Ympäristöjohtamisen edistäminen kuntien liikuntatoimessa suuntaa katsetta tulevaan

Julkaisupäivä 2.9.2022 13.25 Blogit

Hiihtäjä seisoo sulalla maalla, taustalla luminen rinne.

Perinteisesti kuntien liikuntatoimen tehtävän voi nähdä liikuntalain mukaisesti hyvin yksinkertaisena: kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle. 

Myös liikunnan edellytyksien luomisessa on otettava huomioon yhteiskuntia haastavat useat erilaiset ja monitasoiset muutokset. Ilmastonmuutos on yksi merkittävimmistä ja koko yhteiskuntaa läpileikkaavista muutoksista ja voimme vastata siihen toimimalla kestävän kehityksen arvojen mukaisesti. Kestävällä kehityksellä on useita eri määritelmiä, mutta perinteisessä merkityksessä sen katsotaan sisältävän yhteiskunnan taloudelliset, sosiaaliset, kulttuurilliset ja ekologiset osa-alueet. Kestävän kehityksen kokonaisuus koskee kaikkia toimialoja niiden tehtävistä tai koosta riippumatta. 

Liikunnan toimialalla kestävän kehityksen tavoitteita edistetään vaihtelevasti. Valtion liikuntaneuvoston tilaamassa Kestävä kehitys valtion liikuntaa ja urheilua edistävissä toimenpiteissä -selvityksessä (Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2022) todetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön tasolla liikunnan resurssiohjauksessa kestävä kehitys ja sen osa-alueet ovat hyvin eri tavoin mukana. Sen sijaan ilmastonmuutoksen hillintä tai muut ympäristönäkökulmat eivät vielä nouse läpileikkaavasti esiin OKM:n liikunnan ohjauskeinoissa. 

Arvioinnissa nousi esiin, että hallitusohjelmassa ja Agenda2030-toimeenpanosuunnitelmassa on vahva pohja kestävän kehityksen edistämiselle myös liikunnan toimialalla. Hallitusohjelmassa etenkin Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi -strategiakärjen mukaiset tavoitteet toimivat vahvana tukena myös kuntien päätöksenteossa. YK:n Agenda2030 on kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma, joka on asettanut tavoitteita kaikille maailman maille. Toimintaohjelmassa on kirjattuna 17 eri tavoitetta, joita Suomen hallitus on sitoutunut toteuttamaan. 

Liikuntatoimen näkökulmasta syksyllä 2022 ajankohtainen uudistus aiheeseen liittyen on luonnos hallituksen esitykseksi liikuntalain muuttamiseksi. Siinä esitetään kestävän kehityksen tavoitteen sitomista vahvemmin liikuntalain taustalle. 

”Lain tavoitesäännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että kestävä kehitys siirrettäisiin tavoitteiden toteuttamisen lähtökohtaosiosta varsinaiseksi tavoitteeksi. Muutos selventäisi käsitystä kestävästä kehityksestä ekologisena, sosiaalisena ja taloudellisena kokonaisuutena.” (VN/15619/2022.)

Toteutuessaan lain muutos kytkeytyy edellä mainittuihin Valtion liikuntaneuvoston suosituksiin kestävän kehityksen edistämisestä liikunnan toimialalla. Myös ympäristölainsäädäntö ja erilaiset kansalliset ja kansainväliset kestävän kehityksen sopimukset ohjaavat ja tukevat kestävän kehityksen edistämistä kunnan liikuntatoimessa.

Liikunnan ympäristövaikutukset – vai ympäristön vaikutus liikuntaan?

