Blogikirjoitukset

Ympäristövahinkojen torjunta kaipaa kehittämistä erityisesti rannikkoalueella ja Saimaalla

Julkaisupäivä 6.4.2023 9.35 Blogit

Aluehallintovirastoille siirtyi vuonna 2019 tehtäväksi pelastustoimen suorittaman ympäristövahinkojen torjunnan arviointi, kun ympäristövahinkojen torjunta integroitiin entistä tiiviimmin osaksi pelastustoimintaa pelastuslain uudistamisen yhteydessä. Tehtävä siirtyi aveille ely-keskuksilta, ja sitä varten avit kehittivät yhteneväisen valvontamenettelyn. Aluehallintoviraston suorittama valvonta kohdentuu ympäristövahinkojen torjunnassa vain pelastustoimeen. 

Valvontatehtävän haltuunoton ja valtakunnallisen ympäristövahinkojen torjunnan tilan arvioimiseksi aluehallintovirastot katsoivat välttämättömäksi tehdä kaikkien pelastuslaitosten osalta yhteistyössä arvioinnin, missä valtakunnallisesti ympäristövahinkojen torjunnassa eri osa-alueiden osalta mennään. Arviointiprosessi lähti liikkeelle esiselvityspyynnöllä, jonka liitteenä oli arviointitaulukko ohjeineen. Näiden avulla kukin pelastuslaitos arvioi oman ympäristövahinkojen torjunnan tilansa. Tämän itsearvioinnin jälkeen aluehallintovirasto ja pelastuslaitos katselmoivat yhdessä arvioinnin osa-alueet ja muodostivat yhdessä käsityksen kunkin pelastuslaitoksen ympäristövahinkojen torjunnan tasosta, sen vahvuuksista ja kehittämiskohteista. 

Torjunnan tavoitetaso perustuu alueellisiin riskeihin

Arvioinnissa ympäristövahingon torjunnan tilaa verrataan alueellisten riskien perusteella määräytyneeseen vaatimustasoon (A, B tai C). Vaatimustasot pohjautuvat kansainväliseen, mutta kansalliset piirteet huomioivaan, aluehallintovirastossa vuoden 2021 aikana räätälöityyn malliin.

Pelastuslaitos, jonka on tarkoituksenmukaista varautua pieniin, päivittäismittaluokan ympäristövahinkoihin, tulee täyttää torjuntavalmiustason A vaatimukset. Pelastuslaitokset, joiden varautumista määrittelee päivittäisiä pelastustoiminnan tehtäviä vaativammat vahingot, tulee täyttää valmiustason B vaatimukset. Pelastuslaitokset tavoittelevat aina omaa minimitasoaan ylempää torjuntatasoa (A-tasolla B-tasoa ja B-tasolla C-tasoa). 

Tulosten perusteella ympäristövahinkojen torjunnassa on valtakunnallisesti kehitettävää. Pelastuslaitoksista neljä tavoittaa sen ympäristövahinkojen torjunnan tason, mitä alueelliset riskit edellyttävät. Muilla 18 pelastuslaitoksella on enemmän tai vähemmän kehitettävää, jotta torjuntavalmiuden kaikilla osa-alueilla saavutetaan se taso, mitä alueelliset riskit edellyttävät.

Eniten kehityskohteita löytyi pelastuslaitosten ympäristövahinkojen torjunnan kehittämissuunnittelussa sekä terveys- ja turvallisuussuunnittelussa. Yhteisen arvioinnin pohjalta aluehallintovirastot kuitenkin katsoivat, ettei mikään näistä puutteista ole sellainen, että ympäristövahinkojen torjunta olisi välittömästi vakavasti uhattuna. Puutteet ovat kuitenkin luonteeltaan sellaisia, että niihin tulee reagoida.

Pelastuslaitoskohtainen taulukko siitä, miten kussakin laitoksessa täyttyy riskitason mukainen ympäristövahinkojen torjunnan taso. Vain Etelä-Pohjanmaan, Kaunuun, Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen alueella taso on vaaditun mukainen.

Kuvassa 1 on esitetty yhteenveto valtakunnallisesta tilanteesta. 

Pelastuslaitokset toivat arvioinnin edetessä esiin tarpeen valtakunnallisesta ohjeistuksesta ja yhteisestä torjuntaohjepohjasta. Valtakunnallisesta ohjauksesta ja suunnittelusta vastaa sisäministeriö. Lisäksi huolta kannettiin pelastustoimen osalta ympäristövahinkojen torjunnan riittävästä rahoituksesta tulevaisuudessa. 

Ympäristövahinkojen torjunnan valtakunnallinen arviointi tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. Arviointi tehdään jatkossa kolmen vuoden välein. Kokemusten pohjalta prosessia kehitetään tarpeellisilta osin ja arvioinnin tuloksia hyödynnetään osana aluehallintovirastoille osoitettua laajempaa pelastustoimen palveluiden saatavuuden ja laadun vuosittaista arviointia.

Aluehallintovirastot osaltaan valvonnassaan seuraavat, että pelastuslaitosten määrittelemät kehittämiskohteet pannaan täytäntöön ja ympäristövahinkojen torjuntaa kehitetään vastaamaan alueellisia riskejä ja uhkia. Myös muita valvontakeinoja käytetään ympäristövahinkojen torjunnassa ja kehitetään entistä tiiviimpää yhteistoimintaa.

Vallitseva maailmantilanne edellyttää meitä entistä paremmin varautumaan myös Suomenlahdella tai Saimaan alueella tapahtuviin ympäristövahinkoihin. Tapahtuessaan niillä on valtakunnalliset, koko yhteiskuntaa halvaannuttavat vaikutukset.

Tutustu raporttiin aluehallintoviraston verkkosivuilla.

Lue lisää avin yhteisestä valvontamallista Justiina Halosen kirjoittamasta blogista.

Mira Leinonen, pelastusylitarkastaja

pelastus suomi valvonta ympäristö