Usein kysyttyjä kysymyksiä koronaviruksesta
Tältä sivulta löydät meiltä usein kysyttyjä kysymyksiä, jotka liittyvät koronavirukseen.
Huom. Hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta loppuvuoden 2022 epidemiatilanteen heikkenemisen varalta. Esityksessä ehdotetaan, että lakiin palautettaisiin osa väliaikaisista tartuntatautilain pykälistä, joiden voimassaolo päättyi 30.6.2022.
Päivitämme tämän sivun sisältöjä oleellisin osin, jos väliaikaisia tartuntatautilain pykäliä tulee taas voimaan.
Voimassa olevat ja voimaan tulevat rajoitukset
Eri suositusten ja rajoitusten antaminen kuuluu monelle eri viranomaiselle, minkä vuoksi ne löytyvät monesta eri paikasta.
Oman alueen koronasuositukset
Sairaanhoitopiirien verkkosivuilla on kootusti tietoa alueen koronarajoituksista ja -suosituksista.
Aluehallintovirastojen kokoontumisrajoitukset ja tilojen käyttöä koskevat rajoitukset
Tällä hetkellä ei ole voimassa aluehallintovirastojen asettamia rajoituksia.
Huomaa, että kunnat voivat tehdä koronavirukseen liittyviä päätöksiä, jotka ovat tiukempia kuin aluehallintoviraston määräämät rajoitukset. Näistä rajoituksista tiedottaminen kuuluu kunnalle tai kuntayhtymälle.
Ravintolarajoitukset
Aluehallintovirasto ei päätä ravintoloiden rajoituksista. Niistä päättää hallitus valtioneuvoston asetuksella. Ravintoloiden toimintaa ohjaa tartuntatautilain väliaikainen pykälä 58 a ja siitä annetut valtioneuvoston asetukset.
Lisätietoa ravintolarajoituksista:
Valtakunnallinen tautitilanne
Tietoa valtakunnallisesta tautitilanteesta on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilla:
- Tilannekatsaus koronaviruksesta (thl.fi)
Etätyösuositus
Valtioneuvosto antaa valtakunnalliset etätyösuositukset. Viimeisin valtakunnallinen etätyösuositus päättyi 28.2.2022. Sairaanhoitopiirit ja kunnat voivat antaa alueellisia etätyösuosituksia ja ne tiedottavat suosituksista itse.
Lue lisää valtakunnallisen etätyösuosituksen päättymisestä valtioneuvoston verkkosivuilla:
- Etätyösuositus päättyy helmikuun lopussa, jonka jälkeen työpaikoilla siirrytään etä- ja läsnätyön yhdistämiseen riskiarvioiden ja tautitilanteen mukaan (valtioneuvosto.fi)
Lue lisää turvallisesta työpaikoille palaamisesta ja lähi- ja etätyön yhdistämisestä Työterveyslaitoksen verkkosivuilla:
- Etätyösuositus päättyy – tutustu Työterveyslaitoksen vinkkeihin joustavasta työpaikalle paluusta (ttl.fi)
Vastausta päivitetty 12.9.2022
Aluehallintovirasto voi tartuntatautilain mukaan päättää koronarajoituksista, jotka koskevat
- yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia
- lähikontaktin aiheuttaman riskin ehkäisemistä asiakastiloissa
- mm. liikuntaan ja virkistystoimintaan käytettävien asiakastilojen sulkemista
- koulujen tilojen käyttämistä
- terveystarkastusten järjestämistä.
HUOM. Aluehallintovirasto ei päätä ravintoloiden koronarajoituksista. Ravintoloiden rajoitukset tekee hallitus valtioneuvoston asetuksella. Lisätietoa ravintolatoiminnan rajoituksista löytyy UKK-kohdasta Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet.
Alla on lyhyesti kuvattu aluehallintovirastojen toimivallassa olevat rajoitukset.
Yleisötilaisuuksien ja ja yleisten kokousten kokoontumisrajoitus
Keitä koskee: Kaikkia, jotka järjestävät yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia.
Aluehallintovirasto voi määrätä rajoittamaan osallistujamäärää yleisötilaisuuksissa ja yleisissä kokouksissa.
Lähikontaktin aiheuttaman tartunnan riskin ehkäiseminen asiakas- ja toimitiloissa
Keitä koskee: Yksityisiä yhteisöjä, säätiöitä ja muita oikeushenkilöitä (ei kuitenkaan ravintoloita), yksityisiä elinkeinonharjoittajia, kuntia ja kuntayhtymiä, uskonnollisia yhdyskuntia sekä julkisoikeudellisia laitoksia. Lisätietoa: Mitä toimijoita päätös tilojen käytöstä koskee?
Aluehallintovirasto voi määrätä ehkäisemään lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä tietyissä asiakas- ja toimitiloissa.
Asiakas- ja toimitilojen sulkeminen
Mitä koskee: Tiettyjä tiloja, joita käytetään liikunta-, urheilutoimintaan tai huvi- ja virkistystoimintaan.
Aluehallintovirasto voi määrätä suljettavaksi tiettyjä asiakas- ja toimitiloja, joita käytetään liikunta-, urheilutoimintaan tai huvi- ja virkistystoimintaan. Lisätietoa: Mitä toimijoita tartuntatautilain mukaiset sulkemispäätökset koskevat?
Huom. Joitakin toimijoita voi koskea sekä määräys varmistaa lähikontaktin aiheuttaman tartunnan riskin ehkäiseminen että määräys sulkea tila. Esimerkkejä:
1. Kuntosali on yksityisen elinkeinonharjoittajan tai oikeushenkilön tila, mutta sitä käytetään myös liikunta- tai urheilutoimintaan.
2. Kauppa on yksityisen elinkeinonharjoittajan tai oikeushenkilön tila, mutta sitä ei käytetä liikunta-, urheilutoimintaan tai huvi- ja virkistystoimintaan: tällöin kauppaa koskee pelkästään päätös lähikontaktin aiheuttaman tartunnan riskin ehkäisystä.
Koulujen tilojen käyttäminen
Mitä koskee: Ala- ja yläasteet, lukiot ja ammattikoulut
Aluehallintovirasto voi tehdä päätöksen koulutilojen sulkemisesta, jos se on tarpeen usean kunnan alueella. Päätös voi kohdistua tiettyyn vuosiluokkaan tai opetusasteeseen.
Terveystarkastukset
Terveystarkastuksien järjestäminen
Keitä koskee: Kunnat
Aluehallintovirasto voi määrätä kunnan järjestämään terveystarkastukset alueellaan esimerkiksi rajanylityspaikoilla.
Terveystarkastukseen osallistuminen
Keitä koskee: Päätöksessä mainitut henkilöt, esimerkiksi riskimaista tulevat matkustajat
Aluehallintovirasto voi määrätä, että terveystarkastukseen osallistuminen on pakollista esimerkiksi rajanylityspaikoilla. Terveystarkastuksen osana voidaan ottaa koronatesti tai määrätä karanteeniin.
Lisätietoa:
Päivitetty 13.10.2021
Rajoitusten noudattamista valvoo moni eri taho.
Yleiset hygieniavaatimukset ja tilojen käyttöä koskevat rajoitukset
Jos havaitset asiakas- tai toimitiloissa, kuten kauppakeskuksissa, myymälöissä tai liikuntatiloissa, epäkohtia aluehallintoviraston antamien turvaväli- ja sulkemispäätösten tai tartuntatautilaissa määriteltyjen hygieniavaatimusten noudattamisessa, voit ilmoittaa havaintosi kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaavalle toimielimelle. Ilmoituksen voi tehdä myös kunnan ympäristöterveydenhuoltoon, joka selvittää valvontatarpeen kunnan tartuntatautiviranomaisen tai aluehallintoviraston kanssa.
Kokoontumisrajoitukset
Jos havaitset yleisötilaisuudessa toimintaa, jonka arvioit olevan kokoontumisrajoitusten vastaista, sinun kannattaa ensisijaisesti selvittää asiaa tilaisuuden tai tapahtuman järjestäjän kanssa.
Jos se ei auta, voit ilmoittaa asiasta poliisille, joka valvoo yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Poliisi voi puuttua aluehallintoviraston määräämien kokoontumisrajoitusten selkeisiin rikkomuksiin ja tarvittaessa muihinkin kokoontumisiin, jos niistä aiheutuu vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle.
Voit myös ilmoittaa yleisötilaisuuksiin liittyvistä havainnoistasi kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaavalle toimielimelle. Ilmoituksen voi tehdä myös kunnan ympäristöterveydenhuoltoon, joka selvittää valvontatarpeen kunnan tartuntatautiviranomaisen tai aluehallintoviraston kanssa.
Ravintolarajoitukset
Ravintoloiden osalta tietoa epäkohtien ilmoittamisesta löytyy kohdasta ”Mihin voin ilmoittaa, jos havaitsen ravintolan toimivan määräysten vastaisesti?”
Tällä hetkellä ei ole voimassa ravintolatoiminnan rajoituksia.
Ravitsemisliikkeitä koskevia rajoitteita harkitaan uudelleen, jos tautitilanne muuttuu ja sairaalakuormitus nousee merkittävästi.
Aluehallintovirasto ei päätä ravintoloiden koronarajoituksista. Ravintoloiden rajoituksista päättää hallitus.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuille on kerätty koronavirukseen liittyviä materiaaleja, joita ravintolat voivat hyödyntää omassa toiminnassaan ja viestinnässään: THL:n materiaalipankki koronaviruksesta.
Lisätietoa:
- Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteet
- Sosiaali- ja terveysministeriön päätökset (ml. asetukset ravintolatoiminnan rajoituksista)
Päivitetty 1.7.2022
Tällä hetkellä ei ole voimassa aluehallintoviraston asettamia kokoontumisrajoituksia.
Tartuntatautilaissa määritellyt hygieniavaatimukset olivat voimassa 30.6.2022 asti. Sosiaali- ja terveysministeriö STM suosittelee, että toiminnanharjoittajat huolehtivat lain vaatimusten voimassaolon päättymisen jälkeenkin tilojen ja pintojen puhdistamisesta sekä siitä, että asiakkailla ja osallistujilla on mahdollisuus käsien puhdistamiseen. Toiminnanharjoittajien olisi suositeltavaa huolehtia siitä, että asiakkailla on mahdollisuus saapua ja oleskella väljästi ja että tartuntariski pidetään toiminnassa mahdollisimman pienenä.
Lue lisää STM:n hygieniasuosituksista:
Tällä hetkellä ei ole voimassa aluehallintoviraston päätöksiä tilojen terveysturvallisesta käytöstä eikä tiettyjen asiakas- ja yleisötilojen sulkemisesta.
Tartuntatautilaissa määritellyt hygieniavaatimukset olivat voimassa 30.6.2022 asti. Sosiaali- ja terveysministeriö STM suosittelee, että toiminnanharjoittajat huolehtivat lain vaatimusten voimassaolon päättymisen jälkeenkin tilojen ja pintojen puhdistamisesta sekä siitä, että asiakkailla ja osallistujilla on mahdollisuus käsien puhdistamiseen. Toiminnanharjoittajien olisi suositeltavaa huolehtia siitä, että asiakkailla on mahdollisuus saapua ja oleskella väljästi ja että tartuntariski pidetään toiminnassa mahdollisimman pienenä.
Lue lisää STM:n hygieniasuosituksista:
Aluehallintovirasto voi tehdä tartuntatautilain mukaisen päätöksen, että
- kuntien on järjestettävä terveystarkastukset alueellaan esimerkiksi rajanylityspaikoilla ( tartuntatautilain pykälä 15).
- esimerkiksi tietyistä maista tulevien matkustajien on osallistuttava pakolliseen terveystarkastukseen (tartuntatautilain pykälä 16).
Lisätietoa kuntien ja aluehallintoviraston roolista rajanylityspaikassa: Onko terveystarkastukseen osallistuminen rajanylityspaikoilla pakollista?
Voimassa olevat päätökset alueittain
Huomaa, että aluehallintovirastot ovat kumonneet 17.12.2021 antamansa tartuntatautilain 15 ja 16 §:n mukaiset rajaterveysturvallisuusmääräykset.
