Blogikirjoitukset

Valmiustoimikunta virittää alueellisen varautumisen yhteisen sävelen

Julkaisupäivä 3.6.2022 10.04 Blogit

Alueellinen valmiustoimikunta ylläpitää alueellista turvallisuustilannekuvaa, toimii aluehallintovirastolle laissa säädetyn alueellisen varautumisen yhteensovittamisen kanavana ja edistää varautumisen ja turvallisuussuunnittelun yhteistoimintaa. Toimikunta on varautumiseen liittyvän tiedonvaihdon, keskustelun ja yhteisen ymmärryksen rakentamisen foorumi, jonka toimintaa suunnittelee ja koordinoi aluehallintovirasto.

Varautuminen ja yhteensovittaminen ovat sanoja, joiden merkitys voi jäädä helposti hieman epämääräiseksi – saati kun sanat kulkevat käsikynkässä. Alueellisen valmiustoimikunnan työ on yksi konkreettinen esimerkki varautumisen yhteensovittamisesta. Varautumisen avain on laajassa, sujuvassa yhteistyössä, ja valmiustoimikunnan toiminta auttaa varmistamaan aluetason yhteistyötä.

Yksinkertaistettuna kyse on siitä, että yhteiskunnan turvallisuuden kannalta keskeiset alue- ja paikallistason toimijat vaihtavat keskenään riittävästi tietoa lisäten yhteistä ymmärrystä erilaisista yhteiskuntaan kohdistuvista uhkista ja niihin vastaamisesta ja varautumisesta sekä suunnittelevat ja koordinoivat yhteisesti tätä varautumistyötä kunta-, hyvinvointialue-, maakunta- ja aluetasolla.

Jäseniä yhteiskunnan eri sektoreilta

Etelä-Suomen alueellisen valmiustoimikunnan jäsenet listattuna organisaatiotasolla. Jäsenorganisaatiot on kuvattu kuvan jälkeen leipätekstissä.

Valmiustoimikunnan jäsenistö on laaja ja edustus ylittää sektorirajat. Mukana ovat yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta keskeiset toimijat: toimikunnassa on edustajia hyvinvointialueilta, kunnista, pelastuslaitoksista, poliisilaitoksista, rajavartiolaitoksen vartiostosta, puolustusvoimien joukko-osastoista, hiippakunnista, ELY-keskuksista, järjestöistä ja Yleisradiosta – ja luonnollisesti myös meiltä Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Valmiustoimikunnassa voidaan näin keskustella luottamuksellisesti alueellisen varautumisen kysymyksistä ja edistää poikkihallinnollisesti varautumisen ja turvallisuuden yhteistyötä.

Valmiustoimikunta toimii aluehallintoviraston koordinoimana. Etelä-Suomen alueellinen valmiustoimikunta kattaa koko Etelä-Suomen aluehallintoviraston toiminta-alueen eli Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakunnat. Nimettyjä jäseniä Etelä-Suomen alueellisessa valmiustoimikunnassa onkin 60. Tärkeä osa alueellista varautumista ovat myös maakunnalliset turvallisuus- ja valmiusfoorumit, joiden terveisiä käsitellään yleensä myös valmiustoimikunnassa.

Valmiustoimikunnassa käsitellyt teemat läpileikkaavat yhteiskunnan erilaiset kriisit ja häiriötilanteet

Tavoitteenamme aluehallintovirastossa valmiustoimikunnan työtä ohjaavana tahona on välittää valmiustoimikunnalle varautumiseen liittyvää tietoa ja havaintoja sekä tarjota luottamuksellinen foorumi keskustelulle. Valmiustoimikunnan kokoontumisten aihepiirit läpileikkaavat yhteiskunnan eri toiminnot, häiriötilanteet ja mahdolliset uhkakuvat sekä näihin varautumisen poikkihallinnollisesti, mikä on toimikuntatyöskentelyn vahvuus.

Valmiustoimikunnan kokoontumisissa voidaan joustavasti käsitellä kulloinkin keskeisiä tilanteita ja luoda kattava yhteinen ymmärrys siitä, millaisia keinoja tilanteiden hallintaan löytyy. Kokoontumisia voidaan myös tihentää ja kokoonpanoa laajentaa, jos häiriötilanne vaatii tiiviimpää tiedonvaihtoa ja yhteistä suunnittelua, kuten on tehty sekä koronaviruspandemian aikaan että Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa – normaalisti Etelä-Suomen alueellinen valmiustoimikunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa.

