Liikuntatoimen tietoja on kerätty valtakunnalliseen TEAviisariin jo lähes vuosikymmenen ajan. Tuloksia ei vielä hyödynnetä täydellä teholla kuntatasolla. Aluehallintovirastot ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) järjestivät ongelman ratkaisemiseksi yhteisen koulutuksen.
Artikkeli on julkaistu alun perin Tiede ja Liikunta -lehdessä 58 (5) 5/21.
THL:n kehittämä ja ylläpitämä vertailutietojärjestelmä TEAviisari (TEA = terveydenedistämisen aktiivisuus) on työkalu, jonka avulla on mahdollista kuvata ja tehdä näkyväksi kunnan terveyden edistämistyötä. Liikunta on merkittävä osa tätä työtä. Liikuntatoimista tietoa on kerätty järjestelmän alusta, eli vuodesta 2010, lähtien. Tiedolla johtamisen näkökulmasta TEAviisariin kertyy paljon tietoa, jota voidaan käyttää terveyden edistämisen ennakkoarvioinnissa, suunnittelussa ja päätöksenteossa.
Itä-Suomen aluehallintovirasto halusi tarjota kuntien liikuntaviranhaltijoiden käyttöön konkreettisen ja helpon työkalun TEAviisarin hyödyntämiseksi liikuntatoimen suunnittelutyössä. Tältä pohjalta kehitettiin koulutuskokonaisuus sekä sen osana tehtävälomake. Koulutusta pilotoitiin Itä-Suomessa ja myöhemmin koulutus toteutettiin valtakunnallisena yhdessä THL:n kanssa.
TEAviisari paikallisen päätöksenteon tukena
Terveydenedistämisen suunnittelun ja johtamisen tueksi THL julkaisi vuonna 2010 terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä TEAviisarin. Terveydenedistämisaktiivisuutta mitataan perusterveydenhuollossa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, liikunnassa, kulttuurissa ja kuntajohdossa. Terveyden edistämisen aktiivisuutta kuvataan liikuntatoimessa kuudesta eri näkökulmasta, jotka ovat sitoutuminen, johtaminen, seuranta ja tarveanalyysi, voimavarat, osallisuus ja muut ydintoiminnat. (Hakamäki ym. 2020, 10; THL 2021a.)
Liikunnan tilastot kerätään parillisina vuosina ja ne esitetään terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmän nettisivulla www.teaviisari.fi. Verkkopalvelu on avoin ja maksuton. Tuloksia voi vertailla kunnan eri toimialojen kesken, eri kuntien välillä sekä vuosivertailuna. Kehittämiskohteet ja vahvuudet havainnollistuvat TEAviisarissa, jolloin tieto toiminnasta mahdollistaa konkreettisen tavoitteiden asettamisen ja niiden toteutumisen seurannan. (THL 2015.)
Pilottikoulutuksesta valtakunnalliseen TEAviisari-koulutukseen
Vuonna 2018 Itä-Suomen aluehallintovirasto toteutti pilottikoulutuksen TEAviisari-tulosten hyödyntämisestä, sillä tulokset haluttiin saada osaksi kuntien liikuntatoimien arkista toimintaa sekä päätöksentekoa. Samassa yhteydessä testattiin tehtävälomaketta.
Koulutuspaketti koostui neljästä osasta. Koulutuksen ensimmäisessä osassa johdateltiin osallistujat koulutuksen teemaan sekä luotiin kokonaiskuva liikunnan terveyden edistämistoiminnan tilasta ja tiedon hyödyntämisestä päätöksenteossa. Toisessa osassa tutustuttiin TEAviisariin, tiedolla johtamiseen sekä TEAviisari-tulosten hyödyntämiseen arjen työkaluna. Koulutuksen kolmas osa oli käytännön työskentelyä, jossa työkaluna toimi kaksiosainen tehtävälomake. Koulutuksen viimeisessä osassa osallistujien tehtävälomakkeellensa kirjaamista suunnitelmista käytiin yhdessä keskustelua, jolloin hyvät ideat ja käytänteet jaettiin ryhmän kesken. (Aninko-Takkunen 2020.)