Lisätietoa: aluehallintovirastojen tiedote 30.12.2021
-
Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimialue
- Huom. Lounais-Suomen aluehallintovirasto on 14.2.2022 kumonnut antamansa määräyksen pakollisista terveystarkastuksista Turun ja Kaarinan kuntien alueella. Koronavirusepidemian leviämisen hillitsemiseksi tehty päätös koski terveystarkastusten järjestämistä ja niihin osallistumista Meyer Turku Oy:n työmaiden alueella. Lisätietoa: Lounais-Suomen aluehallintoviraston päätös 14.2.2022
- Huom. Lounais-Suomen aluehallintovirasto on 2.2.2022 kumonnut Rauman kunnan alueelle antamansa määräyksen pakollisista terveystarkastuksista. Koronatartuntojen leviämisen hillitsemiseksi tehty päätös koski terveystarkastusten järjestämistä ja niihin osallistumista Rauma Marine Constructions Oy:n työmaiden alueella. Lisätietoa: Lounais-Suomen aluehallintoviraston päätös 2.2.2022
- Huom. Lounais-Suomen aluehallintovirasto on 14.2.2022 kumonnut antamansa määräyksen pakollisista terveystarkastuksista Turun ja Kaarinan kuntien alueella. Koronavirusepidemian leviämisen hillitsemiseksi tehty päätös koski terveystarkastusten järjestämistä ja niihin osallistumista Meyer Turku Oy:n työmaiden alueella. Lisätietoa: Lounais-Suomen aluehallintoviraston päätös 14.2.2022
Aluehallintoviraston tilojen sulkemista koskevat päätökset on annettu tiedoksi hallintolain mukaisena yleistiedoksiantona. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan päätös velvoittaa tilojen hallinnasta vastaavaa toimijaa, kun tämä tulee tietoiseksi päätöksen sisällöstä, mutta viimeistään seitsemäntenä päivänä päätöksen julkaisemisajankohdasta.
Kokoontumisrajoitukset riippuvat alueen epidemiatilanteesta. Kokoontumisrajoituspäätöksemme pohjautuvat koko alueen tartuntatautilukuihin, ei esimerkiksi yksittäisen yleisötapahtuman tai tilan lukuihin. Aluehallintovirastot tekevät päätökset kokoontumisrajoituksista lainsäädännön ja alueellisen tartuntatautitilanteen perusteella. Alueellista tietoa saamme sairaanhoitopiireiltä ja alueellisilta koronakoordinaatioryhmiltä.
Lainsäädännön ja alueellisen tilanteen lisäksi huomioimme päätöksissämme sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet sekä hallituksen hybridistrategian ja suunnitelman koronarajoitusten purkamisesta (ns. exit-suunnitelma).
Lisätietoa: STM:n antamat viranomaispäätökset ja ohjeet koronavirustilanteessa.
Hallituksen suunnitelma koronarajoitusten purkamisesta ei sido aluehallintovirastojen päätöksentekoa.
Valtioneuvoston verkkosivustolla kerrotaan, että exit-suunnitelma “perustuu tutkimustietoon, mallinnuksiin, ennusteisiin ja seurantaan, ja sitä päivitetään epidemiatilanteen mukaan. Suunnitelma ei ole hallituksen tai viranomaisten päätöksentekoa sitova.” Lisätietoa: Suunnitelma koronarajoitusten purkamisesta (valtioneuvosto.fi)
HUOM.
Teemme asiakas- ja toimitiloja koskevat päätökset, kun tartuntatautilain pykälässä 58 g tai 58 d kuvatut edellytykset täyttyvät. Vastaavasti puramme päätökset, kun nämä edellytykset eivät enää täyty. Lisätietoa: Milloin aluehallintovirasto tai kunta voi tehdä sulkemispäätöksen?
Aluehallintovirasto ei päätä ravintoloiden koronarajoituksista. Ravintoloiden rajoituksista päättää hallitus valtioneuvoston asetuksella. Lisätietoa on UKK-osiossa Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet.
Päivitetty 14.10.2021
Yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset
Tällä hetkellä ei ole voimassa aluehallintoviraston asettamia kokoontumisrajoituksia.
Tartuntatautilaissa määritellyt hygieniavaatimukset olivat voimassa 30.6.2022 asti. Sosiaali- ja terveysministeriö STM suosittelee, että toiminnanharjoittajat huolehtivat lain vaatimusten voimassaolon päättymisen jälkeenkin tilojen ja pintojen puhdistamisesta sekä siitä, että asiakkailla ja osallistujilla on mahdollisuus käsien puhdistamiseen. Toiminnanharjoittajien olisi suositeltavaa huolehtia siitä, että asiakkailla on mahdollisuus saapua ja oleskella väljästi ja että tartuntariski pidetään toiminnassa mahdollisimman pienenä.
Lue lisää STM:n hygieniasuosituksista:
Kokoontumisrajoitukset (tartuntatautilain pykälä 58)
Aluehallintovirastojen tai kunnan antamat kokoontumisrajoitukset koskevat rajoituspäätöksessä määriteltyjä yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Aluehallintovirasto tai kunta voi määrätä kokoontumisrajoituksia tartuntatautilain pykälän 58 nojalla silloin, kun se on yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi välttämätöntä. Kokoontumisrajoituksella voidaan esimerkiksi rajoittaa yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten yleisömäärää.
Aluehallintovirasto ottaa kokoontumisrajoituksissaan huomioon STM:n ohjauksen, sairaanhoitopiirien lausunnot alueellisesta tautitilanteesta sekä THL:n lausunnon valtakunnallisesta tautitilanteesta.
- Mitä yleisötilaisuuksia, kokoontumisia ja toimintaa aluehallintovirastojen antamat määräykset kokoontumisrajoituksista koskevat?
- Millä perusteella aluehallintovirasto päättää kokoontumisrajoituksista?
- Kaikki usein kysytyt kysymykset yleisötilaisuuksista ja yleisistä kokouksista
Tilojen käyttöä koskeva päätös (tartuntatautilain pykälä 58 d)
Tartuntatautilain mahdollistamalla turvavälipäätöksellä (tartuntatautilain pykälä 58 d) voidaan määrätä, että laissa määriteltyjen toimijoiden sekä tietyissä urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistystoimintaan tarkoitetuissa tiloissa toiminta pitää järjestää siten, että asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä voidaan ehkäistä.
Toimija voi ehkäistä lähikontaktin aiheuttamaa riskiä esimerkiksi rajoittamalla asiakasmäärää, asiakaspaikka- ja tilajärjestelyillä tai muulla toimintansa erityispiirteet huomioon ottavalla tavalla. Urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistystoimintaan käytetyissä tiloissa päätöstä on noudatettava asiakasmäärästä riippumatta. Toimijoiden muiden tilojen osalta päätöstä on noudatettava, jos kyseessä on yli 10 henkilön sisätila tai yli 50 henkilön ulkotila.
Jos yleisötilaisuus järjestetään sellaisessa asiakas- tai toimitilassa, jota koskee tartuntatautilain 58 d §:n mukainen päätös lähikontaktin aiheuttaman riskin ehkäisemisestä, on järjestäjän noudatettava sekä kokoontumisrajoituksia että tilaa koskevia rajoituksia.
- Mitä toimijoita tartuntatautilain mukaiset turvavälipäätökset koskevat?
- Milloin aluehallintovirasto voi tehdä tilojen käyttöä koskevan päätöksen?
Sulkemispäätös (tartuntatautilain pykälä 58 g)
Tartuntatautilain mahdollistama sulkemispäätös (tartuntatautilain pykälä 58 g) koskee laissa lueteltuja liikunta- ja urheilutoimintaan tarkoitettuja sisätiloja tai huvi- ja virkistystoimintaan tarkoitettuja sisä- ja ulkotiloja.
- Mitä toimijoita tartuntatautilain mukaiset sulkemispäätökset koskevat?
- Milloin aluehallintovirasto voi tehdä sulkemispäätöksen?
Päivitetty 12.11.2021
Aluehallintovirastojen määräykset kokoontumisrajoituksista koskevat yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, jotka on järjestetty sisällä tai rajatussa ulkotilassa. Kokoontumisrajoituksia koskevassa määräyksessä rajoitus voidaan kohdentaa koskemaan vain osaa yleisötilaisuuksista tai yleisistä kokouksista.
Yleinen kokous tarkoittaa mielenosoitusta tai muuta kokoontumisvapauden käyttämiseksi järjestettyä tilaisuutta, johon muutkin kuin nimenomaisesti kutsutut voivat osallistua tai jota he voivat seurata.
Yleisötilaisuudella tarkoitetaan yleisölle avoimia huvitilaisuuksia, kilpailuja, näytöksiä ja muita niihin rinnastettavia tilaisuuksia. Tällaisia ovat myös kutsuun tai jäsenyyteen sidotut tilaisuudet, jollei tilaisuutta osanottajien lukumäärän, tilaisuuden laadun tai muiden erityisten syiden perusteella voida pitää luonteeltaan yksityisenä.
Yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten määritelmät tulevat kokoontumislaista. Lisätietoa kysymyksessä Mihin aluehallintoviraston toimivalta kieltää ja rajoittaa yleisötilaisuuksia tai yleisiä kokouksia perustuu?
Yleisötilaisuuden käsitteen piiriin ei kuulu jatkuvaluonteinen, normaali toiminta eikä työpaikkojen normaali toiminta.
Esimerkkejä yleisötilaisuuksista, joita kokoontumisrajoitukset voivat koskea:
- Konsertit
- Teatteri- ja kesäteatterinäytökset (myös esimerkiksi huvipuiston tiloissa järjestetyt näytökset)
- Elokuvateatterinäytökset
- Festivaalit
- Markkinat
- Yksittäiset huutokauppatilaisuudet
- Yleisurheilutapahtumat ja muut urheiluottelut ja -turnaukset (esim. pesäpallo, jalkapallo ja jääkiekko), jos paikalla on yleisöä
- Lähtökohtaisesti kaikille avoimet, maksullisetkin koulutustilaisuudet ja seminaarit, myös kaupallisten palveluntarjoajien järjestämät
- Pop-up-kahvilat ja -myymälät ainakin silloin, kun ne eivät ole kauppakeskusten tiloissa
- Päiväkodin, koulun tai oppilaitoksen järjestämät juhlat, päättäjäistilaisuudet ja ylioppilasjuhlat, jos tilaisuuteen osallistuu muita kuin henkilökuntaa ja lapsia, oppilaita ja opiskelijoita
- Vanhojen tanssit, jos paikalla on yleisöä (esim. oppilaiden vanhempia)
- Penkkariajelut
- Drive-in-tapahtumat
- Yliopistojen väitöstilaisuudet
- Pilkkikilpailut
Aluehallintovirasto korostaa, että jokaisen toimijan on tärkeää huomioida toiminnassaan yleiset ohjeet hygienia- ja muista järjestelyistä, joilla viruksen leviämistä estetään, vaikka toiminta tai tapahtuma ei kuuluisikaan aluehallintovirastojen määräämien rajoitusten piiriin.
Lisätietoa
Päivitetty 3.1.2022
Kokoontumisrajoitukset eivät koske jatkuvaluonteista, normaalia toimintaa eivätkä työpaikkojen normaalia toimintaa.
Kokoontumisrajoitukset eivät koske myöskään yksityistilaisuuksia, kuten yksityisten henkilöiden järjestämiä hääjuhlia, illanviettoja, yksityisten henkilöiden ulkoilua tai urheilua ulkona.
Viranomaisten kokoukset, kuten kunnanvaltuuston, -hallituksen ja lautakuntien kokoukset, eivät myöskään kuulu kokoontumisrajoitusten piiriin eikä niissä siten voi ottaa koronapassiakaan käyttöön kokoontumisrajoitusten vaihtoehtona.
Yhtiöiden, yhdistysten ja vastaavien osakkaiden ja jäsenten kokoukset eivät yleensä kuulu kokoontumisrajoitusten piiriin. Lisätietoa: Koskevatko kokoontumisrajoitukset myös yhtiökokouksia ja yhdistysten kokouksia?
Esimerkkejä jatkuvasta normaalitoiminnasta, jota kokoontumisrajoitukset eivät koske
- Huvipuistot ja sisähuvipuistot
- Eläinpuistot
- Liikunta- ja aktiviteettipuistot
- Tivolit
- Toritoiminta
- Huutokauppatoiminta silloin kun yrityksen toimialana on huutokauppojen pitäminen
- Leikkipuistot ja leikkipaikat
- Maauimalat ja uimarannat
- Kesäleirit
- Esitykset, jotka ainoastaan striimataan yleisölle, eli yleisöä ei ole paikan päällä
- Oppilaitosten ja koulujen toiminta sekä sisäiset tapahtumat, joissa ei ole ulkopuolista yleisöä
- Oppilasvalintaan ja opetustoimintaan liittyvät koetilanteet
- Opastetut kierrokset esimerkiksi museossa, kaupunginosassa tai luontokohteessa
Toimijoita voi kuitenkin koskea tilojen käyttöä koskevat rajoitukset: Asiakas- ja toimitilojen käytön rajoitukset.
Jokaisen toimijan on tärkeää huomioida toiminnassaan yleiset ohjeet hygienia- ja muista järjestelyistä, joilla viruksen leviämistä estetään, vaikka toiminta tai tapahtuma ei kuuluisikaan aluehallintovirastojen määräämien rajoitusten piiriin.
Vaikka avi olisi määritellyt toiminnan rajoitusten ulkopuolelle, esimerkiksi poliisiin näkökulmasta toiminta voi olla kokoontumislain soveltamisen piirissä.