Liikunta ja ympäristö ovat vuorovaikutussuhteessa keskenään – ympäristö vaikuttaa olemassa oleviin liikkumismahdollisuuksiin ja liikunnan toimiala kokonaisuudessaan ympäristöön. Esimerkkejä vaikutuksista on nähtävissä eri tasoilla: liikuntalajikohtaisesti, liikuntapaikkakohtaisesti, liikuntapaikkarakentamisessa, liikuntapaikkojen ylläpidossa, liikuntapalvelujen tuottamisessa tai vaikka kilpailutoiminnassa. Talvilajien näkökulmasta se voi tarkoittaa lyhentyvää harjoitus- ja kisakautta, kunnan liikuntatoimen näkökulmasta investointien tekemistä uusilla ekologisemmilla kriteereillä tai ulkona tapahtuvan liikunta- ja kilpailutoiminnan näkökulmasta muutoksia turvallisuudessa lisääntyneiden tuulten ja myrskyjen seurauksena. Merkittävää vaikutusta ympäristöön on myös liikuntaan liittyvällä kulkemisella – kunnat voivat lisätä liikuntapaikoille saapumista lihasvoimin esimerkiksi kunnollisia pyöräparkkeja lisäämällä, mikä voisi vähentää liikuntasuoritusten perässä ajetun autoilun määrää. Myös liikuntaan ja kilpaurheiluun liittyvä matkustaminen tuottaa ympäristökuormaa. 

Uimari ui uimahallin altaassa.

Kuntien liikuntatoimien ympäristövaikutusten hallinnassa keskeistä olisi tehdä kattava selvitys nykytilasta ja sitouttaa henkilöstö tavoitteiden saavuttamiseen lisäämällä tietoutta sekä tekemällä selkeitä suunnitelmia kulutuksen ja päästöjen vähentämiseksi. Jää- ja uimahallit ovat tunnetusti suuria energiasyöppöjä, joiden tekniikkaa ja toimintoja uusimalla voidaan saada aikaan suuriakin energiasäästöjä. Pienemmässä mittakaavassa materiaalivirtoja ja ympäristökuormitusta voi vähentää kiinnittämällä huomiota esimerkiksi valaistukseen sekä siistinnässä ja liikuntapaikkojen ylläpidossa käytettäviin kemikaaleihin ja laitteisiin. Uusia hankintoja, kuten koneita tai laitteita, tehdessä huomiota tulee kiinnittää uusiutuvia energianlähteitä käyttäviin vaihtoehtoihin ja elinkaariajatteluun. Lisäksi muutokset polttoaineiden hinnoissa ja raaka-aineiden saatavuudessa tulevat vaikuttamaan liikuntapalvelujen tuottamiseen.

Liikunnan ja urheilun ympäristövaikutukset on nostettu esille myös Huippu-urheilun arviointiryhmän loppuraportissa. Raportissa todetaan, että keskustelu urheilujärjestelmän vastuullisuudesta ja eettisyydestä on lisääntynyt yhteiskunnassa. Edellä mainitut ympäristövaikutukset on nostettu esille myös tässä raportissa. 

Erityisesti ilmastonmuutos saattaa asettaa rajoituksia kansainväliselle kilpailutoiminnalle. Suomen huippu-urheilulle tärkeät talvilajit ovat vaarassa, kun ilmasto lämpenee ja yhä useampi maa joutuu luopumaan luonnonlumella tapahtuvista kilpailuista. Ilmastonmuutoksen torjuminen voi asettaa myös kansainvälisiä rajoituksia matkustamiselle, jolloin nykymuotoiset rajat ylittävät kansainväliset liigat joutuisivat rakentamaan kilpailukalenterin uudestaan.

Ympäristöjohtaminen suomalaisissa kunnissa vuonna 2020

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tarkasteli ympäristöjohtamisen nykytilaa suomalaisten kuntien liikuntatoimissa vuoden 2020 TEAviisari-kyselyssä (tutustu myös aiempaan blogitekstiin TEAviisarista kunnan liikuntatoimen työvälineenä). Vaihtelu tuloksissa oli suurta niin ympäristöjohtamisen teemojen välillä kuin kuntien ja alueidenkin välillä. Ympäristönäkökulmat oli huomioitu hyvällä tasolla kemikaali-, laite-, valaistus- ja konehankintojen kohdalla, kun taas eniten kehitettävää oli tietopohjaisen ympäristöjohtamisen toteuttamisessa sekä tavoitteiden asettelussa. 

TEAviisari kuvaa ympäristöjohtamista koko maassa 2020 eri mittareilla. Edeltävässä tekstikappaleessa on kerrottu kuvan pääkohdat.