Pilottikoulutuksen kaksiosainen tehtävälomake koettiin toimivaksi, sillä se auttoi hahmottamaan helposti ja nopeasti kunnan liikuntatoimen keskeiset kehittämiskohteet ja vahvuudet. Lomakkeen avulla voi opetella käyttämään TEAviisaria ja hyödyntämään sitä terveyden edistämisen suunnittelussa ja tiedolla johtamisessa. Tuloksia verrataan kunnan virallisten asiakirjojen, kuten kuntastrategian, liikunnan toimenpideohjelman sekä hyvinvointikertomuksen tavoitteisiin. Vertailun perusteella suunnitellaan kehittämistoimenpiteet. (Aninko-Takkunen 2020.)
Iisalmen kaupunki mukana pilottikoulutuksesta
Yksi Itä-Suomen pilottikoulutukseen osallistuneista kunnista oli Iisalmen kaupunki. Iisalmessa oli jo vuonna 2018 perustettu sivistys- ja hyvinvointilautakunnan alaisuuteen hyvinvointijaosto, jonka tärkeimpänä tehtävänä on edistää ja seurata hyvinvoinnin edistämistä kaupungin eri toimialoilla sekä toimia koordinoijana muun muassa järjestöjen ja muiden vaikuttajien kanssa. Pilottikoulutuksen jälkeen kesäkuussa 2019 hyvinvointijaosto käsitteli TEAviisarin hyödyntämistä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, ja sen seurauksena jaosto päätti ottaa TEAviisarin käyttöön osana laajaa hyvinvointikertomusta.
TEAviisari kytkettiin myös Iisalmen kaupungin sivistys- ja hyvinvointitoimialan talous- ja toimintasuunnitelman strategisiin tavoitteisiin vuodesta 2020 lähtien. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä talous- ja toimintasuunnitelmassa sekä tilinpäätöksessä tätä tarkastellaan koko sivistys- ja hyvinvointitoimialan kannalta sekä käyttötaloussuunnitelmassa ja käyttösuunnitelman toteutumassa eriteltynä liikunta, kulttuuri ja perusopetus.
Iisalmen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pekka Partasen mukaan TEAviisaria kannattaa tuoda esille kaupungin talous- ja toimintasuunnitelmassa sekä laajassa hyvinvointikertomuksessa, jolloin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteet konkretisoituvat.
‒ Lisäksi TEAviisarin avulla terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen merkitys korostuu. Se on myös oivallinen keino nostaa esille liikunnan merkityksen, vinkkaa Partanen.
Valtakunnallisen koulutuksen toteutus
Itä-Suomen aluehallintoviraston hyvien kokemusten pohjalta päätettiin TEAviisari-koulutus toteuttaa valtakunnallisena koulutuskokonaisuutena. Kaikki kuusi aluehallintovirastoa olivat mukana koulutuksen toteuttamisessa. Lisäksi heti suunnittelun alusta mukana oli asiantuntijoita THL:stä. Ajan hengen mukaan koulutus toteutettiin verkkovälitteisesti.
Koulutus järjestettiin kaksiosaisena. Ensimmäisestä osasta vastasi THL ja koulutuksessa tutustuttiin vuoden 2020 liikunnan TEAviisari-tuloksiin, perehdyttiin terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmään sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosaan eli HYTE-kertoimeen. Toisessa osassa oli tiivis luento tiedolla johtamisen prosessista. Tämän jälkeen osallistujat siirtyivät työryhmiin, jossa harjoiteltiin TEAviisarin hyödyntämistä tehtävälomakkeen avulla.
Kuntien kokemuksia I: Kruunupyy ja Lapua
Koulutusten päätavoitteena oli tuoda TEAviisari-tulosten hyödyntämisen mahdollisuudet kuntien viranhaltijoiden tietoisuuteen. Lähtökohtaisesti TEAviisari oli tuttu monille osallistujille, sillä seurantatiedot kerätään suoraan kunnista. Vapaa-ajan koordinaattori Hanna Aarnio Kruunupyyn kunnasta toteaa koulutuksen auttaneen hahmottamaan, kuinka monipuolisesti tietoja voi TEAviisarin sivuilta hakea alueittain ja aiheittain. Jatkossa Kruunupyyssä on tavoitteena hyödyntää TEAviisari-tuloksia hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman laadinnassa.