Lisätietoa
Päivitetty 16.2.2022
Aluehallintoviraston määräämät kokoontumisrajoitukset voivat olla erilaisia eri puolella Suomea tai voimassa vain osalla alueista. Myös kunnat voivat tehdä alueellaan kokoontumisrajoituksia.
Tartuntatautilain pykälässä 58 c säädetään seuraavat minimivaatimukset, joita on noudatettava kaikissa yleisötilaisuuksissa ja yleisissä kokouksissa ilman erillistä viranomaispäätöstä:
- asiakkailla ja osallistujilla on mahdollisuus käsien puhdistamiseen
- asiakkaille ja osallistujille annetaan riittävän etäisyyden ylläpitämistä, käsien puhdistamista ja muita vastaavia tartuntojen leviämistä estäviä käytänteitä koskevat toimintaohjeet
- tilojen ja pintojen puhdistamista tehostetaan sen lisäksi, mitä muualla kyseisen toiminnan osalta puhdistamisesta säädetään
- asiakkaiden ja osallistujien oleskelu järjestetään sillä tavoin väljästi kuin se kyseisen toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista. Mahdolliset asiakaspaikat sijoitetaan riittävän etäälle toisistaan.
Yllä kuvattuja hygieniavaatimuksia on noudatettava niin kauan kuin väliaikainen tartuntatautilain pykälä 58 c on voimassa. Tällä hetkellä pykälä on voimassa 30.6.2022 saakka.
Tapahtuman järjestäjä vastaa siitä, miten ohjetta käytännössä sovelletaan tapahtuman järjestelyihin. Järjestäjä vastaa siitä, että tapahtuma järjestetään osallistujille turvallisella tavalla.
Korostamme jokaisen toimijan ja kansalaisen vastuuta noudattaa viranomaisten määräyksiä, ohjeita ja suosituksia toiminnassaan ja siten omalta osaltaan ehkäistä koronaviruksen leviämistä. Jos tautitilanne pahenee nopeasti, kunta voi tehdä paikallisesti tiukempia rajoituksia. Myös sairaanhoitopiirit antavat suosituksia alueellaan. Tarkasta suositukset sairaanhoitopiirin sivuilta.
- Lisätietoa sairaanhoitopiirien suosituksista: Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (thl.fi)
- Lisätietoa kasvomaskeista: THL:n suositus kasvomaskien käytöstä kansalaisille (thl.fi)
HUOM. Jos tilaisuus on anniskelualueella, järjestäjän täytyy noudattaa myös ravintolatoimintaa koskevia velvollisuuksia, mm. sitä, että jokaisella asiakkaalla täytyy olla istumapaikka pöydän tai vastaavan tason ääressä. Lisätietoa ravintolatoimintaa koskevista velvollisuuksista on seuraavassa osiossa.
Tarvittaessa kunnan tartuntataudeista vastaavalta lääkäriltä voi kysyä neuvoja yleisten ohjeiden paikalliseen soveltamiseen.
Lisätietoa tapahtumien terveysturvallisesta järjestämisestä: THL:n ja OKM:n ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten yhteydessä sekä eräiden tilojen käytössä (pdf, minedu.fi)
Lisätietoa kokoontumisrajoituksista on kysymyksessä "Mitkä ovat voimassa olevat tai voimaan tulevat kokoontumisrajoitukset?"
Lisätietoa tapahtumien ja tilaisuuksien lohkomisesta on kysymyksessä "Voinko järjestää suurempia yleisötilaisuuksia jakamalla yleisön eri lohkoihin?"
Päivitetty 23.12.2021
Aluehallintovirastojen määräykset kokoontumisrajoituksista eivät koske yksityistilaisuuksia. Yksityistilaisuuksia ovat kaikki yksityisluonteiset tapahtumat, jotka eivät ole yleisölle avoimia, kuten valmistujaisjuhlat, häät, hautajaiset, ristiäiset, syntymäpäiväjuhlat ja yksityiset illanvietot.
Kunnat ja sairaanhoitopiirit voivat antaa alueellisia suosituksia yksityistilaisuuksien järjestämisestä. Löydät oman alueesi suositukset kuntasi tai sairaanhoitopiirisi verkkosivuilta.
Jos yksityistilaisuus järjestetään ravintolassa, kahvilassa tai muussa ravitsemisliikkeessä, siinä pitää kuitenkin huomioida voimassa olevat ravintolatoiminnan rajoitukset ja velvoitteet. Näistä on määrätty tartuntatautilain väliaikaisessa muutoksessa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa.
Emme käsittele aluehallintovirastossa korvaushakemuksia. Emme myöskään voi ottaa kantaa yksityisten toimijoiden välisiin sopimuksiin ja niiden perumisesta mahdollisesti aiheutuviin korvauskysymyksiin. Ensisijaisesti yrityksen kannattaa pyrkiä neuvottelemaan sopimuskumppanin kanssa.
Yritykset voivat hakea Valtiokonttorilta koronatukea. Lue lisää Valtiokonttorin sivulta Koronatuet yrityksille (valtiokonttori.fi)
Työ- ja elinkeinoministeriö on koonnut toimintaohjeita yrityksille koronavirustilanteessa. Sivuilla on myös yrityksille tarkoitetun neuvontapuhelimen yhteystiedot. Lisätietoa työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla (tem.fi).
Päivitetty 27.12.2021
Aluehallintoviraston sekä muiden viranomaisten toimivalta tartuntatautien torjuntatyöstä perustuu tartuntatautilakiin. Yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien rajoittamisesta säädetään tartuntatautilain pykälässä 58. Pykälän perusteella kunta voi laissa esitettyjen edellytysten täyttyessä kieltää yleisten kokousten tai yleisötilaisuuksien järjestämisen korkeintaan kuukauden ajaksi omalla alueellaan. Vastaavan kiellon voi antaa myös aluehallintovirasto silloin, kun kyseisten rajoitusten tekeminen on tarpeen usean kunnan alueella.
Se, mitä yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia kokoontumisrajoitukset koskevat, määritellään kokoontumislain perusteella. Yleinen kokous ja yleisötilaisuus määritellään kokoontumislain pykälässä 2.
Lue lisää:
- Blogikirjoituksemme ”Mitä tapahtumia aluehallintovirasto voi kieltää? - Konsertit ja urheilukisat kielletty, kauppojen ale-ruuhkat jatkuvat”
- Kohta "Mikä on aluehallintovirastojen rooli koronavirustilanteen hoidossa?"
- Tartuntatautilaki 58 § (finlex.fi)
- Kokoontumislaki 2 § (finlex.fi)
Päivitetty 19.5.2021
Kokoontumisrajoitukset riippuvat alueen epidemiatilanteesta. Kokoontumisrajoituspäätöksemme pohjautuvat koko alueen tartuntatautilukuihin, ei esimerkiksi yksittäisen yleisötapahtuman tai tilan lukuihin. Aluehallintovirastot tekevät päätökset kokoontumisrajoituksista lainsäädännön ja alueellisen tartuntatautitilanteen perusteella. Alueellista tietoa saamme sairaanhoitopiireiltä ja alueellisilta koronakoordinaatioryhmiltä.
Lainsäädännön ja alueellisen tilanteen lisäksi huomioimme päätöksissämme sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet sekä hallituksen hybridistrategian ja suunnitelman koronarajoitusten purkamisesta (ns. exit-suunnitelma).
Lisätietoa: STM:n antamat viranomaispäätökset ja ohjeet koronavirustilanteessa.
Hallituksen suunnitelma koronarajoitusten purkamisesta ei sido aluehallintovirastojen päätöksentekoa.
Valtioneuvoston verkkosivustolla kerrotaan, että exit-suunnitelma “perustuu tutkimustietoon, mallinnuksiin, ennusteisiin ja seurantaan, ja sitä päivitetään epidemiatilanteen mukaan. Suunnitelma ei ole hallituksen tai viranomaisten päätöksentekoa sitova.” Lisätietoa: Suunnitelma koronarajoitusten purkamisesta (valtioneuvosto.fi)
HUOM.
Teemme asiakas- ja toimitiloja koskevat päätökset, kun tartuntatautilain pykälässä 58 g tai 58 d kuvatut edellytykset täyttyvät. Vastaavasti puramme päätökset, kun nämä edellytykset eivät enää täyty. Lisätietoa: Milloin aluehallintovirasto tai kunta voi tehdä sulkemispäätöksen?
Aluehallintovirasto ei päätä ravintoloiden koronarajoituksista. Ravintoloiden rajoituksista päättää hallitus valtioneuvoston asetuksella. Lisätietoa on UKK-osiossa Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet.
Päivitetty 14.10.2021
Jos ilmenee, että osallistujat ovat tapahtumassa mahdollisesti altistuneet koronatartunnalle, tapahtuman järjestäjä voi tiedottaa asiasta. Suosittelemme tiedotusta ainakin silloin, kun tartunnan saanut on ollut lähikontaktissa useampien henkilöiden kanssa, eikä heitä kaikkia vielä ole tavoitettu.
Tiedotuksessa ei pidä mennä sellaisiin yksityiskohtiin, että tartunnan saaneen henkilöllisyys voisi paljastua tai että tämän henkilöllisyyden voisi annettujen tietojen perusteella päätellä. Kertoa voi, että tapahtumaan osallistuneella on varmistunut koronatartunta, ja että tapahtumassa olleiden kannattaa tarkkailla vointiaan mahdollisten oireiden varalta.
Jokainen järjestettävä yksittäinen elokuvanäytös on kokoontumislaissa tarkoitettu yleisötilaisuus, josta ei tarvitse ilmoittaa poliisille. Tartuntatautilain pykälän 58 soveltamisen kannalta ei merkitystä ole sillä, että yksittäisiä elokuvanäytöksiä järjestetään elokuvateatterissa jatkuvaluonteisesti.
Yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien osalta tartuntatautilain pykälän 58 tulkinta perustuu kokoontumislaissa käytettyihin määritelmiin. Yleisötilaisuudella tarkoitetaan kokoontumislaissa ”yleisölle avoimia huvitilaisuuksia, kilpailuja, näytöksiä ja muita niihin rinnastettavia tilaisuuksia, joita ei ole pidettävä yleisinä kokouksina”. Kokoontumislain esitöiden (hallituksen esitys HE 145/1998) mukaan yleisötilaisuuksia ovat muun muassa taiteen esittämiseen liittyvät näytökset kuten ”teatteri-, ooppera-, baletti-, sirkus- ja elokuvanäytökset”. Muut kuin taiteen esittämistä koskevat näytökset ja näyttelyt kuuluvat myös yleisötilaisuuksien ryhmään. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset kaupalliset tilaisuudet. Yleisötilaisuuksia ovat myös erilaiset huvipuisto- ja tivolitapahtumat.
Kokoontumislain esitöiden (hallituksen esitys HE 145/1998) mukaan yleisötilaisuudet jakautuvat ilmoituksenvaraisiin ja vapaasti järjestettäviin tilaisuuksiin; ”Ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät esimerkiksi sisätiloissa vakituisesti järjestettävät elokuva-, teatteri- ja oopperanäytökset tai näyttelyt sekä sellaiset konsertit, joissa ei tarvita järjestyksenvalvojia.” Tällaiset tilaisuudet on jätetty ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle perusteena se, ettei poliisilla ole tarvetta ohjata niiden järjestämistä.
Kokoontumislaissa ei myöskään erotella erikseen, järjestetäänkö elokuvanäytös ulko- vai sisätiloissa, vaan kaikkia elokuvanäytöksiä on pidettävä kokoontumislain mukaan yleisötilaisuuksina. Meidän on kohdeltava kaikkia yleisötilaisuudeksi katsottavia tapahtumia yhdenvertaisesti. Emme voi poiketa laista.
Lisätietoa:
- Hallituksen esitys kokoontumislaiksi 145/1998 (finlex.fi)
Aluehallintovirasto ei määrää yhtiökokouksien pitämisestä, vaan kokousvelvoite tulee lainsäädännöstä.
Laki väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista koronaviruksen leviämisen rajoittamiseksi on voimassa 30.6.2022 saakka. Laki mahdollistaa sääntömääräisten kokousten siirtämisen syyskuun loppuun saakka. Siirtämismahdollisuus ei koske tilinpäätöksen laatimista. Laki mahdollistaa myös etäyhteyksien käytön näiden kokouksissa.
Osakeyhtiöistä väliaikainen laki koskee vain pörssiyhtiöitä. Pörssiyhtiön hallitus voi väliaikaisen lain mukaan päättää järjestää yhtiökokouksen niin, että osakkeenomistaja voi käyttää oikeuttaan yhtiökokouksessa vain postin, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla (kuten etäyhteyksin).
Muiden osakeyhtiöiden (myös asunto-osakeyhtiö) kuin pörssiyhtiöiden kohdalla yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että kokoukseen voi osallistua etänä. Osakeyhtiön (myös asunto-osakeyhtiö) hallitus voi päättää asiasta, jos sitä ei erikseen kielletä yhtiöjärjestyksessä.
