”Työtä vuorotta ja kaikkea saa tehdä!” - kirjastonjohtajan arkea

Julkaisupäivä 8.9.2022 10.37 Blogit

Avi arvioi yleisten kirjastojen henkilöstön riittävyyttä ja osaamista sekä kirjastojen johtamista. Aluehallintovirastot kysyivät peruspalveluarvioinnissaan parhailta asiantuntijoilta eli kirjastoväeltä itseltään, miltä henkilöstö- ja johtamistilanne näyttää kirjastoissa. Blogin otsikko tuli johtajalta, joka oman työpäivänsä jälkeen saattaa tehdä vielä päälle iltavuoron asiakaspalvelussa, kun virkailija on sairastunut ja sijaisia ei voi palkata. Myös seuraavat esimerkit ovat elävästä elämästä.

Yhä useammassa kirjastossa tilanne on tämä. ”Kirjastossa on ollut useamman vuoden ajan johtamisvaje, joka näkyy toiminnassa, työkulttuurissa ja ajattelutavassa monella tavalla. Pitkäaikaisen johtajan jälkeen tehtävää on hoitanut virkailija eläkkeelle siirtymiseensä asti ja sen jälkeen hallintojohtaja omien töidensä ohella.”  On kirjastoja, joilla ei ole erillistä esihenkilöä, vaan esimerkiksi kunnanjohtaja tai luokanopettaja hoitaa kirjastoasiat oman toimensa ohella.

Koska henkilöstöjohtamiseen ei riitä voimavaroja, niin jäljelle jää henkilöstön itseohjautuvuus, joka on positiivinen asia silloin kun se toimii. ”Päivittäiset perustyötehtävät eivät vaadi jokapäiväistä johtamista, vaan jokainen tietää tehtävänsä ja toimii niiden mukaisesti. Sen lisäksi tulee kertaluontoisia tehtäviä ja tilanteita, joissa tarvitaan johtamista.

Kirjaston johtaja voi hyvin harvoin keskittyä pelkästään kirjaston toiminnan kehittämiseen. Etenkin pienissä kirjastoissa johtaja päivystää myös asiakaspalvelussa, jollei hoida muita kunnan tehtäviä. ”Kirjastotoimenjohtaja osallistuu asiakaspalvelutyöhön sijaistaen kirjastovirkailijoiden kaikki sairaus- ja vuosilomat tai muut poissaolot, mutta ei muuten osallistu asiakaspalvelutyöhön säännöllisesti. Kirjastotoimenjohtaja sijaistaa tarvittaessa myös nuorisotoimen esihenkilötehtävissä ja hoitaa vakituiseen kunnan kulttuuri- ja museopalvelut, joten viikottaiseen asiakaspalvelutyöhön ei riitä aika.

Kun kunta on tarpeeksi pieni ja kompakti sekä työtehtävät hyvin suunniteltu yhdessä työntekijöiden kanssa, niin yhdistelmävirka voi myös onnistua. ”Kunnassamme kirjastotoimenjohtajan virka, johon sisältyvät kansalaisopiston rehtorin tehtävät. Molempien toimipaikka on sama ja näen myös tehtävien tavoitteen samana. Olen kokenut pienessä kunnassa tehtävän mielekkäänä ja motivoivana. Minulla on pätevyys molempiin tehtäviin.” Viimeinen lause on ratkaiseva onnistumisessa: työntekijällä on ammatillinen pätevyys ja koulutus tehtäviin.

Isommissa kunnissa kirjastojohto saattaa olla tarpeettoman hierarkkista ja monimutkaista, jolloin vastuut jäävät epäselväksi ja tiedonkulku kangertelee etenkin päättäjien suuntaan. ”Ongelmana on kirjaston sijainti liian alhaalla organisaatiossa. Esimerkiksi kansalaisopisto, joka useissa kunnissa on kirjaston rinnalla, on X:ssa ylempänä organisaatiossa. Tämä näkyy esim. siten, että kirjastopalvelujohtajan yläpuolella on enemmän päälliköitä. Kirjastopalvelujohtajalla ei ole läsnäolo-oikeutta liikunta- ja kulttuurilautakunnassa eikä sivistyksen johtoryhmässä.

Kirjastojen vastausten ja arvioinnin muun aineiston perusteella kuntien kirjastot voidaan jakaa karkeasti johtamisen näkökulmasta kolmeen ryhmään.

  1. Kirjastot, joiden pätevillä, osaavilla johtajilla on aikaa johtaa ja kehittää kirjastojaan. Kirjastolla on selkeä tehtävä ja päämäärä kunnan palveluissa, toiminnassa ja strategioissa.
  2. Kirjastot, joiden päteville ja osaaville johtajille on sälytetty niin paljon muiden toimialojen tehtäviä, että heillä ei ole aikaa kehittää kirjaston toimintaa ja tukea työntekijöitään. Kirjastosta saattaa tulla muiden toimialojen tukimuoto, jolloin sen rooli kunnan kokonaisuudessa jää epäselväksi ja voimavarat eivät ole tehokkaassa käytössä.
  3. Kirjastot, joita johdetaan nimellisesti paperilla, mutta käytännössä ovat tuuliajolla, jos kirjastossakaan ei ole ammattitaitoista henkilökuntaa. Kirjasto on vaarassa marginalisoitua kunnan muusta toiminnasta, kirjasto nähdään kunnassa kulueränä ja säästökohteena.

Blogi perustuu aluehallintovirastojen kirjastotoimen arviointiin kirjastojen toiminnasta. Arvioinnissa on käytetty yleisten kirjastojen tilastotietokantaa ja kirjastoille tehdyn kyselyn vastauksia.  

Kristiina Kontiainen
Kirjastotoimen ylitarkastaja
Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Peruspalveluiden arviointi kirjasto kirjasto kirjastohenkilökunta kirjastotoimi suomi