Lapuan kunnan liikunta- ja nuorisotoimen päällikkö Niko Savinainen kokee, että koulutuksen myötä heräsi idea käyttää TEAviisaria yhtenä vuosittaisena talousarvion mittarina.
‒ TEAviisari tarjoaa indikaattorin muutoksen seurantaan ja on hyvä muistilista, mitä pitäisi vuoden aikana tehdä, toteaa Savinainen.
Savinainen myös huomauttaa, että TEAviisari nostaa liikunnan samalle tasolle muiden kunnan palveluiden, kuten perusopetuksen, terveydenhuollon ja kuntajohdon kanssa, sillä liikunta on yksi seitsemästä tiedonkeruun kohteesta. Tämä avaa päättäjille mahdollisuuden ymmärtää liikunnan merkityksen monitasoisuus uudella tavalla.
Kuntien kokemuksia II: Karvia ja Kankaanpää
Karvian kunnassa kuntalaisia kuullaan ja osallistetaan aktiivisesti liikunnan edistämiseen liittyvissä asioissa. Kunnan liikuntasihteeri Sirpa Ala-Rämi toteaa, että TEAviisarista saatavia tietoja hyödynnetään kunnan hyvinvointikertomuksessa. Tietojen perusteella pohditaan ongelmakohtia, ja pyritään löytämään keinoja niiden ratkaisemiseksi. Ala-Rämi huomauttaa kuitenkin, että Karvia on pieni kunta ja TEAviisarissa useat mittarit sopivat paremmin suuremmille kunnille.
Karvialla on esimerkiksi vain yksi urheiluseura, joten varsinaista seurafoorumia ei siis ole tarkoituksenmukaista järjestää. Kun kunta vastaa TEAviisarissa, että seurafoorumia ei ole, se vääristää osaltaan kunnan ja koko alueen TEAviisari tuloksia. Vaikka kysymys on pienestä kunnasta, Ala-Rämin mukaan on hyödyllistä, että kunta saa sitä koskevat indikaattoritiedot kätevästi yhteen paikkaan koottuna.
Kankaanpään kunnan liikunta- ja hyvinvointikoordinaattori Ilari Köykkä kertoo, että TEAviisari on kunnassa merkittävä osa tiedolla johtamista terveydenedistämistyössä. Tulokset ovat osa kunnan hyvinvointikertomusta ja niitä käytetään konkreettisina mittareina varsinkin talousarviossa sekä toiminnan suunnitteluvaiheessa. TEAviisarin tuloksista on Köykän mukaan erittäin paljon hyötyä, kun halutaan nostaa esille haasteita ja määritellä toimenpiteitä kehittämiseen.
‒ Tämän työkalun avulla voin viedä asioita eteenpäin ja pystyn konkretisoimaan keskustelua tuloksien avulla” toteaa Köykkä.
Lisäksi Köykkä muistuttaa, että TEAviisari on tärkeä työkalu myös vuonna 2023 käyttöönotettavaa HYTE-kerrointa silmällä pitäen. Keskeistä kunnan tietojen toimittamisessa TEAviisariin on se, että ne lähettää kysyttävistä asioista vastaava taho.
‒ Kehittämiskohteena voisi olla kyselyn siirtäminen osaksi johtoryhmän työskentelyä. Yhdessä pohtiessa näkee selkeämmin, mitä asioita kunnassa, lautakunnassa tai toimialalla pitäisi kehittää. Mielestäni on tärkeää, että koko johtoryhmä vastaa kysymyksiin yksittäinen viranhaltijan sijasta, Köykkä pohtii.
Toimiva tiedolla johtamisen työkalu
Olemme kuvanneet TEAviisarin hyödyntämisen positiivisia vaikutuksia kunnan liikuntatoimen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä. Liikuntatoimien viranhaltijoiden kokemusten perusteella TEAviisarin tulosten hyödyntäminen kunnan talousarvion välineenä, osana hyvinvointikertomusta sekä osana kunnan päätöksentekoa auttaa liikunnan aseman vahvistamista kunnassa. Toisaalta osa pienistä kunnista on havainnut, että joihinkin TEAviisarin indikaattorikysymyksiin on haastavaa vastata luotettavalla tasolla, mikä voi johtaa myös vääristyneisiin tuloksiin.