Suosittelemme, että pörssiyhtiöissä hallitus harkitsee yhtiökokouksen järjestämistä väliaikaisen lain mukaisesti etäyhteydellä. Muiden osakeyhtiöiden (myös asunto-osakeyhtiö) osalta suosittelemme, että hallitus tekee päätöksen kokouksen järjestämisestä etänä, ellei yhtiöjärjestys päätöstä kiellä. Joka tapauksessa kokouksen järjestäjän on pyrittävä järjestämään kokous terveysturvallisesti.
Jos sinulla on kysyttävää mm. yhtiökokouksen järjestämisestä, ota yhteyttä Kiinteistöliittoon: Kiinteistöliiton verkkosivut
Lisätietoa koronaviruspandemian vaikutuksista kokoontumisiin ja kokousiin voit lukea oikeusministeriön verkkosivuilta.
Ravintolat: Onko ravintolassa järjestettävä bingo, karaoke, tietovisa tms. toiminta yleisötilaisuus?
Yksiselitteistä vastausta ei voida antaa jokaisen tilanteen varalta. Yleisötilaisuuksien järjestäminen ravintolassa kuuluu aluehallintoviraston määräysten piiriin riippumatta siitä, edellyttääkö osallistuminen lippua tai muuta järjestäjän hyväksymistä. Yleisötilaisuuksia ovat mm. yleisölle avoimet huvitilaisuudet, näytökset, kilpailut ja muut näihin rinnastettavat tilaisuudet. Jos esimerkiksi karaoke tai bingo on osa ravintolan jatkuvaa toimintaa, lähtökohtaisesti näitä ei pidetä yleisötilaisuuksina. Sen sijaan esimerkiksi ravintolassa järjestetyt konsertit ja vastaavat tapahtumat ovat lähtökohtaisesti yleisötilaisuuksia.
Tartuntatautilain tulkinnan kannalta toimintaa on peilattava lain ja sen nojalla annettujen rajoitusten tarkoitukseen. Lain tarkoituksena on rajoittaa ja ehkäistä tartuntavaaraa tilanteissa, joissa ihmiset ovat keskenään verrattain läheisessä kontaktissa.
Jokaisen toimijan pitäisi joka tapauksessa huomioida suositukset lähikontaktien välttämisestä miettiessään ohjelmallisten tilaisuuksien järjestämistä.
Aluehallintoviraston kokoontumisrajoitukset eivät koske joukkorokotuksia, joita järjestetään liikuntasaleissa, messukeskuksissa jne.
Joukkorokotuksissakin on kuitenkin otettava huomioon laissa säädetyt hygieniavaatimukset sekä mahdolliset päätökset asiakkaiden turvavälien tosiasiallisesta varmistamisesta.
Lue lisää:
Sisätilat ovat tiloja, joissa on lattia, katto ja seinät tai josta yhden tasopinnan lisäämällä saa suljetun tilan. Esimerkiksi terassi, jossa on kolme seinää ja katto, katsotaan sisätilaksi. Seinien tai katon materiaalilla ei ole tässä asiassa merkitystä. Myös avattavat ja suljettavat tasopinnat, kuten lasitukset ja markiisit, muodostavat seinän tai tasopinnan.
Määritelmä on yhteneväinen tupakkalain sisätilan määritelmän kanssa. Nyrkkisääntönä on, että jos tilassa saa tupakoida, se katsotaan ulkotilaksi.
Tietoa rajatun ulkotilan määritelmästä:
Aluehallintovirastot eivät anna arvioita tai hyväksyntää yksittäisten toimijoiden suunnitelmille Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön laatimien turvallisuus- ja hygieniaohjeiden soveltamisesta. Sinun pitää itse arvioida, miten voit parhaiten soveltaa näitä ohjeita toiminnassasi.
Ohjeiden noudattamisen tarkoituksena on varmistaa osallistujien turvallisuus ja estää viruksen leviäminen. Voit tarvittaessa kysyä neuvoja yleisten ohjeiden paikalliseen soveltamiseen kunnan tartuntataudeista vastaavalta lääkäriltä.
Huomioi, että yleisötilaisuuden järjestäminen voi edellyttää viranomaislupia, ja niistä täytyy tässäkin tilanteessa huolehtia. Vastuu on tilaisuuden järjestäjällä. Aluehallintovirastot eivät myönnä lupia tapahtumien järjestämiseen.
- Tietoa yleisötilaisuuden järjestäjän velvoitteista tehdä viranomaiselle ilmoitus tai hakea viranomaiselta lupia (suomi.fi)
- Tietoa yleisötilaisuuden järjestämisestä poliisin verkkosivuilla (poliisi.fi)
- THL:n ja OKM:n ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä (minedu.fi, päivitetty 1.10.2021)
Rajattu ulkotila on järjestäjän määrittämä alue tai alueet, jossa tapahtuma järjestetään. Jos tapahtuma toteutetaan laajoilla alueilla ja ilman fyysistä rajausta, esimerkiksi aitaa, tapahtuman järjestäjä voi tehdä aluemäärityksen kartalla. Tapahtuman järjestäjän täytyy huolehtia, että hygienia- ja turvallisuusohjeita on mahdollista noudattaa tapahtuma-alueella.
THL:n ja OKM:n ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä (pdf, minedu.fi, päivitetty 1.10.2021)
Lisätietoa sisätilan määritelmästä:
Yleisölle avoimia tilaisuuksia ovat esimerkiksi sellaiset isot moottoriurheilu-, hiihto-, juoksu- ja suunnistuskilpailut sekä muut urheilutapahtumat, joihin kuka tahansa voi osallistua esimerkiksi maksamalla osallistumis- tai pääsymaksun. Tällaisissa tapahtumissa on kyse yleisötilaisuudesta, vaikka paikalla ei olisi erikseen kilpailua tai tapahtumaa seuraavia katsojia. Aluehallintoviraston mahdollisen päätöksen henkilömäärärajoitus kohdistuu näin ollen kaikkiin kilpailun tai tapahtuman osallistujiin.
Vaikka kilpailu tai muu urheilutapahtuma jaettaisiin useammalle päivälle, se ei automaattisesti muuta tapahtuman luonnetta, jos tapahtuma muuten sisältää yleisötilaisuuden tunnusmerkkejä. Tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi tapahtuman vuoksi tehtävät erilliset liikenne- ja turvajärjestelyt sekä ruoan tai juoman tarjoaminen tai myyminen tapahtumassa.
Yleisötilaisuuden tunnusmerkit eivät kuitenkaan lähtökohtaisesti täyty, jos osallistujille ainoastaan tarjotaan mahdollisuus itselle sopivana ajankohtana esimerkiksi juosta, hiihtää tai suunnistaa omaan tahtiin tietyllä alueella ilman erityisiä järjestelyjä ja tapahtuman markkinointia.
Yleisötilaisuuksia eivät ole lajiliittojen alaiset viralliset ottelut ja kilpailut, joihin osallistuminen edellyttää lähtökohtaisesti urheilijalisenssiä. Edellytyksenä on myös, ettei paikalla ole yleisöä. Harjoitusottelut eivät myöskään ole yleisötilaisuuksia, jos niissä ei ole yleisöä.
Kaikissa väkeä kokoavissa tapahtumissa on syytä huomioida THL:n ja OKM:n ohje turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä (pdf, minedu.fi, päivitetty 1.10.2021).
Lisätietoa yleisötilaisuuksien määrittelystä on kohdassa Mitä yleisötilaisuuksia, kokoontumisia ja toimintaa aluehallintovirastojen antamat määräykset koskevat?
Päivitetty 12.11.2021
Lähtökohtaisesti yleisötilaisuuksia ovat sellaiset lasten ja nuorten urheilukilpailut, joihin kuka vain voi osallistua. Jos kyse on kuitenkin toiminnasta, joka ei ole yleisölle avoin vaan esimerkiksi yhdessä urheilua harrastava porukka kokoontuu kilpailemaan, on se katsottavissa harrastustoiminnaksi eikä yleisötilaisuudeksi.
Yleisötilaisuuksia eivät myöskään ole lajiliittojen alaiset viralliset ottelut ja kilpailut, joihin osallistuminen edellyttää lähtökohtaisesti urheilijalisenssiä. Edellytyksenä on myös, ettei paikalla ole yleisöä. Harjoitusottelut eivät ole yleisötilaisuuksia, jos niissä ei ole yleisöä.
Jos kilpailuissa on yleisöä, henkilömäärä pitää rajata alueen kokoontumisrajoituksen mukaiseksi. Yleisöksi katsotaan esimerkiksi lasten läheiset, jotka tulevat vain katsomaan kilpailua.
Yleisöksi ei lasketa joukkueen toimihenkilöitä, esimerkiksi tuomareita, valmentajia tai joukkueen huoltohenkilöitä. Lasten ja nuorten huoltajat suositellaan rajattavaksi vain välttämättömiin, jolloin heitä ei lasketa yleisöksi. Tällaisia välttämättömiä huoltajia ovat esimerkiksi pienten lasten huoltajat, joita ilman lapsi ei voisi osallistua kilpailuun.
Lisätietoa urheilutapahtumien luokittelusta yleisötilaisuudeksi on kysymyksessä Mitkä urheilutapahtumat luetaan yleisötilaisuuksiksi?
Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun verenluovutustilaisuudet eivät ole laissa tarkoitettuja yleisötilaisuuksia. Toimivan verihuollon turvaaminen on välttämätöntä kaikissa tilanteissa. Se edellyttää liikkuvaa veripalvelutoimintaa ja luovutustilaisuuksien järjestämistä. On ensiarvoisen tärkeää, että verenluovutustilaisuudet järjestetään.
Katsomotilalla tarkoitetaan tilaa, josta osallistujat voivat seurata esitystä, ottelua tai muuta tapahtumaa. Kokoontumisrajoituspäätöksessä on voitu erikseen määritellä ne yleisötilaisuudet, joita rajoitukset koskevat. Rajoitukset voivat koskea esimerkiksi sellaisia yleisötilaisuuksia, jossa yleisö on seisomokatsomossa.
Kun yleisö on erillään artisteista, urheilijoista tai muista toimijoista, yleisön henkilömäärään lasketaan mukaan kaikki tapahtuman asiakkaina olevat henkilöt lapset mukaan lukien.
Yleisöksi ei lasketa:
- Yleisöstä erillään olevia urheilijoita, artisteja, toimitsijoita tai joukkueiden huoltohenkilöitä
- Sellaisia toimijoita, jotka ovat yleisön kanssa samoissa tiloissa tai muuten suorassa kontaktissa yleisöön, esimerkiksi myyntipisteiden henkilökunta ja järjestyksenvalvojat.
Yleisön määrä
Yleisötilaisuuksien, kuten urheilu- tai kulttuuritapahtumien, yleisön suurin sallittu määrä riippuu alueen kokoontumisrajoituksista sekä siitä, käytetäänkö tilaisuudessa koronapassia rajoitusten vaihtoehtona.
Lisätietoa koronapassista:
- Mikä on koronapassi?
- Jos tapahtumanjärjestäjä on ottanut koronapassin käyttöön, edellytetäänkö sitä myös tilaisuuden työntekijöiltä ja esiintyjiltä?
Yleisön jakaminen lohkoihin
Jos alueella on voimassa päätös, jonka mukaan yleisömäärä ei saa olla suurempi kuin tietty päätöksessä sallittu määrä, yleisön kokoa ei voi kasvattaa esimerkiksi jakamalla yleisön lohkoihin, ellei tätä päätöksellä ole erikseen mahdollistettu.
-
Lisätietoa: Mitkä ovat voimassa olevat yleisötilaisuuksien rajoitukset?
-
Lisätietoa: Millä perusteella aluehallintovirasto päättää kokoontumisrajoituksista?
Päivitetty 9.12.2021
Asiakas- ja toimitilojen käyttö
Tartuntatautilain (TTL) muutos astui voimaan 22.2.2021. Lakiin lisättiin väliaikaisesti pykälät 58 c–58 h ja 59 a–59 e. Pykälät 58 c–58 h koskevat uusia toimenpiteitä covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi. Pykälissä 59 a–59 e säädetään viranomaisten vastuun jakautumisesta toimenpiteiden toteutuksessa ja valvonnassa.
Aluehallintoviraston toimintaan vaikuttavat erityisesti nämä pykälät:
- TTL pykälässä 58 c säädetään siitä, että laissa määriteltyjen toimijoiden on otettava huomioon laissa säädetyt hygieniavaatimukset kaikissa yleisölle avoimissa tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetuissa sisätiloissa sekä tietyissä rajatuissa ulkotiloissa. Lisätietoa: Mitkä ovat tartuntatautilaissa säädetyt hygieniavaatimukset?