Jonkinlaista kuvaa valmiustoimikunnan työn laaja-alaisuudesta antaa esimerkinomainen listaus kokoontumisissa parin viime vuoden aikana käsitellyistä aiheista – aiheet kattavat niin koronaepidemian kulkuun kuin nuorisorikollisuuteen ja Ukrainan sodan aiheuttamiin heijastevaikutuksiin keskittyviä teemoja:

  • Nuorisorikollisuus, huumeet, ja keskustelukulttuurin muutos
  • Valtioneuvoston puolustusselonteko 2021
  • Afganistanin kriisin vaikutukset Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan
  • Koronaviruspandemian alueellinen tilannekuva ja arvio pandemian tulevasta kehityssuunnasta
  • Viestintä pitkittyneessä häiriötilanteessa
  • Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopan ja Venäjän välillä
  • Laajamittaiseen maahantuloon varautuminen alueellisesti

Valmiustoimikunta saa tyypillisesti kokouksissa kuulla teemoista myös ulkopuolelta kutsuttujen asiantuntijoiden syventämänä. Valmiustoimikunta on lisännyt tietouttaan mm. kyberuhkista ja hybridivaikuttamisesta Hybridiosaamiskeskuksen ja Kyberturvallisuuskeskuksen asiantuntijoiden johdolla. Olemme myös järjestäneet valmiustoimikunnalle seminaarin, jossa työstettiin yhdessä konkreettisia eväitä yhteiskunnallisesta kriisistä palautumiseen ja henkisen kriisinkestävyyden vahvistamiseen tilanteessa, jossa pitkittyneet häiriötilanteet seuraavat yhteiskunnassa toisiaan ja limittyvät osin päällekkäin.

Tavoitteena kirkastaa kokonaiskuvaa ja vähentää turvallisuutta heikentäviä yllätyksiä

Valmiustoimikunnan työskentelyn tavoitteena on yhteisen käsittelyn kautta kirkastaa turvallisuustilanteen kokonaiskuvaa. Tiedon ja ymmärryksen lisääminen vahvistaa organisaatioiden resilienssiä ja auttaa kohtaamaan turvallisuustilanteeseen kohdistuvia häiriöitä.

Mistä toimikunta sitten saa käsiteltävät aiheet? Keskeisenä valmiustoimikunnan työtä tukevana ja valmistelevana tahona toimii valmiustoimikunnan sihteeristö, jonka työtä johdamme. Sihteeristö on tiivis poikkihallinnollinen kokoonpano, joka koostuu valmiustoimikunnan keskeisten jäsenorganisaatioiden asiantuntijoista. Sihteeristö luotaa ja seuraa turvallisuuteen vaikuttavia ilmiöitä ja teemoja, joita olisi tarpeen käsitellä valmiustoimikunnassa, ja valmistelee näiden pohjalta valmiustoimikunnan kokousten sisältöjä.

Valmiustoimikunnan työn tarkoituksena on vähentää epävarmuuksia ja välttää kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia yllätyksiä. Haluamme olla tukemassa yhteiskunnan toimijoita oikeiden päätösten ja ratkaisujen tekemisessä. Tärkeää on yhdessä tunnistaa hiljaisia signaaleja ja kehittymässä olevia ongelmia ja pitää matala kynnys yhteydenpidolle.

Näemme, että valmiustoimikunnan työtä pitää myös kehittää, jotta se vastaa muuttuvan maailman tarpeita. Haluamme edistää toimikunnan dialogia ja vuorovaikutusta ja luodata jäsenistön palautetta kehittämisen tueksi. Myös tiedonvaihtoon ja vastavuoroiseen ymmärrykseen on tärkeää panostaa.  Tiedon kokoamisessa on tärkeä panostaa siihen, että käytetty kieli ja sanasto on ymmärrettävää. Kehitettävää on vielä strategisen, ennakoivan ja proaktiivisen tilannetietoisuuden analyysin tuottamisessa.

Haluamme jatkaa avointa, luottamuksellista vuoropuhelua ja toiminnan yhteistä kehittämistä alueellisen valmiustoimikunnan kesken. Varautuminen onnistuu silloin, kun se tehdään yhdessä.

Kristiina Kapulainen
pelastusylitarkastaja, valmiustoimikunnan pääsihteeri

Johanna Koskela
viestintäpäällikkö, valmiustoimikunnan sihteeristön jäsen

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

​​​​​​​Kirjoitusta on päivitetty 7.6.2023.

etelä-suomen aluehallintovirasto etelä-suomi suomi turvallisuus ja varautuminen valmiussuunnittelu varautuminen