Tiedolla johtamisen tueksi on tarjolla valtavasti tietoa useasta eri lähteestä, mutta usein sen hyödyntäminen vaatii paljon työtä. THL:n toteuttamassa TEAviisarissa tieto on nopeasti ja helposti saatavissa sekä järjestelmään on kertynyt tietoa varsin pitkältä ajanjaksolta. TEAviisarin vahva kiinnittyminen osaksi muun muassa suunniteltua kuntien HYTE-kerrointa, ja sitä kautta kuntien rahoitusta, vahvistaa sen asemaa tiedolla johtamisen työkaluna.
Valtakunnalliset TEAviisarin tulokset antavat niin kuntakohtaista kuin maakuntakohtaista vertailutietoa, jonka pohjalta on mahdollista rakentaa myös laajempaa kuvaa liikuntatoiminnan tilanteesta. Yksittäisen kunnan on mahdollista löytää TEAviisari-tuloksista sekä omat vahvuutensa että kehittämiskohteensa. Erityisesti tähän kunnan omien tulosten tarkasteluun ovat aluehallintovirastot pystyneet antamaan tukea ja koulutusta.
Liikunnan edistämistoimia tehdään kunnassa myös monella muulla toimialalla kuin liikuntatoimessa. TEAviisari auttaa liikunnan poikkihallinnollisessa kehitystyössä sekä eri toimijoiden toimenpiteiden näkyväksi tekemisessä. TEAviisari voi edistää siirtymistä yhteistyöstä yhdessä tekemiseen.
Kirjoittajat:
Elsa Mantere, ylitarkastaja, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Lauriina Aninko-Takkunen, suunnittelija, Itä-Suomen aluehallintovirasto
Marie Rautio-Sipilä, liikuntatoimen ylitarkastaja, Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Pirjo Rimpiläinen, liikuntatoimen ylitarkastaja, Itä-Suomen aluehallintovirasto
Severi Jarva, harjoittelija, Itä-Suomen aluehallintovirasto
Lähteet:
Aninko-Takkunen, L. 2020. Tiedolla johtamisen koulutuspaketti TEAviisarista Itä-Suomen kuntien liikuntaviranhaltijoille. Haaga-Helian ammattikorkeakoulu. Liikuntajohtamisen ja valmennuksen koulutusohjelma YAMK. Opinnäytetyö.
Hakamäki, P., Aalto-Nevalainen, P., Saaristo, V., Saukko N. & Ståhl. T. 2020. Liikunnan edistäminen kunnissa – TEA 2020 Valtakunnalliset liikuntapoliittiset linjaukset alihyödynnettyjä kuntien työkaluna. Tilastoraportti 42/2020 Saatavilla: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100983553
THL 2021a. Tietoa palvelusta. Saatavilla: https://teaviisari.fi/teaviisari/fi/tietoa-palvelusta
THL 2021b. HYTE-kerroin – kannustin kunnille. Saatavilla: https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/hyvinvointijohtaminen-kunnassa/hyte-kerroin-kannustin-kunnille
THL 2015. TEAviisari näyttää kunnan terveydenedistämistyön suunnan. Saatavilla: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015110516123
Liikuntalaissa säädetään, että kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen (1). Tämän perusteella kunnat ovat velvollisia järjestämään ohjattua liikuntaa sellaisille kunnan asukasryhmille, joille esimerkiksi liikunta- tai muut järjestöt eivät pysty järjestämään ohjattua liikuntatoimintaa.
Tehtyjen selvitysten mukaan noin 80 prosenttia suomalaisista aikuisista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi (2). Liian vähäinen liikkuminen aiheuttaa Suomessa vuosittain vähintään noin 3,2 miljardin euron kustannukset (3). Mikäli edes kymmenen prosenttia tällä hetkellä liian vähän liikkuvista saataisiin liikkumaan suositusten mukaisesti, voisi se tuoda suuret säästöt terveydenhoitomenoissa.
Näihin suuriin säästöihin on erilaisilla kampanjoilla, ohjelmilla ja suosituksilla pyritty kymmeniä vuosia. Tuloksena on ollut kauniita piirtoheitinkalvoja, PowerPoint-esityksiä, seinäjulisteita, seminaareja, julkaisuja, komiteoita, työryhmiä, mietintöjä jne. Kuinkahan huonokuntoisia suomalaiset nyt olisivatkaan ilman näitä ponnisteluja?
Väestön fyysinen kunto ja terveystottumukset eivät ole ainakaan millään silmämääräisellä mittarilla parantuneet. Kännykkä kasvaa jo lapsena käteen kiinni. Ylipainoisten osuus kadulla vastaantulijoista lisääntyy. Sähköä tarvitaan potkulaudankin voimalähteeksi ja lopulta erilaiset epäterveelliset elintavat ja mielenterveysongelmat vievät ennenaikaiselle eläkkeelle. Mistä nämä eläkkeet tulevina vuosina maksetaan ja kuka nämä sairaat ja raihnaiset hoitaa?
Tässä tullaan kysymykseen siitä, onko valtion, kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden järkevämpää estää terveysongelmia ennakolta, vai ratkaistaanko jo syntyneet ongelmat suurilla lisäkustannuksilla. Tiedän, että kuntien ja kaupunkien liikuntatoimi tekee parhaansa, mutta liikuntatoimen resurssit ovat hyvin rajalliset. Erään eteläsuomalaisen kaupungin liikuntatoimenjohtaja sanoi kerran, että jos liikuntatoimi saisi kaupungin terveystoimen vuosittaiset budjettiylitykset käyttöönsä, niin liikuntatoimi voisi tehdä ihmeitä kaupunkilaisten terveyden hyväksi.
LIPOKO 2021−2023
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman yhtenä poikkihallinnollisena tavoitteena on liikunnallisen aktiivisuuden nostaminen kaikissa ikäryhmissä. Tätä tavoitetta varten on nyt perustettu vuosille 2021–2023 Liikuntapoliittinen koordinaatioelin (LIPOKO) (4). Mukana ovat kaikki 11 ministeriötä sekä useiden asiantuntija- ja koulutusorganisaatioiden edustajia. Tavoitteena on poikkihallinnollisella yhteistyöllä sekä ministeriöiden omilla toimilla kannustaa ja luoda mahdollisuudet hyvinvoivaan, terveeseen ja liikkuvaan elämään.
LIPOKOn tavoitteet ovat hyviä, ja kaikki 11 ministeriötä ovat nyt mukana. Toivotaan, että tällä uudella hankkeella väestön liikunta-aktiivisuutta saadaan lisättyä. Nähtäväksi jää, onko maailman onnellisin kansa lopulta maailman istuvin urheilukansa (5). Tämä on pitkälti kiinni hallituspuolueiden poliittisesta tahdosta ja hankkeeseen laitettavista resursseista.
Liikuntaneuvonnan tulevaisuus
Kunnissa pyritään monin eri tavoin järjestämään liikuntaneuvontatoimintaa. Vähän liikkuvia kuntalaisia ohjataan yhteistyössä kunnan terveys- ja liikuntatoimen kanssa sopivan liikunnan pariin. Kun terveydenhuollossa kohdataan ihminen, joka terveytensä puolesta selvästi hyötyisi aktiivisuuden lisäämisestä, hänet lähetetään kunnan liikuntapalvelujen asiakkaaksi. Liikuntaneuvonnan avulla hän saa ammattitaitoista ohjausta. Ohjauksessa ovat mukana mahdollisuuksiensa mukaan myös liikuntatoimintaa järjestävät liikuntaseurat. Tärkeintä on, että henkilö saadaan ymmärtämään, että liikunta-aktiivisuutta lisäämällä hän voi itse vaikuttaa hyvinvointiinsa (6).
Kuntien ja kaupunkien terveystoimi siirtyy ensi vuoden alussa aloittavien hyvinvointialueiden hoidettavaksi (7). Hyvinvointialueet muuttavat kunnan terveydenhoidon organisaatiota ja järjestämistä paljon nykyisestä. Uudistuksen tärkeänä tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä terveystoimen kustannusten nousua. Kukaan tuskin vielä tietää, miten tämä homma oikeastaan hoidetaan. Tulevaa tilannetta voi verrata isoon kuntaliitokseen, joista meillä on menneiltä vuosilta jonkin verran kokemuksia. Aina suurissa organisaatiouudistuksissa aluksi kaikki entisen organisaation entiset johtajat, päälliköt ja pienemmät viskaalit etsivät uutta asemaansa ja paljon energiaa menee aluksi siihen. Toivottavasti varsinaisista tekijöistä ei ole tulevaisuudessa pulaa.
Sote-uudistuksen myötä kuntiin jää entinen liikuntatoimi. Terveystoimen entinen tuttu henkilöstö ja heidän tehtävänsä siirtyvät hyvinvointialueille. Nyt on huolehdittava siitä, että yhteistyö ja yhteinen työ kuntien liikuntatoimen ja tulevien hyvinvointialueiden välillä säilyy. Yhden kunnan liikuntatoimi on pieni yhteistyökumppani hyvinvointialueelle. On mietittävä, voisivatko useat kunnat toimia yhtenä yhteisenä toimijana hyvinvointialueen kanssa liikuntaneuvonnan järjestäjänä. Näin liikuntaneuvonnalle saataisiin niin sanotusti leveämmät hartiat.
Olemme nyt päätymässä tilanteeseen, jossa fyysisesti huonokuntoisesta lapsesta tulee huonokuntoinen nuori, huonokuntoinen aikuinen ja lopulta huonokuntoinen ikäihminen. Tällaisen väestön terveydenhoidon kustannuksiin eivät riitä minkään pohjoismaisen hyvinvointivaltion rahat. Tai ehkä norjalaisilla olisi tähän varaa, mutta hehän ovatkin reipasta hiihtokansaa ja syövät terveellistä turskaa.
Kirjoittaja
Ilpo Piri, ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Lähteet
1) Liikuntalaki 390/2015, www.finlex.fi
2) Husu, P., Sievänen, H., Tokola, K., Suni, J., Vähä-Ypyä, H., Mänttäri, A. & Vasankari, T. 2018. Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:30
3) Vasankari, T. & Kolu, P. (toim.) 2018. Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31/2018.
4) Valtioneuvosto. Liikuntapoliittinen koordinaatioelin. https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=OKM030:00/2020
5) Pyykkönen, T. Maailman istuvin urheilukansa – ihmettelyjä liikuntapolitiikan labyrinteissa. Liikuntatieteellisen seuran Impulssi 2019/30
6) Tuunanen, K & Kivimäki, S. (toim.) Liikuntaneuvonnan valtakunnalliset suositukset toteuttaminen yhteistyö ja arviointi. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 389/2021
7) Valtioneuvosto. Sote-uudistus. https://soteuudistus.fi/etusivu
Eduskunta hyväksyi sote-uudistuksen, joka muuttaa kuntien palvelurakennetta paljon. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät siirtyvät 21 hyvinvointialueelle. Kuntien hoidettaviksi jäävät sivistys- ja kulttuuripalvelut, rakennetun ympäristön ylläpito sekä elinvoimapalvelut. Miten teidän kunnassanne on alettu suunnitella tulevaa palvelurakennetta?
Kunnat eivät voi tuudittautua siihen, että sote-palvelujen siirtyminen hyvinvointialueille pelastaisi kuntatalouden. Kuntien rahoituspohja muuttuu sote-uudistuksen myötä, kun siirtyvien palvelujen valtionosuudet eivät enää kilahda kunnan kassaan. Taloudellisesti uusi tilanne luo kuntatalouteen parempaa ennustettavuutta, mutta samalla on syytä katsoa hiukan nenää pidemmälle: millä eväillä kuntaa jatkossa kehitetään ja ylläpidetään? Miten ja millaiset palvelut tuotetaan olemassa olevalle ja tulevalle väestölle?
Suurimmassa osassa kunnista väestö ikääntyy ja vähenee. Samalla pienenevät valtionosuudet, joten kuntien on ratkaistava palvelujensa rahoittaminen. Millainen on palvelurakenne - yhdistetäänkö esimerkiksi kirjasto ja kansalaisopisto? Entä miten hoidetaan yhteistyö hyvinvointialueen alaisuudessa oleviin vanhusten palveluihin ja neuvoloihin? Miten pidetään huolta hyvinvointipalvelujen yhtenäisyydestä, kun osa hyvinvointipalveluista on kuntien ja osa hyvinvointialueiden hallinnoimaa?
Hyvinvointi määritellään uudestaan: se ei ole vain sairaudenhoitoa, vaan laajemmin hyvää elämää, johon siis vaikuttavat myös kuntien ylläpidettäviksi jäävät palvelut. Kuntalaiset tarvitsevat hyvinvointia edistävää ja sairautta ennaltaehkäisevää henkistä ja fyysistä toimintaa. Vielä ei ole selvää, millaisina kokonaisuuksina nämä palvelut jatkossa tarjoillaan.
Rohkeat kokeilut vahvistaisivat kirjastojen uusia rooleja
Kirjastojen tulee tuoda esille entistä vahvemmin kytköstään hyvinvointiin. Kirjaston hyvinvointirooleina voidaan nähdä ensinnäkin mielekäs vapaa-aika. Tutkimusten mukaan mielekäs tekeminen vapaa-ajalla parantaa ihmisten kokemusta omasta hyvinvoinnistaan. Kirjasto tarjoaa mahdollisuuksia erilaisiin aktiviteetteihin, joilla vapaa-aikaa voi viettää. Erityisesti pienissä kunnissa kirjasto on keskeinen kulttuuripalvelujen tuottaja ja alusta. Kirjastotila pitäisikin nähdä alustana monipuoliselle toiminnalle, jolla voidaan edistää niin kulttuurisia kuin osallisuuteen liittyviä tarpeita.
Toisena aspektina kirjastojen hyvinvointirooliin on lukutaitojen vahvistaminen. Hyvä lukutaito antaa paremmat edellytykset kouluttautumiseen ja työelämään, mikä puolestaan indikoi parempaa tulokehitystä. Jatkuvan oppisen valmiudet ovat kiihkeästi muuttuvassa yhteiskunnassa tärkeitä. Niitä kirjasto voi tukea palveluillaan.
Entä onko kuntalaiset osallistettu suunnittelemaan uutta palvelurakennetta? Kirjastojen roolia demokratian ja osallisuuden edistäjänä ei tule unohtaa. Menestyviä kuntia yhdistää kuntalaisten ylpeys omasta kunnasta, johon liittyy olennaisena osana kokemus kuntaan kuulumisesta ja vaikuttamismahdollisuuksista. Kirjasto matalan kynnyksen tilana tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden monenlaisille demokratiaa ja osallisuutta vahvistaville kokeiluille.
Lukutaidoilla on merkitys myös demokratian ja osallisuuden kehittämisessä. Monipuoliset lukutaidot mahdollistavat osallistumisen eri alustoilla ja välineillä käytävään keskusteluun.
Sote-uudistus haastaa kunnat - ja kirjastot niiden mukana - pohtimaan uutta rooliaan. Kirjastoilla on nyt oiva hetki tuoda esille vahvaa rooliaan yhdenvertaisena tilana sekä arjen hyvinvointia tuottavana palveluna. Uusia kokeiluja ja yhteistyömalleja kaivataan. Kuka on rohkea ja testaa jotakin aivan uutta konseptia, jossa ennakkoluulottomasti yhdistetään eri substansseja yhteen ja katsotaan palvelutarjontaa perinteisten siilojen ulkopuolelta? Uusien rakenteiden lisäksi on hyvä hetki miettiä laajemminkin kunnan resurssien joustavaa käyttöä: voisivatko esimerkiksi kulttuuripalvelut ja tekninen toimi löytää jonkin yhteisen sävelen rakennetun ympäristön kehittämisessä?
Kirjastotoimen ylitarkastajat Satu Ihanamäki (Lappi) ja Virpi Launonen (Itä-Suomi)