-
TTL pykälässä 58 d säädetään siitä, että aluehallintovirastot ja kunnat voivat määrätä omilla alueillaan, että laissa määriteltyjen toimijoiden sekä tietyissä urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistystoimintaan tarkoitetuissa tiloissa toiminta pitää järjestää siten, että asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä voidaan ehkäistä. Toimija voi ehkäistä lähikontaktin aiheuttamaa riskiä esimerkiksi rajoittamalla asiakasmäärää, asiakaspaikka- ja tilajärjestelyillä tai muulla toimintansa erityispiirteet huomioon ottavalla tavalla. Urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistystoimintaan käytetyissä tiloissa päätöstä on noudatettava asiakasmäärästä riippumatta. Toimijoiden muiden tilojen osalta päätöstä on noudatettava, jos kyseessä on yli 10 henkilön sisätila tai yli 50 henkilön ulkotila. Lisätietoa: Mitä tilojen käyttöä koskeva päätös tarkoittaa?
- TTL pykälässä 58 g säädetään siitä, että aluehallintovirastot ja kunnat voivat määrätä omilla alueillaan, että tiettyjen toimijoiden on suljettava laissa mainitut urheilu-, liikunta-, virkistys- tai huvitoimintaan käytettävät tilat enintään kahden viikon ajaksi epidemiatilanteen niin vaatiessa. Lisätietoa: Mitä toimijoita tartuntatautilain mukaiset sulkemispäätökset koskevat?
Pykälässä 58 f säädetään matkustajamäärien väliaikaisesta rajoittamisesta liikennevälineessä. Liikenteen valvonta ja ohjaus on keskitetty Liikenne- ja viestintävirastolle ja valvonta osittain myös kunnille.
Väliaikaiset pykälät ovat voimassa 30.6.2022 asti.
Lisätietoa:
- Tartuntatautilaki
- Tietoja ja ohjeita koronaepidemian hillitsemiseksi joukkoliikenteessä
- Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteet
Päivitetty 23.12.2021
Kokoontumisrajoitukset (tartuntatautilain pykälä 58)
Aluehallintovirastojen tai kunnan antamat kokoontumisrajoitukset koskevat rajoituspäätöksessä määriteltyjä yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Aluehallintovirasto tai kunta voi määrätä kokoontumisrajoituksia tartuntatautilain pykälän 58 nojalla silloin, kun se on yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi välttämätöntä. Kokoontumisrajoituksella voidaan esimerkiksi rajoittaa yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten yleisömäärää.
Aluehallintovirasto ottaa kokoontumisrajoituksissaan huomioon STM:n ohjauksen, sairaanhoitopiirien lausunnot alueellisesta tautitilanteesta sekä THL:n lausunnon valtakunnallisesta tautitilanteesta.
- Mitä yleisötilaisuuksia, kokoontumisia ja toimintaa aluehallintovirastojen antamat määräykset kokoontumisrajoituksista koskevat?
- Millä perusteella aluehallintovirasto päättää kokoontumisrajoituksista?
- Kaikki usein kysytyt kysymykset yleisötilaisuuksista ja yleisistä kokouksista
Tilojen käyttöä koskeva päätös (tartuntatautilain pykälä 58 d)
Tartuntatautilain mahdollistamalla turvavälipäätöksellä (tartuntatautilain pykälä 58 d) voidaan määrätä, että laissa määriteltyjen toimijoiden sekä tietyissä urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistystoimintaan tarkoitetuissa tiloissa toiminta pitää järjestää siten, että asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä voidaan ehkäistä.
Toimija voi ehkäistä lähikontaktin aiheuttamaa riskiä esimerkiksi rajoittamalla asiakasmäärää, asiakaspaikka- ja tilajärjestelyillä tai muulla toimintansa erityispiirteet huomioon ottavalla tavalla. Urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistystoimintaan käytetyissä tiloissa päätöstä on noudatettava asiakasmäärästä riippumatta. Toimijoiden muiden tilojen osalta päätöstä on noudatettava, jos kyseessä on yli 10 henkilön sisätila tai yli 50 henkilön ulkotila.
Jos yleisötilaisuus järjestetään sellaisessa asiakas- tai toimitilassa, jota koskee tartuntatautilain 58 d §:n mukainen päätös lähikontaktin aiheuttaman riskin ehkäisemisestä, on järjestäjän noudatettava sekä kokoontumisrajoituksia että tilaa koskevia rajoituksia.
- Mitä toimijoita tartuntatautilain mukaiset turvavälipäätökset koskevat?
- Milloin aluehallintovirasto voi tehdä tilojen käyttöä koskevan päätöksen?
Sulkemispäätös (tartuntatautilain pykälä 58 g)
Tartuntatautilain mahdollistama sulkemispäätös (tartuntatautilain pykälä 58 g) koskee laissa lueteltuja liikunta- ja urheilutoimintaan tarkoitettuja sisätiloja tai huvi- ja virkistystoimintaan tarkoitettuja sisä- ja ulkotiloja.
- Mitä toimijoita tartuntatautilain mukaiset sulkemispäätökset koskevat?
- Milloin aluehallintovirasto voi tehdä sulkemispäätöksen?
Päivitetty 12.11.2021
Tällä hetkellä ei ole voimassa aluehallintoviraston päätöksiä tilojen terveysturvallisesta käytöstä eikä tiettyjen asiakas- ja yleisötilojen sulkemisesta.
Tartuntatautilaissa määritellyt hygieniavaatimukset olivat voimassa 30.6.2022 asti. Sosiaali- ja terveysministeriö STM suosittelee, että toiminnanharjoittajat huolehtivat lain vaatimusten voimassaolon päättymisen jälkeenkin tilojen ja pintojen puhdistamisesta sekä siitä, että asiakkailla ja osallistujilla on mahdollisuus käsien puhdistamiseen. Toiminnanharjoittajien olisi suositeltavaa huolehtia siitä, että asiakkailla on mahdollisuus saapua ja oleskella väljästi ja että tartuntariski pidetään toiminnassa mahdollisimman pienenä.
Lue lisää STM:n hygieniasuosituksista:
Tilojen käyttöä koskeva päätös velvoittaa aluehallintoviraston päätöksessä mainittuja toimijoita järjestämään toimintansa siten, että asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä voidaan ehkäistä.
Tällaisia tiloja voivat olla yleisölle avoimet tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetut tilat, esimerkiksi kaupat ja kuntosalit.
- Toimijat ja tilat, joita päätös voi velvoittaa, on lueteltu tarkemmin kysymyksessä Mitä toimijoita päätös tilojen käytöstä koskee?
Aluehallintovirasto voi tehdä tilojen käyttöä koskevan päätöksen tartuntatautilain pykälän 58 d nojalla usean kunnan alueella. Kunta voi tehdä päätöksen omalla alueellaan. Päätös voidaan antaa korkeintaan kuukaudeksi kerrallaan.
Eduskunta on poistanut tartuntatautilain pykälässä 58 d olevan lähikontaktin määritelmän 11.10.2021 alkaen.
Tee kirjallinen suunnitelma tartunnan riskiä ehkäisevistä toimista
Kun päätös on annettu, toimijan on mietittävä sellaiset toimenpiteet, joilla lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä voidaan ehkäistä. Toimija voi esimerkiksi:
- rajoittaa asiakasmäärää
- järjestää asiakaspaikat väljästi ja tilan turvallisesti
- tehostaa ilmanvaihtoa ja suositella maskin käyttöä tiloissaan
- toimia muulla toimintansa erityispiirteet huomioon ottavalla tavalla.
Päätös edellyttää, että toimijat tekevät kirjallisen suunnitelman niistä toimenpiteistä, joilla lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä ehkäistään. Tiloja ei voi käyttää, jos toimintaa ei ole mahdollista järjestää turvallisesti.
- Kirjallisen suunnitelman pohjan sekä lisätietoa toimenpiteiden suunnittelusta ja kirjallisen suunnitelman tekemisestä on kysymyksessä Miten teen kirjallisen suunnitelman tilojen käytöstä?
Päivitetty 16.12.2021
Aluehallintovirasto tai kunta voi tehdä tilojen käyttöä koskevan päätöksen, kun tartuntatautilaissa luetellut edellytykset täyttyvät.
Edellytyksinä on, että kunnan tai sairaanhoitopiirin alueella todetaan tautiryppäitä, joiden tartuntaketjuja ei pystytä luotettavasti jäljittämään ja jotka aiheuttavat merkittävän riskin uusien tartuntojen leviämiseen.
Lue lisää:
-
Tartuntatautilaki (finlex.fi)
Aluehallintovirasto voi tehdä tilojen käyttöä koskevan päätöksen tartuntatautilain pykälän 58 d nojalla. Päätös voi velvoittaa tartuntatautilain mukaan seuraavia toimijoita:
- yksityiset yhteisöt, säätiöt ja muut oikeushenkilöt, kuten yhtiöt ja yhdistykset
- yksityiset elinkeinonharjoittajat, kuten yritykset
- kunnat ja kuntayhtymät
- uskonnolliset yhdyskunnat, kuten kirkot ja seurakunnat
- julkisoikeudelliset laitokset, kuten esimerkiksi Kansaneläkelaitos (Kela) ja yliopistot.
Tartuntatautilain 58 c ja d §:n velvoitteet eivät koske valtion virastoja, kuten esimerkiksi tuomioistuimet.
Aluehallintovirasto voi rajata päätöksessään erikseen ne toimijat, joita päätös koskee. Näiden toimijoiden on noudatettava päätöstä yleisölle avoimissa tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa, jos ne ovat
- sisätiloja, joita käytetään yli 10 asiakkaan tai osallistujan samanaikaiseen oleskeluun
- rajattuja ulkotiloja, joita käytetään samanaikaiseen yli 50 asiakkaalle tai osallistujalle suunnattuun tarkoitukseen ja joiden käyttämisestä toiminnan järjestäjä vastaa tiettynä ajankohtana.
Asiakkaiksi ja osallistujiksi lasketaan kaikki asiakkaat ja toimintaan osallistuvat henkilöt, mutta ei henkilökuntaa.
Tietyissä tiloissa päätös on velvoittava riippumatta asiakas- ja osallistujamäärästä. Tällaisia ovat tilat, joita käytetään liikunta- ja urheilutoimintaan tai huvi- ja virkistystoimintaan, eli:
- joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajien harrastamiseen ja muuhun vastaavaan urheiluun tai liikuntaan käytettävät sisätilat
- kuntosalit ja muut vastaavat sisäliikuntatilat
- yleiset saunat ja uimahallien, maauimaloiden, kylpylöiden allastilat sekä niiden välittömässä yhteydessä olevat pukuhuonetilat
- tanssipaikat ja kuorolaulutoimintaan, harrastajateatteriin sekä muuhun vastaavaan ryhmäharrastustoimintaan käytettävät tilat
- huvi- ja teemapuistot, tivolit sekä eläintarhojen sisätilat
- sisäleikkipuistot ja sisäleikkipaikat
- kauppakeskusten yleiset oleskelutilat pois lukien vähittäiskaupan liiketilat ja palvelujen tarjoamiseen käytettävät tilat sekä kulku niihin.
Tilojen käyttöä koskevaa päätöstä ei sovelleta tartuntatautilain mukaan silloin, kun kyseessä on:
- oppilaitosten toiminta
- varhaiskasvatuksen piiriin kuuluva toiminta
- ammattiurheilemiseen liittyvä toiminta (lisätietoa ammattiurheilun määritelmästä)
- yksityis- tai perhe-elämän piiriin kuuluva toiminta
- ravintola tai muu ravitsemisliike.
Ravintoloiden toimintaa ohjaa tartuntatautilain väliaikainen pykälä 58 a ja tästä annetut valtioneuvoston asetukset. Löydät ravintoloita koskevat rajoitukset kohdasta Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet.
Lisätietoa:
Vastausta on päivitetty 3.12.2021
Aluehallintoviraston antama tilojen käyttöä koskeva päätös velvoittaa tekemään kirjallisen suunnitelman siitä, miten lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä ehkäistään.
Eli jos tilojen käyttöä koskeva päätös soveltuu toimintaasi, sinun on mietittävä sellaiset konkreettiset toimenpiteet, joilla pystyt ehkäisemään lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä asiakas- tai toimitilassasi. Toteuta toimenpiteet ja kirjoita niistä suunnitelma mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun päätös on annettu tiedoksi.
Suunnitelman täytyy olla esillä tiloissa siten, että asiakkaat ja toimintaan osallistuvat näkevät sen.
Löydät alta aluehallintoviraston tekemän suunnitelmapohjan suunnitelman tekemisen helpottamiseksi. Tämän lisäksi olemme tehneet ohjeet, joiden avulla suunnitelman tekeminen onnistuu.
Aluehallintovirasto ei ota kantaa yksittäisiin suunnitelmiin, vaan ohjeistaa yleisluontoisesti. Älä siis lähetä suunnitelmaa aluehallintovirastolle hyväksyttäväksi.
Suunnitelmapohja:
-
Aluehallintoviraston suunnitelmapohja (pdf, suomi)
-
Regionförvaltningsverkets planeringsmall (pdf, ruotsi)
-
Regional State Administrative Agency's form for a plan (pdf, englanti)
Ohjeita suunnitelman tekemiseksi
Aluehallintoviraston suunnitelmapohjassa kysytään niistä toimenpiteistä, joilla lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä voidaan ehkäistä esimerkiksi
- asiakasmäärää rajoittamalla
- asiakaspaikka- tai tilajärjestelyin tai
- jollakin muulla toiminnan erityispiirteet huomioon ottavalla tavalla.
Lomake on suunniteltu siten, että se sopii laitettavaksi asiakkaiden nähtäville lukuun ottamatta siihen sisältyviä henkilötietoja.
Toteuta toimenpiteet tavalla, joka soveltuu tilasi ominaisuuksiin, kuten kokoon, mahdollisiin kiinteisiin rakenteisiin, asiakaspaikkojen sijaintiin ja asiakkaiden tavanomaiseen toimintaan tilassa.
Apukysymyksiä suunnitelman laatimisen tueksi:
- Mitkä ovat lähikontaktien välttämisen periaatteet erikokoisissa ja -tyyppisissä tiloissa?
- Miten asiakkaiden kulkua tiloissa ohjataan (esim. etäisyysopasteet, turvavälitarrat)?
- Miten estetään ruuhkautuminen?
- Onko mahdollista porrastaa asiakkaiden tai osallistujien sisäänpääsyä?
- Mikä on turvallinen henkilömäärä ja miten tätä määrää voidaan seurata?
- Onko tiloihin tehty tilajärjestelyjä tai asennettu suojarakenteita (esim. pleksit) vähentämään viruksen leviämisriskiä?
- Miten käsien puhdistusmahdollisuus järjestetään siten, ettei ruuhkaa synny?
- Onko tilan ilmanvaihtoa mahdollista tehostaa?
- Onko käytössä maskisuositus?
- Mitä muita tapoja on mahdollista hyödyntää toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen?
- Miten mahdollinen asiakasmäärien rajoittaminen toteutetaan, jos muut toteutetut toimenpiteet (asiakaspaikka- tai tilajärjestelyt tai muut keinot) eivät ole riittäviä?
Päivitetty 3.12.2021
Aluehallintovirasto voi tehdä päätöksen, joka velvoittaa sulkemaan tiettyjä asiakas- ja toimitiloja enintään kahden viikon ajaksi.
Päätös tilojen sulkemisesta voi koskea tilojen hallinnasta vastaavia toimijoita, kun ne harjoittavat liikunta-, urheilu-, huvi- tai virkistystoimintaa seuraavissa tiloissa:
- sisätilat, joita käytetään joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajien harrastamiseen ja muuhun vastaavaan urheiluun tai liikuntaan
- kuntosalit ja muut vastaavat sisäliikuntatilat
- yleiset saunat ja uimahallien, maauimaloiden, kylpylöiden allastilat sekä niiden välittömässä yhteydessä olevat pukuhuonetilat
- tanssipaikat ja kuorolaulutoimintaan, harrastajateatteriin sekä muuhun vastaavaan ryhmäharrastustoimintaan käytettävät tilat
- huvi- ja teemapuistot, tivolit sekä eläintarhojen sisätilat
- sisäleikkipuistot ja sisäleikkipaikat
- kauppakeskusten yleiset oleskelutilat pois lukien vähittäiskaupan liiketilat ja palvelujen tarjoamiseen käytettävät tilat sekä kulku niihin.
Päätös tilojen sulkemisesta koskee yleisölle avoimien tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitettuja tiloja.
Suljetuksi määrättyjä tiloja voi kuitenkin käyttää
-
vuonna 2003 syntyneiden ja sitä nuorempien lasten ja nuorten harrastustoimintaan, jos päätöksessä on niin todettu
-
lakisääteisiin palveluihin, esimerkiksi lääkinnälliseen kuntoutukseen, koulujen liikuntaopetukseen ja koronarokotusten järjestämiseen. (Lisätietoa lakisääteisistä palveluista)
Sulkemispäätökset eivät voi lain mukaan koskea
- ammattiurheiluun liittyvää toimintaa (Lisätietoa ammattiurheilun määritelmästä)
- yksityis- tai perhe-elämän piiriin kuuluvaa toimintaa (Lisätietoa tilojen vuokraamisesta yksityiseen käyttöön).
Esimerkkejä liikunta- ja harrastustiloista, joita sulkemispäätös voi koskea:
- Kuntosalit
- Ryhmäliikuntatilat (esimerkiksi spinning-, aerobic- tai joogasalit)
- Joukkueurheiluun käytettävät sisätilat (esimerkiksi jäähallit, sisäjalkapallohallit, lentopallohallit)
- Kiipeilyhallit
- Dojot, nyrkkeilysalit, tatamit, painisalit yms. kontaktilajien harrastamiseen tarkoitetut sisätilat
- Tanssisalit ja tanssilavat
- Kuplahallit eli ylipainehallit, joita käytetään joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajien harrastamiseen tai muuhun vastaavaan liikuntaan
- Sulkapallo-, padel-, squash- ja tenniskentät yms. sisäpelikentät
- Kuorolauluun, harrastajateatteriin yms. ryhmäharrastukseen käytettävät tilat
Esimerkkejä liikunta- ja harrastustiloista, joita sulkemispäätös ei koske:
- Ratsastusmaneesit
- Ammuntaan ja jousiammuntaan tarkoitetut tilat
- Keilahallit
- Sisägolfradat ja golfsimulaattorit
- Biljardisalit
- Karting-autoiluhallit
- Agilityhallit
- Pakohuonepelit
- Skeittihallit
Miten suljettavat liikuntatilat määritellään?
Tartuntatautilaissa (pykälä 58 g) määritellään suljettavaksi ne liikunta- ja urheilutoimintaan käytettävät sisätilat, jotka voidaan määritellä käytettäväksi joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajien harrastamiseen ja muuhun vastaavaan urheiluun tai liikuntaan. Tämän lisäksi suljettavia sisätiloja ovat kuntosaleihin verrattavissa olevat liikunta- ja urheilutilat. Sulkemispäätöksen piiriin kuuluvia liikuntatiloja on tarkasteltava tämän määritelmän kautta.
Aluehallintovirasto katsoo, että vaikka esimerkiksi ratsastus on liikuntaa ja ratsastusmaneesi liikuntaan tarkoitettu sisätila, ei ratsastusmaneesia voida pitää kuntosaleihin rinnastuvana muuna vastaavana sisäliikuntatilana tai muutoin laissa tarkoitettuna urheiluun tai liikuntaan käytettävänä sisätilana. Sama koskee mm. keilaukseen, jousiammuntaan tai biljardinpeluuseen käytettäviä sisätiloja.
Mitä ryhmäliikunta voi esimerkiksi olla?
Ryhmäliikunnassa ryhmää ohjataan yhtäaikaisesti samaan toimintaan. Esimerkiksi erilaiset ryhmäliikuntatunnit ja uimahalleissa järjestetty vesijumppa katsotaan ryhmäliikunnaksi. Sen sijaan esimerkiksi tilanne, jossa muutama yksilöuimari tekee omia harjoitteitaan saman ohjaajan opastuksella, ei ole ryhmäliikuntaa. Sellainen meditaatio, joka ei ole liikuntaa, ei myöskään kuulu tilojen sulkemispäätöksen piiriin. Ryhmäliikunta on kiellettyä sulkemispäätöksen piirissä olevissa tiloissa riippumatta siitä, millainen tila on.
Lisätietoa:
- Tartuntatautilaki (finlex.fi)
Päivitetty 2.2.2022
Asiakas- ja toimitilojen väliaikainen sulkeminen (tartuntatautilain pykälä 58 g) on viimesijainen toimenpide. Tilat voidaan sulkea korkeintaan kahden viikon ajaksi kerrallaan. Tilojen sulku koskee tiettyjä asiakas- ja toimitiloja. Lisätietoa: Mitä toimijoita tartuntatautilain mukaiset sulkemispäätökset koskevat?
Tilojen väliaikaista sulkemista koskeva päätös voidaan tehdä vasta, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:
- sairaanhoitopiirin alueella viimeisimmän 14 päivän aikana todennettujen tartuntojen ilmaantuvuus 100 000 asukasta kohden on vähintään 50,
- alueella todetaan tautiryppäitä, joiden tartuntaketjuja ei pystytä luotettavasti jäljittämään ja jotka aiheuttavat merkittävän riskin uusien tartuntojen leviämiseen ja
- tartuntojen määrä alueella arvioidaan johtavan sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän ylikuormittumiseen.
Lisäksi edellytyksenä on, että muita viruksen leviämisen estämiseksi jo toteutettuja toimenpiteitä ei voida pitää riittävänä ja tilojen sulkeminen on koronaviruksen hallitsemattoman leviämisen estämiseksi välttämätöntä.
Tilojen väliaikaista sulkemista koskeva päätös velvoittaa kaikkia päätöksessä mainittuja toimintaa harjoittavia yrityksiä ja tilojen hallinnasta vastaavia toimijoita.
Määräys tilojen sulkemisesta rajoitusten laiminlyönnin seurauksena
Aluehallintovirasto tai kunta voi antaa yksittäistä toiminnanharjoittajaa tai tilaa koskevan määräyksen toiminnan keskeyttämisestä ja tilojen sulkemisesta enintään yhden kuukauden ajaksi, jos toiminnassa on havaittu puutteita tai epäkohtia.
Ennen toiminnan keskeyttämistä ja tilojen sulkemista koskevan määräyksen antamista toiminnanharjoittajalle on annettava määräys puutteiden ja epäkohtien korjaamiseksi kohtuullisessa määräajassa.
Voit hakea sulkemiskorvausta Valtiokonttorista. Aluehallintovirasto ei ota vastaan tai käsittele korvaushakemuksia.
Lisätietoa:
- Yritysten kustannustuki (valtiokonttori.fi)
- Kysymyksiä ja vastauksia kustannustuesta ja sulkemiskorvauksesta (tem.fi)
STM:n suositus tartuntojen leviämistä ehkäisevistä toimista ravitsemisliikkeissä, yleisötilaisuuksissa ja henkilöliikenteessä 1.7.2022 alkaen
Tartuntatautilaissa määritellyt hygieniavaatimukset olivat voimassa 30.6.2022 asti.
Sosiaali- ja terveysministeriö STM suosittelee, että toiminnanharjoittajat huolehtivat lain vaatimusten voimassaolon päättymisen jälkeenkin tilojen ja pintojen puhdistamisesta sekä siitä, että asiakkailla ja osallistujilla on mahdollisuus käsien puhdistamiseen. Toiminnanharjoittajien olisi suositeltavaa huolehtia siitä, että asiakkailla on mahdollisuus saapua ja oleskella väljästi ja että tartuntariski pidetään toiminnassa mahdollisimman pienenä.
STM kehottaa asiakkaita, osallistujia ja toiminnanharjoittajia huomioimaan THL:n ajantasaisen ohjeistuksen covid-19-tartuntojen ehkäisystä. STM suosittelee, että kunnat, kuntayhtymät ja valvovat viranomaiset ohjeistavat, että myös yksityiset toimijat huomioivat hygieniaohjeistuksen toiminnassaan.
Lisätietoja:
-
STM:n ohjauskirje: Palvelujärjestelmän varautuminen tartuntatautilain covid-19-epidemian hallintaa koskevien määräaikaisten säännösten voimassaolon päättyessä (22.6.2022)
Päivitetty 1.7.2022
Tartuntatautilain pykälässä 58 c on määritelty tietyt hygieniavaatimukset, jotka koskevat laajasti erilaisia asiakas- ja toimitiloja. Alla lueteltujen tahojen on otettava nämä hygieniavaatimukset huomioon toiminnassaan ilman erillistä viranomaispäätöstä.
Hygieniavaatimukset koskevat seuraavia tahoja:
- yksityiset yhteisöt, säätiöt ja muut oikeushenkilöt (pois lukien ravintolat)
- yksityiset elinkeinonharjoittajat
- kunnat ja kuntayhtymät
- uskonnolliset yhdyskunnat
- julkisoikeudelliset laitokset.
Näiden tahojen on toteutettava hygieniavaatimukset yleisölle avoimissa tai rajatun asiakas- tai osallistujapiirin oleskeluun tarkoitetuissa sisätiloissa sekä alueellisesti ja toiminnallisesti rajatuissa ulkotiloissa, eli tilat
- joissa oleskelee tavanomaisesti vaihteleva määrä henkilöitä,
- jotka ovat avoimia asiakkaille ja osallistujille tiettynä aukioloaikana,
- joiden käyttö perustuu esimerkiksi jäsenyyteen tai muuhun sopimussuhteeseen tai
- joiden käyttö perustuu jonkin lakisääteisen palvelun saamiseen kuten kouluissa ja varhaiskasvatustoiminnassa.
Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi yritysten erilaiset asiointitilat, aula- ja odotusaulat, opetustilat, harrastustilat, kuntosalit, muut liikuntatilat jne.
Alueellisesti ja toiminnallisesti rajatulla ulkotilalla tarkoitetaan sitä, että tilaa käytetään jonakin ajankohtana asiakkaille tai muille toimintaan osallistuville suunnattuun tarkoitukseen ja toiminnan järjestäjä vastaa kyseisen alueen käyttämisestä kyseiseen toimintaan. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset ulkokatsomot, huvipuistot, festivaalialueet tai jonotusalueet.
Tartuntatautilain hygieniavaatimukset eivät koske tiloja silloin, kun niitä käytetään yksityis- tai perhe-elämän piiriin kuuluvaan toimintaan. Suosittelemme kuitenkin tällöinkin ottamaan huomioon yleiset hygieniaohjeistukset.
Voit kysyä lisäohjeistusta hygieniavaatimusten toteuttamiseen omasta kunnastasi.
Lisätietoa:
- Mitkä ovat tartuntatautilaissa säädetyt hygieniavaatimukset?
- THL:n ja OKM:n ohje koronaviruksen leviämisen estämiseksi (pdf, minedu.fi, päivitetty 1.10.2021)
Päivitetty 1.10.2021
Ravintola-alaa ja tapahtuma-, urheilu- ja kulttuurialaa koskevat eri rajoitukset, koska niihin sovelletaan eri lakeja. Alle olemme kuvanneet eri rajoitusten taustoja.
- Ravintolarajoituksista päättävät eduskunta ja hallitus perustuslain pohjalta. Majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain väliaikainen pykälä 3 a, jonka pohjalta hallitus on voinut antaa asetuksia ravintoloiden sulkemisesta, ei ole voimassa enää 18.4. jälkeen. 19.4. alkaen ravintoloiden turvallista toimintaa ohjataan rajoituksilla, jotka koskevat mm. anniskelu- ja aukioloaikaa. Lisätietoa: Millaiset ravintolatoiminnan rajoitukset ovat voimassa eri alueilla?
- Tapahtuma-, urheilu- ja kulttuurialan tapahtumat ovat kokoontumislain mukaisia yleisötilaisuuksia. Aluehallintovirastot tekevät kokoontumisrajoitukset tartuntatautilain pykälän 58 velvoittamina.
Kokoontumisrajoitukset koskevat kaikkia yleisötilaisuuksia. Kokoontumisrajoituksemme pohjautuvat koko alueen tartuntatautilukuihin, ei esimerkiksi yksittäisen yleisötapahtuman tai tilan lukuihin. Alueellista tietoa saamme sairaanhoitopiireiltä ja koronakoordinaatioryhmiltä. Lisätietoa: Millä perusteella aluehallintovirasto päättää kokoontumisrajoituksista?
- Yksityisiä asiakas- ja toimitiloja, kuten kuntosaleja, voidaan sulkea tartuntatautilain pykälän 58 g perusteella. Mitkä asiakas- ja toimintatilat saavat olla auki ja mitkä eivät, määritellään kyseisessä pykälässä. Lakiin myös on kirjattu tarkat edellytykset, milloin aluehallintoviraston pitää sulkea tilat. Sulkupäätökset pohjautuvat koko alueen tartuntatautilukuihin, ei yksittäisten tilojen kuten kuntosalien lukuihin. Lisätietoa: Milloin aluehallintovirasto tai kunta voi tehdä sulkemispäätöksen?
- Kunnilla on mahdollisuus sulkea omia julkisia tilojaan tai antaa omaa aluettaan koskevan kokoontumisrajoituksen, joka on tiukempi kuin aluehallintoviraston koko aluetta koskeva päätös. Kunnat voivat myös sulkea alueensa yksityisiä asiakas- ja toimitilojen tartuntatautilain pykälän 58 g mukaisesti. Lisäksi kunnat voivat antaa suosituksia.
Päivitetty 19.5.2021
Harrastustoiminta ja taiteen perusopetus täytyy järjestää terveysturvallisesti. Toiminnanjärjestäjän on noudatettava tartuntatautilain pykälän 58 c mukaisia hygieniavaatimuksia kaikissa tilanteissa.
Miten tilojen käyttöä koskeva päätös vaikuttaa lasten ja nuorten harrastus- ja kilpailutoimintaan?
Aluehallintoviraston tilojen käyttöä koskeva päätös siitä, että eri toimijoiden on tiloissaan ehkäistävä lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä, koskee myös lasten ja nuorten harrastustoimintaa, ellei päätöksessä erikseen mainita tämän toiminnan olevan päätöksen ulkopuolella (tartuntatautilain pykälä 58 d). Käytännössä esimerkiksi ryhmäharrastustunnilla sisätilassa voidaan rajata osallistujien määrää.
Lisätietoa:
-
Mitä toimijoita tartuntatautilain mukaiset päätökset tilojen käytöstä koskevat?
-
Voiko koronapassia kysyä lasten ja nuorten harrastus- ja kilpailutoiminnassa?
Miten päätös tilojen sulkemisesta vaikuttaa lasten ja nuorten harrastus- ja kilpailutoimintaan?
Lasten ja nuorten harrastustoimintaa koskevat myös tartuntatautilain nojalla annetut tilojen sulkemispäätökset (tartuntatautilain pykälä 58 g). Tiloja voi kuitenkin käyttää vuonna 2002 tai sitä nuorempien lasten ja nuorten harrastustoimintaan, jos se onnistuu terveysturvallisesti. Harrastustoiminnassa täytyy tällöin ottaa huomioon alueelle annettu tilojen käyttöä koskeva päätös. Suositeltavaa on noudattaa kaikessa toiminnassa myös OKM:n ja THL:n ohjetta.
Tilojen sulkemispäätös koskee kuitenkin sellaista harrastustoimintaa, johon aikuinen osallistuu yhdessä lapsen kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi vauva- ja taaperojumpat.
Lisätietoa:
-
Mitä toimijoita tartuntatautilain mukaiset sulkemispäätökset koskevat?
-
Voiko koronapassia kysyä lasten ja nuorten harrastus- ja kilpailutoiminnassa?
Kunnat voivat tehdä alueillaan aluehallintoviraston päätöksiä tiukempia rajoituksia tai pitää omia harrastustilojaan suljettuna.
OKM ja THL ovat antaneet suosituksia lasten ja nuorten terveysturvallisen harrastustoiminnan järjestämiseen:
-
Suosituksia lasten ja nuorten terveysturvallisen harrastustoiminnan järjestämiseen (annettu 31.8.2021, pdf)
Ohjeen mukaan koronaviruksen leviämisen estämisen ja jäljittämisen kannalta on tärkeää, että harrastusryhmä kokoontuu aina samassa kokoonpanossa. Myös opettajien, ohjaajien ja valmentajien tulisi olla aina samoja eikä vanhempien oleskelua harrastus- ja pukeutumistiloissa tulisi sallia.
Lisätietoa:
Päivitetty 11.1.2022
Tilojen käyttöä koskeva päätös voi koskea myös urheilemista. Urheileminen pitää järjestää siten, että lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä ehkäistään.
Käytännössä sisätiloissa turvavälit voi taata esimerkiksi siten, että tiloihin otetaan vain sen verran ihmisiä, että turvavälit osallistujien välillä on mahdollista pitää. Päätös ei velvoita toimintaan osallistuvia henkilöitä, vaan he voivat halutessaan hakeutua lähemmäs toisiaan.
Päivitetty 11.10.2021
Ammattiurheilu tarkoittaa
- sarjalisenssisopimukseen tai Olympiakomitean urheilijasopimukseen perustuvaa ammattiurheilua
- A-maajoukkuetoimintaa ilman yleisön läsnäoloa.
Käytännössä rajaus tarkoittaa ammattiurheilemisen rajaamista palloilulajeissa kahteen ylimpään kansalliseen sarjatasoon, A-maajoukkueiden toimintaan sekä yksilöurheilussa kansainväliseen menestykseen tähtäävään tavoitteelliseen toimintaan. Päätösten ulkopuolelle on rajattu myös ammattiurheiluun liittyvä harjoittelu.
Ammattiurheilijaksi voidaan katsoa lisäksi myös lajiliiton valintajärjestelmän kautta arvokilpailuihin valmistautuva urheilija, jota ei ole vielä valittu arvokilpailuun mutta joka osallistuu mahdollisiin karsintakilpailuihin, joiden perusteella arvokisaedustajat valitaan.
Tilojen hallinnasta vastaava taho on vastuussa siitä, että tiloja käytetään aluehallintoviraston päätöksen ehtojen mukaisesti. Toiminnanharjoittaja voi esimerkiksi lajiliitosta tai Olympiakomitealta tiedustella henkilöiden ammattiurheilijastatusta.
Tietoa siitä, miten kokoontumisrajoitukset vaikuttavat urheiluun löytyy kohdasta "Mitkä urheilutapahtumat luetaan yleisötilaisuuksiksi?".
Päivitetty 3.12.2021
Vuokratun tilan lain vaatimista hygieniajärjestelyistä ja lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä vähentävistä toimenpiteistä vastaa lain mukaan tilan hallinnasta vastaava toimija eli tilan vuokrannut vuokralainen.
Koronapassin tarkastaminen vuokratiloissa
Tilojen käytön rajoitusten vaihtoehdoksi toiminnanharjoittaja voi ottaa koronapassin käyttöön.
Jos vuokratussa tilassa tilojen käytön rajoitusten vaihtoehdoksi otetaan käyttöön koronapassi, passi tarkastetaan seuraavasti:
- Jos tilan vuokraa käyttöönsä toimija, jota rajoitus tilojen käytöstä velvoittaa (esim. yhdistys, yritys tai kunta), passin tarkastaminen kuuluu toimijalle.
- Jos tilan vuokraa yksityinen henkilö (esim. mailapelien vakiovuorot tai kenttäosakkeet), passin tarkastaminen kuuluu sille, joka tarjoaa tiloja vuokralle.
Toimijat, joita rajoitus tilojen käytöstä velvoittaa, löytyvät kysymyksestä Mitä toimijoita päätös tilojen käytöstä koskee?
Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut ravitsemisliikkeet
Tällä hetkellä ei ole voimassa ravintolatoiminnan rajoituksia.
Ravitsemisliikkeitä koskevia rajoitteita harkitaan uudelleen, jos tautitilanne muuttuu ja sairaalakuormitus nousee merkittävästi.
Aluehallintovirasto ei päätä ravintoloiden koronarajoituksista. Ravintoloiden rajoituksista päättää hallitus.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuille on kerätty koronavirukseen liittyviä materiaaleja, joita ravintolat voivat hyödyntää omassa toiminnassaan ja viestinnässään: THL:n materiaalipankki koronaviruksesta.
Lisätietoa:
- Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteet
- Sosiaali- ja terveysministeriön päätökset (ml. asetukset ravintolatoiminnan rajoituksista)
Päivitetty 1.7.2022
Valvontamaksut perustuvat alkoholilakiin eikä aluehallintovirastolla ole lupa- ja valvontaviranomaisena mahdollisuutta poiketa niistä.
Tämänhetkisellä lainsäädännöllä ei ole mahdollista tauottaa anniskelulupaa tai jatkoaikalupaa ja niihin liittyvää valvontamaksua. Ravintolan pitää peruuttaa anniskelulupa kokonaan, jos ei halua maksaa valvontamaksua.
Jos ravintola ilmoittaa viimeistään 31.3. lopettavansa anniskeluluvan (mukaan lukien jatkoaikaluvan), valvontamaksua ei jatkossa peritä.
Jos luvan lopettaa, ravintolan pitää hakea uusi anniskelulupa ennen kuin anniskelu taas aloitetaan. Kun uutta anniskelulupaa haetaan, ravintolalta peritään lupahakemuksen käsittelymaksu. Lupamaksun suuruus on määritelty asetuksessa.
Jos ravintola keskeyttää toiminnan niin, että anniskelulupa säilyy voimassa, toiminnan keskeyttämisellä ei voi välttää valvontamaksua. Tosin on huomattava, että anniskelussa valvontamaksun suuruus määräytyy anniskelumäärän mukaan, joten anniskelun tilapäinen väheneminen kiinnioloaikana saattaa pienentää valvontamaksun suuruutta. Valvontamaksuun voi hakea oikaisua aluehallintovirastolta. Laskun yhteydessä on ohje oikaisuvaatimuksen tekemiseen.
Valtioneuvosto tai Valtiokonttori päättää mahdollisista poikkeuksista valvontamaksujen perintään. Tällä hetkellä tällaisista poikkeuksista ei ole tietoa.