TEAviisarin tulosten mukaan ympäristöjohtamisen suunnitelmallisuus kuntien liikuntatoimissa on selvästi harvinaista. Ainoastaan 8,8 prosentilla (N=25) vastanneista oli liikuntatoimessa laadittu ympäristöohjelma tai suunnitelma. Ympäristöasioista vastaava yhdyshenkilö löytyi 13 % kunnista ja tietoja liikuntapaikkojen ympäristökuormituksesta kerättiin 1) joistain liikuntapaikoista 21 % vastanneista kunnista ja 2) kaikista liikuntapaikoista kerätään ainoastaan 14 % kunnista.

Aihetta on tutkittu aiemmin myös YHLO-tutkimuksessa (Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2014:3). YHLO on lyhenne sanoista ympäristöasioiden hallinta kuntien liikuntatoimissa ja valtakunnallisissa liikuntajärjestöissä.

Kunnissa olisi nyt hyvä hetki pysähtyä nykytilan ääreen, tehdä suunnitelmia ja asettaa tavoitteita ympäristökuormituksen keventämiseksi tuleville vuosille. Toiminnan nykytilaa kartoittaessa asiaa voi lähestyä esimerkiksi hiilikädenjälki ja hiilijalanjälki -käsitteiden kautta. Kädenjäljellä tarkoitetaan omia mahdollisuuksia edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista tai purkaa niiden tiellä olevia esteitä omalla toiminnalla. Jalanjäljessä puolestaan on kysymys omasta toiminnasta ja olemassaolosta aiheutuvista suorista vaikutuksista ympäristöön.

Ympäristöhallinnan hyötyjen saaminen kunnassa edellyttää verkostomaista työtapaa sekä vahvaa vuorovaikutusta ja osallistamista toimijoiden kesken. Verkostomainen toimintatapa on kunnan liikuntatoimelle etu, sillä sitä tehdään jo laajasti ja liikuntatoimessa on vahvaa osaamista verkostojen kokoamiseen eri teemojen ympärille.  Kunnan tapa tuottaa liikuntapalveluja ympäristöystävällisesti mahdollistaa ympäristötietoisen harrastamisen myös lajeille, seuroille ja kuntalaisille. Ympäristöjohtaminen ja -hallinta on kaikkien toimialojen asia ja integroimalla ajatus jokapäiväiseen työhön on mahdollista saada aikaa todellisia muutoksia niin ympäristökuormitukseen kuin palvelujen tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin. 

Ympäristöjohtaminen kunnan liikuntatoimessa -webinaarisarja loppuvuodesta 2022 – ilmoittaudu mukaan!

Aluehallintovirastojen liikuntatoimet järjestävät syksyllä kolmiosaisen webinaarisarjan kuntien liikuntatoimen ympäristöjohtamisen tueksi. 

Osa 1: Käsitteet ja nykytilatila tutuksi to 10.11. klo 13–15 
Osa 2: Liikuntapaikkarakentaminen ke 7.12. klo 12–15
Osa 3: Case-esimerkit ja työpajat ke 11.1.23 9–12

Ota aluehallintoviraston tapahtumakalenteri seurantaan osoitteessa https://avi.fi/tapahtumat-ja-koulutukset.

Kirjoittajat:

Jenna Koistinen, suunnittelija
Pirjo Rimpiläinen, liikuntatoimen ylitarkastaja
Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lähteet:

Agenda2030: Agenda2030 -toimintaohjelma - Kestävä kehitys (kestavakehitys.fi).

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi liikuntalain muuttamisesta. Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/15619/2022.

Liikuntalaki 390/2015

Michelsen, Karl-Erik; Lehtonen, Kati; Rantala, Kalle; Jokisipilä, Markku; Jarmo Mäkinen (2022): Suomalainen huippu-urheilu tarvitsee luottamusta: Huippu-urheilun arviointiryhmän loppuraportti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, TEAViisari.

Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2022:1. Kestävä kehitys valtion liikuntaa ja urheilua edistävissä toimenpiteissä.

Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2014:3. Ympäristöasioiden hallinta kuntien liikuntatoimissa ja valtakunnallisissa liikuntajärjestöissä.  

Valtioneuvosto: Sanna Marinin hallitusohjelma: Hallitusohjelma (valtioneuvosto.fi).

ilmastonmuutos liikunta liikunta liikuntatoimi suomi ympäristö ympäristöjohtaminen