee päihdehaittoja sekä lähisuhde- ja perheväkivaltaa. 

 

Kirjoittaja:

Raija Fors, ylitarkastaja
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto