kuva: Turvallisuuskomitea 

Alueellisten maanpuolustuskurssien järjestäminen kuuluu aluehallintoviraston lakisääteisiin alueellisen varautumisen yhteensovittamisen tehtäviin. Kurssien historia ulottuu jo 1960-luvulle lääninhallitusten aikaan, ja Etelä-Suomen alueella vuosikymmenten saatossa kursseilta oppia ovatkin saaneet jo kymmenet tuhannet yhteiskunnan kriittisten toimintojen kannalta keskeisessä roolissa toimivat henkilöt. Oppilasvalinta on organisaatiolähtöistä, eli kriittisten alojen organisaatiot nimeävät kursseille osallistuvat henkilöt.

Vaikka sana maanpuolustuskurssi saattaa herättää mielikuvia metsässä maastopuvut päällä ryömimisestä, meidän järjestämämme kurssit ovat pääosin siistiä sisätyötä. Viikon mittaisella alueellisen maanpuolustuksen peruskurssilla kurssilaiset saavat kattavan läpileikkauksen yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tekijöistä, lainsäädännöstä, viranomaisten rooleista ja yhteistyöstä, jota alueellisen varautumisen eteen tehdään.

Järjestämme Etelä-Suomen toiminta-alueella yhdessä Puolustusvoimien joukko-osastojen kanssa vuosittain yleensä kuusi perustason alueellista maanpuolustuskurssia. Kullekin kurssille kutsutaan osallistujia noin 70, joten yhteensä vuodessa kurssitamme peruskursseilla lähes 500 henkilöä. Kursseja järjestetään Etelä-Suomen aluehallintoviraston toiminta-alueella maakunnittain – Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä.

Peruskurssien lisäksi järjestämme vuosittain kolme tai neljä lyhyempää jatkokurssia sekä erikois- ja täydennyskursseja. Kaikkien kurssien osalta normaalina vuonna päästäänkin jopa noin tuhanteen kurssilaiseen. Valtakunnallisesti tarkasteltuna noin 60 % alueellisista maanpuolustuskursseista järjestetään meillä Etelä-Suomessa.

Keitä kursseille valitaan ja millä perusteilla?

Kiinnostus maanpuolustustoimintaa kohtaan on luonnollisesti viime aikoina lisääntynyt erittäin paljon, mikä on sinänsä hienoa ja näkyy myös meillä aluehallintovirastossa. Kyselyjä maanpuolustuskursseista tulee meille tällä hetkellä runsaasti – monia kiinnostaa se, miten kurssille voisi päästä mukaan.

Nyrkkisääntönä oppilasvalinnassa on se, että yhteiskunnan toiminnan ja huoltovarmuuden kannalta kriittiset organisaatiot nimeävät joukostaan ne henkilöt, jotka kurssille olisivat osallistumassa. Valinta on siis organisaatiolähtöistä.

Noudatamme oppilasvalinnoissa valtakunnallisen Maanpuolustusopetuksen neuvottelukunnan ohjetta. Kurssiosallistujat edustavat yhteiskunnan alueellisen ja paikallisen toiminnan kannalta keskeisiä viranomaisia, kuten kuntia, sairaanhoitopiirejä, pelastuslaitoksia, poliisilaitoksia ja myös keskushallinnon organisaatioita. Jatkossa hyvinvointialueiden kriittistä henkilöstöä on osallistujien joukossa. Osallistujat ovat tyypillisesti johtavassa asemassa tai työskentelevät varautumiseen kiinteästi kytkeytyvissä tehtävissä.

Myös elinkeinoelämä osana huoltovarmuusketjua ja yhteiskunnan kriittistä toimintaa huomioidaan oppilasvalinnoissa. Elinkeinoelämän edustus kursseille kootaan pääsääntöisesti Huoltovarmuuskeskuksen yhteydessä toimivien poolien mukaisesti. Poolit ovat toimialakohtaisia kokonaisuuksia, jotka kuuluvat esimerkiksi elintarvikehuoltoon, energiahuoltoon tai liikenteeseen ja logistiikkaan. Harkinnan mukaan voimme ottaa kursseille myös poolien ulkopuolisia elinkeinoelämän osallistujia, kuten jätehuollon toimijoita, jos nämä toimivat yhteiskunnan kriittisillä aloilla. Mediapoolin kautta olemme pohtineet mm. mahdollisuutta kutsua kursseille jatkossa myös esimerkiksi somevaikuttajia.

Jos työskentelet yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisellä alalla, kannattaakin kysyä suoraan työnantajaltasi, olisiko tämän mahdollista esittää osallistumistasi kursseillemme. Muistutamme myös, että maanpuolustusjärjestöt ovat erittäin keskeisiä toimijoita vapaaehtoisten yksityishenkilöiden varautumiskoulutuksessa.

Kursseilla saa läpileikkauksen yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen

Aluehallintoviraston järjestämät maanpuolustuskurssit ovat osa yleistä maanpuolustusopetusta, josta säädetään valtioneuvoston asetuksella ja jota ohjaa Maanpuolustusopetuksen neuvottelukunta.

Kuten kurssien oppilasvalinnassa, myös sisällöissä noudatamme Maanpuolustusopetuksen neuvottelukunnan ohjetta. Ohjeen mukaisesti alueellisen maanpuolustuskurssin tavoite on antaa yleiskuva Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä kokonaismaanpuolustuksen ja eri alojen järjestelyistä, valmiudesta ja kehittämisestä normaalioloissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Osallistujat perehtyvät erityisesti kokonaisturvallisuuden eri alojen alueellisiin ja paikallisiin tehtäviin ja niiden toteuttamismahdollisuuksiin sekä keskinäisiin vaikutussuhteisiin. Tavoitteena on myös edistää viranomaisten varautumista ja yhteistoimintaa.

Alueellisen maanpuolustuskurssin opetus toteutetaan kokonaisturvallisuuden viitekehyksessä, mikä tarkoittaa sitä, että kurssisisällöt pureutuvat yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kuvattuihin elintärkeisiin toimintoihin:

• Johtaminen
• Kansainvälinen ja EU-toiminta
• Puolustuskyky
• Sisäinen turvallisuus
• Talous, infrastruktuuri, huoltovarmuus
• Väestön toimintakyky ja palvelut
• Henkinen kriisinkestävyys

Maanpuolustuskurssin osallistujat perehtyvät näihin teemoihin alueellisen yhteistoiminnan näkökulmasta erityisesti luentojen kautta. Viikon mittaisen peruskurssin aikana tietoiskumaisia luentoja on kolmattakymmenettä, ja luentojen jälkeen on varattu reilusti aikaa keskustelulle. Teoreettisia sisältöjä konkretisoidaan ryhmätyöllä, jota tehdään viikon kuluessa. Ohjelmaa täydentävät vierailut kokonaisturvallisuuden ja alueellisen varautumisen kannalta tärkeissä kohteissa, kuten pelastuslaitoksella ja Puolustusvoimien tukikohdassa.

Kursseilla voidaan myös vierailla turvallisuuden ja varautumisen kannalta keskeisissä kohteissa. Kuvassa pelastuslaitoksella järjestetty näytös auto-onnettomuuden jälkeisestä pelastustyöstä.

Kurssilaiset ovat kursseihin erittäin tyytyväisiä, myös verkostoituminen on tärkeää

Kysymme kaikilta kurssilaisilta palautetta sekä yksittäisistä kurssisisällöistä että kurssista yleisesti kehittämisen näkökulmasta. Kurssimme saavat kyselyissä pääsääntöisesti erittäin hyvää palautetta – vaikka kurssiohjelma on hyvin tiivis ja intensiivinen, sisällöt koetaan hyödyllisinä ja kokonaisuus toimivana.

Kurssien varsinaisen oppisisällön lisäksi tärkeää on verkostoituminen. Peruskurssin viikon kestävän intensiivijakson aikana kurssilaiset oppivat tuntemaan toisensa ja luomaan keskenään tiiviit yhteydet, jotka yleensä kantavat vuosien jollei vuosikymmentenkin päähän. Verkostoituminen on erittäin tärkeää yhteistyön onnistumiselle etenkin siinä vaiheessa, kun äkillinen häiriötilanne iskee yhteiskunnassa päälle.

Yhteistyö on sana, joka esiintyy käytännössä jokaisessa maanpuolustuskurssin luennossa. Yhteistyön merkityksen tuntuu ymmärtävän myös jokainen kurssilainen viikon peruskurssin päätteeksi, ainakin jos kurssipalautteita on uskominen. Varautuminen onnistuu yhdessä tehtynä, ja sitä tuemme ja teemme myös alueellisilla maanpuolustuskursseilla.

Esa-Pentti Lukkarinen
apulaisjohtaja, pelastustoimi ja varautuminen -vastuualue
Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Alueellinen valmiustoimikunta ylläpitää alueellista turvallisuustilannekuvaa, toimii aluehallintovirastolle laissa säädetyn alueellisen varautumisen yhteensovittamisen kanavana ja edistää varautumisen ja turvallisuussuunnittelun yhteistoimintaa. Toimikunta on varautumiseen liittyvän tiedonvaihdon, keskustelun ja yhteisen ymmärryksen rakentamisen foorumi, jonka toimintaa suunnittelee ja koordinoi aluehallintovirasto.

Varautuminen ja yhteensovittaminen ovat sanoja, joiden merkitys voi jäädä helposti hieman epämääräiseksi – saati kun sanat kulkevat käsikynkässä. Alueellisen valmiustoimikunnan työ on yksi konkreettinen esimerkki varautumisen yhteensovittamisesta. Varautumisen avain on laajassa, sujuvassa yhteistyössä, ja valmiustoimikunnan toiminta auttaa varmistamaan aluetason yhteistyötä.

Yksinkertaistettuna kyse on siitä, että yhteiskunnan turvallisuuden kannalta keskeiset alue- ja paikallistason toimijat vaihtavat keskenään riittävästi tietoa lisäten yhteistä ymmärrystä erilaisista yhteiskuntaan kohdistuvista uhkista ja niihin vastaamisesta ja varautumisesta sekä suunnittelevat ja koordinoivat yhteisesti tätä varautumistyötä kunta-, hyvinvointialue-, maakunta- ja aluetasolla.

Jäseniä yhteiskunnan eri sektoreilta

Valmiustoimikunnan jäsenistö on laaja ja edustus ylittää sektorirajat. Mukana ovat yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta keskeiset toimijat: toimikunnassa on edustajia hyvinvointialueilta, kunnista, pelastuslaitoksista, poliisilaitoksista, rajavartiolaitoksen vartiostosta, puolustusvoimien joukko-osastoista, hiippakunnista, ELY-keskuksista, järjestöistä ja Yleisradiosta – ja luonnollisesti myös meiltä Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Valmiustoimikunnassa voidaan näin keskustella luottamuksellisesti alueellisen varautumisen kysymyksistä ja edistää poikkihallinnollisesti varautumisen ja turvallisuuden yhteistyötä.

Valmiustoimikunta toimii aluehallintoviraston koordinoimana. Etelä-Suomen alueellinen valmiustoimikunta kattaa koko Etelä-Suomen aluehallintoviraston toiminta-alueen eli Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakunnat. Nimettyjä jäseniä Etelä-Suomen alueellisessa valmiustoimikunnassa onkin 60. Tärkeä osa alueellista varautumista ovat myös maakunnalliset turvallisuus- ja valmiusfoorumit, joiden terveisiä käsitellään yleensä myös valmiustoimikunnassa.

Valmiustoimikunnassa käsitellyt teemat läpileikkaavat yhteiskunnan erilaiset kriisit ja häiriötilanteet

Tavoitteenamme aluehallintovirastossa valmiustoimikunnan työtä ohjaavana tahona on välittää valmiustoimikunnalle varautumiseen liittyvää tietoa ja havaintoja sekä tarjota luottamuksellinen foorumi keskustelulle. Valmiustoimikunnan kokoontumisten aihepiirit läpileikkaavat yhteiskunnan eri toiminnot, häiriötilanteet ja mahdolliset uhkakuvat sekä näihin varautumisen poikkihallinnollisesti, mikä on toimikuntatyöskentelyn vahvuus.

Valmiustoimikunnan kokoontumisissa voidaan joustavasti käsitellä kulloinkin keskeisiä tilanteita ja luoda kattava yhteinen ymmärrys siitä, millaisia keinoja tilanteiden hallintaan löytyy. Kokoontumisia voidaan myös tihentää ja kokoonpanoa laajentaa, jos häiriötilanne vaatii tiiviimpää tiedonvaihtoa ja yhteistä suunnittelua, kuten on tehty sekä koronaviruspandemian aikaan että Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa – normaalisti Etelä-Suomen alueellinen valmiustoimikunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa.

Jonkinlaista kuvaa valmiustoimikunnan työn laaja-alaisuudesta antaa esimerkinomainen listaus kokoontumisissa parin viime vuoden aikana käsitellyistä aiheista – aiheet kattavat niin koronaepidemian kulkuun kuin nuorisorikollisuuteen ja Ukrainan sodan aiheuttamiin heijastevaikutuksiin keskittyviä teemoja:

• Nuorisorikollisuus, huumeet, ja keskustelukulttuurin muutos
• Valtioneuvoston puolustusselonteko 2021
• Afganistanin kriisin vaikutukset Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan
• Koronaviruspandemian alueellinen tilannekuva ja arvio pandemian tulevasta kehityssuunnasta
• Viestintä pitkittyneessä häiriötilanteessa
• Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopan ja Venäjän välillä
• Laajamittaiseen maahantuloon varautuminen alueellisesti

Valmiustoimikunta saa tyypillisesti kokouksissa kuulla teemoista myös ulkopuolelta kutsuttujen asiantuntijoiden syventämänä. Valmiustoimikunta on lisännyt tietouttaan mm. kyberuhkista ja hybridivaikuttamisesta Hybridiosaamiskeskuksen ja Kyberturvallisuuskeskuksen asiantuntijoiden johdolla. Olemme myös järjestäneet valmiustoimikunnalle seminaarin, jossa työstettiin yhdessä konkreettisia eväitä yhteiskunnallisesta kriisistä palautumiseen ja henkisen kriisinkestävyyden vahvistamiseen tilanteessa, jossa pitkittyneet häiriötilanteet seuraavat yhteiskunnassa toisiaan ja limittyvät osin päällekkäin.

Tavoitteena kirkastaa kokonaiskuvaa ja vähentää turvallisuutta heikentäviä yllätyksiä

Valmiustoimikunnan työskentelyn tavoitteena on yhteisen käsittelyn kautta kirkastaa turvallisuustilanteen kokonaiskuvaa. Tiedon ja ymmärryksen lisääminen vahvistaa organisaatioiden resilienssiä ja auttaa kohtaamaan turvallisuustilanteeseen kohdistuvia häiriöitä.

Mistä toimikunta sitten saa käsiteltävät aiheet? Keskeisenä valmiustoimikunnan työtä tukevana ja valmistelevana tahona toimii valmiustoimikunnan sihteeristö, jonka työtä johdamme. Sihteeristö on tiivis poikkihallinnollinen kokoonpano, joka koostuu valmiustoimikunnan keskeisten jäsenorganisaatioiden asiantuntijoista. Sihteeristö luotaa ja seuraa turvallisuuteen vaikuttavia ilmiöitä ja teemoja, joita olisi tarpeen käsitellä valmiustoimikunnassa, ja valmistelee näiden pohjalta valmiustoimikunnan kokousten sisältöjä.

Valmiustoimikunnan työn tarkoituksena on vähentää epävarmuuksia ja välttää kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia yllätyksiä. Haluamme olla tukemassa yhteiskunnan toimijoita oikeiden päätösten ja ratkaisujen tekemisessä. Tärkeää on yhdessä tunnistaa hiljaisia signaaleja ja kehittymässä olevia ongelmia ja pitää matala kynnys yhteydenpidolle.

Näemme, että valmiustoimikunnan työtä pitää myös kehittää, jotta se vastaa muuttuvan maailman tarpeita. Haluamme edistää toimikunnan dialogia ja vuorovaikutusta ja luodata jäsenistön palautetta kehittämisen tueksi. Myös tiedonvaihtoon ja vastavuoroiseen ymmärrykseen on tärkeää panostaa.  Tiedon kokoamisessa on tärkeä panostaa siihen, että käytetty kieli ja sanasto on ymmärrettävää. Kehitettävää on vielä strategisen, ennakoivan ja proaktiivisen tilannetietoisuuden analyysin tuottamisessa.

Haluamme jatkaa avointa, luottamuksellista vuoropuhelua ja toiminnan yhteistä kehittämistä alueellisen valmiustoimikunnan kesken. Varautuminen onnistuu silloin, kun se tehdään yhdessä.

Kristiina Kapulainen
pelastusylitarkastaja, valmiustoimikunnan pääsihteeri

Johanna Koskela
viestintäpäällikkö, valmiustoimikunnan sihteeristön jäsen

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

​​​​​​​Kirjoitusta on päivitetty 7.6.2023.