Lisätietoa:
Päivitetty 20.4.2021
Terveydenhuolto
Terveydenhuoltopalvelujen tuottaja tai itsenäinen ammatinharjoittaja (toiminimi) voi antaa etäpalveluita, jos on tehnyt ilmoituksen toiminnastaan aluehallintovirastoon. Etäpalveluja tulee antaa Valviran ohjeistuksen mukaisesti.
Etäpalveluilla tarkoitetaan terveydenhuollossa sitä, että potilaan tutkiminen, diagnostiikka, tarkkailu, seuranta, hoitaminen, hoitoon liittyvät päätökset tai suositukset perustuvat esim. videon välityksellä verkossa tai älypuhelimella välitettyihin tietoihin ja dokumentteihin. Etäpalveluja voivat tarjota esimerkiksi puheterapeutit, psykoterapeutit, psykologit, lääkärit ja sairaanhoitajat.
Edellä mainitut kriteerit koskevat niin julkista kuin yksityistä terveydenhuoltoa.
Lisätietoa: Potilaille annettavat terveydenhuollon etäpalvelut (valvira.fi)
Jos palvelujen tuottajalla on voimassa oleva lupa tai rekisteröinti tuottaa palvelua tavallisena vastaanottotoimintana, kattaa tämä lupa/rekisteröinti kyseisen palvelun tuottamisen myös etäpalveluna. Näin ollen muutoslupaa ei tarvitse hakea. Jos palvelujen tuottajalla tai itsenäisellä ammatinharjoittajalla ei ole voimassa olevaa lupaa taikka rekisteröintiä, tulee lupaa/ rekisteröintiä etäpalvelujen tuottamiseen hakea.
Potilaan tunnistamisen on perustuttava luotettavaan menetelmään, jollaisena pidetään ainakin vahvaa tunnistamista, josta säädetään laissa vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista (617/2009). Tunnistamiseen käytetty menetelmä on oltava todennettavissa jälkikäteen. Toisin sanoen, etäpalveluissa asiakkaan tunnistamisessa suositellaan vahvaa sähköistä tunnistautumista. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätön edellytys etäpalvelujen tuottamiselle ja erityisesti tässä poikkeuksellisessa tilanteessa voidaan pitää riittävänä myös muuta tunnistautumista. Edellytyksenä kuitenkin on se, että palvelujen tuottaja pystyy potilaan/ asiakkaan tosiasiallisesti tunnistamaan. Dokumentointi on erityisen tärkeää ja dokumentoida tulee myös se, miten tunnistautuminen on tapahtunut.
Etäpalvelun antajalla on oltava asianmukaiset tilat, laitteet (ml. yhteydet) ja toiminnan edellyttämä asianmukaisen koulutuksen saanut henkilökunta. Etäpalvelun on oltava lääketieteellisesti asianmukaista ja siinä tulee ottaa huomioon potilasturvallisuus. Etäpalveluissa potilastietojen välitykseen ja tallentamiseen käytettävien tietojärjestelmien on täytettävä salassapitoa, tietosuojaa sekä tietoturvaa koskevien säännösten vaatimukset. Vastuu tietosuojasta ja tietoturvallisuudesta niin etäpalveluissa käytettävien yhteyksien kuin siinä syntyvien henkilötietojen käsittelyn osalta on palvelujen antajalla.
Etäpalvelusta, samoin kuin muista terveydenhuollon palveluista, on laadittava asianmukaiset potilasasiakirjamerkinnät ja potilasrekisteriä on ylläpidettävä annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.
Päivitetty 6.7.2020
Koronavirustestaus kuuluu mikrobiologisiin tutkimuksiin. Tämä tarkoittaa, että testauksia tekevällä yksityisellä palvelujen tuottajalla tulee olla yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain mukainen lupa kliinisen mikrobiologian tutkimusten tekemiseen. Lisäksi mikrobiologisten tutkimusten tekeminen edellyttää tartuntatautilan 18 §:ssä tarkoitettua mikrobiologian laboratorion toimilupaa taikka valvovan laboratorion kanssa tehtyä valvontasopimusta mikrobiologian vieritestauksien tekemiseen.
Koronavirustutkimusten tekeminen edellyttää, että palvelujen tuottajalla on joko laaja tai suppea mikrobiologisen laboratorion toimilupa. Tämä tarkoittaa, että yksityisen palvelujen tuottajan tulee hakea toimintaan sekä yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain tarkoittamaa lupaa että mikrobiologisen laboratorion toimilupaa. Koronavirusdiagnostiikan saa aloittaa vasta, kun lupa toimintaan on myönnetty.
Jos palveluntuottajan toiminnalle haetaan suppean toiminnan lupaa ja sen mikrobiologinen asiantuntemus on hankittu erityisjärjestelyillä (valvontasopimus laajan toiminnan kliinisen mikrobiologian laboratorion kanssa) on tästä erityisjärjestelystä toimitettava kirjallinen valvontasopimus sekä näiden kahden toimijan yhteistyössä laatima (oma)valvontasuunnitelma.
Jos palvelujen tuottajalla on jo myönnetty ja voimassa oleva lupa mikrobiologian toimintaan (laajan toiminnan mikrobiologian lupa sekä yksityisen terveydenhuollon lupa), ja koronavirusdiagnostiikan pystyttäminen on tehty 27.3.2020 mennessä yhteistyössä THL:n kanssa voidaan toimintaa jatkaa normaalisti. Jos koronavirustestaus ei sisälly palvelujen tuottajan tutkimusvalikoimaan, tulee koronatestauksen aloittamisesta tehdä ilmoitus mikrobiologian toimiluvan myöntäneelle aluehallintovirastolle (tutkimusvalikoiman laajennus). Ilmoitus on vapaamuotoinen, mutta siinä tulee olla tiedot tutkimusnumerosta ja -nimikkeestä, arvio viikoittaisesta maksimitutkimusmäärästä (tutkimusmäärät/ vko) ja tieto siitä, osallistuuko laboratorio ulkoiseen laadunarvioitiin. Kaikista alihankintatutkimuksista tulee ilmoittaa samat tiedot, lisäksi vaaditaan tieto alihankintalaboratorioista sekä näyte ja vastausliikenteen järjestelyistä. Ilmoituksen voi tehdä sähköisesti tai sähköpostitse. Koronavirusdiagnostiikan saa aloittaa vasta, kun ilmoitus on käsitelty.
Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa lupa- ja valvontaviranomaiset käsittelevät koronavirustestaukseen liittyvät lupahakemukset kiireellisinä.
Lisätietoa mikrobiologian toimiluvan hakemisesta ja COVID-19 laboratoriotutkimuksista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkopalvelusta.
Näytteenotto on yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain tarkoittamaa terveydenhuollon toimintaa, joka yksityisesti tuotettuna edellyttää yksityisen terveydenhuollon lupaa. Väliaikaiseksi tarkoitettuun koronanäytteenottopisteeseen, joka ei sijaitse toiminnassa olevan toimipaikan yhteydessä, tulee hakea lupaa normaalilla yksityisen terveydenhuollon lupamenettelyllä.
Pelkkä koronanäytteiden ottaminen ei edellytä kliinisen mikrobiologian toimilupaa tai valvontasopimusta toimiluvallisen laboratorion kanssa. Sen sijaan mikrobiologisiin näytteisiin liittyvä vieritestaus/ pikadiagnostiikka edellyttää valvontasopimusta toimiluvallisen laboratorion kanssa. Koronanäytteiden analysointi edellyttää, että palvelujen tuottajalla on kliinisen mikrobiologian toimilupa, jonka palveluvalikoimaan sisältyy ne covid-19-tutkimukset (analytiikka), joita laboratoriossa on tarkoitus suorittaa.
Näytteenottopisteiden perustamisessa on otettava huomioon tartuntataudin leviämisen ehkäisyä koskevat näkökulmat sekä potilasturvallisuuden varmistaminen. Tilajärjestelyissä pitää huomioida yleisesti valtiovallan ja THL:n antamat suositukset ja ohjeet. Kaikki ratkaisut on tehtävä potilasturvallisuus sekä muut turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Toiminta on toteutettava potilasturvallisuus varmistaen. Palvelujen tuottajien tulee dokumentoida kaikki koronaepidemiatilanteesta johtuva toiminta sekä pitää kirjaa siitä, keitä toimipaikoissa kyseisellä hetkellä työskentelee. Dokumentointi toimitetaan pyynnöstä lupa- ja valvontaviranomaisille.
Väliaikaisia näytteenottopisteitä ei ole välttämätöntä tarkastaa kunnan virkalääkärin toimesta. Tällöin palvelujen tuottajan tulee kuitenkin tarkastaa tilat itse ja toimittaa täytetty ja allekirjoitettu käyttöönottotarkastus-lomake (valvira.fi) tarkastuskertomuspohjaan lupaviranomaiselle, kunnan vastaavalle infektiolääkärille sekä sille kunnan virkalääkärille, joka tavallisesti suorittaisi toimitilan käyttöönottotarkastuksen.
Henkilökunnan suojaamisessa, näytteenotossa ja näytteen lähettämisessä tulee noudattaa Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ohjeistuksia:
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää koronatestaus, jos henkilö tarvitsee positiivista testitulosta tartuntatautipäivärahan saamiseksi. Jos työterveyshuoltosopimukseen kuuluu koronatestaus, voidaan testi tehdä osana työterveyshuoltoa.
Henkilö voi halutessaan asioida myös yksityisessä terveydenhuollossa, jolloin covid-19-testistä maksetaan sairausvakuutuslain mukainen sairaanhoidon korvaus.
Väliaikaisen sairausvakuutuslain muutoksen myötä tartuntatautipäivärahaa voidaan maksaa ansionmenetyksen korvaamiseksi myös ilman tartuntatautilääkärin päätöstä työstä poissaolosta, karanteenista tai eristämisestä. Tällöin tartuntatautipäivärahan saaminen edellyttää lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan kirjoittamaa todistusta luotettavasti todetusta koronavirustartunnasta ja suosituksesta olla pois työstä tartunnan leviämisriskin takia.
Tartuntatautipäivärahaa maksetaan myös sellaiselle alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalle, joka on poissa töistä koronaan sairastuneen lapsensa vuoksi.
Koronavirustartunnan luotettava toteaminen tarkoittaa laboratoriovarmistettua PCR- tai antigeenitestitulosta terveydenhuollon toimiluvallisessa toimintayksikössä. Tartuntatautipäivärahaa voi hakea Kansaneläkelaitokselta.
Lisätietoa:
Jos terveydenhuollon palvelujen tuottajalle myönnetyssä luvassa ei ole mainintaa kotikäynneistä asiakkaan tiloissa tai potilaan kotona, riittää että palvelujen tuottaja ilmoittaa lupaviranomaiselle, mikäli aikoo jatkossa ryhtyä tuottamaan jo myönnetyssä luvassaan olevia terveydenhuollon palvelua myös potilaan kotona. Lupaviranomainen arvioi tehdyn ilmoituksen perusteella, riittääkö suunniteltujen kotona annettavien palvelujen luonne huomioiden pelkkä ilmoitus, vai kehotetaanko toimijaa hakemaan muutosta lupaan.
Jos taas terveydenhuollon palvelujen tuottaja aikoo tuottaa potilaan kotona sellaisia palveluita, jotka eivät vielä sisälly palvelujen tuottajan jo olemassa olevaan lupaan, tuottajan tulee hakea muutosta lupaan (palvelualan laajennus).
Tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi myös kotikäynneillä on kiinnitettävä erityistä huomiota asianmukaiseen suojautumiseen, jolla turvataan asiakasta, potilasta ja henkilökuntaa.
Lisätietoa:
Jos väliaikainen rokotuspiste sijaitsee olemassa olevan toimipaikan välittömässä läheisyydessä ja sitä operoidaan olemassa olevasta toimipaikasta, ei tarvitse tehdä erikseen luvan muutoshakemusta tai ilmoitusta. Erilaisten väliaikaisten tilojen käyttöönotto jo olemassa olevien tilojen yhteydestä tilanteessa, jossa tarkoituksena on ehkäistä koronatartuntojen leviämistä sekä samalla suojata muita potilaita, on siis mahdollista ilman muutosluvan hakemista tai tilojen tarkastusta.
Muut väliaikaiset rokotuspisteet edellyttävät yksityisen terveydenhuollon lupaa. Väliaikaisen toimipaikan nimessä täytyy olla maininta, että kyse on koronarokotuspisteestä.
Uusien väliaikaisten tilojen käyttöönotosta pitää konsultoida kunnan tartuntataudeista vastaavaa lääkäriä. Tilajärjestelyissä pitää huomioida yleisesti valtiovallan ja THL:n antamat suositukset ja ohjeet myös niiden henkilöiden osalta, jotka mahdollisesti käyttävät tilaa, vaikka eivät ole palvelujen käyttäjiä. Kaikki ratkaisut on toteutettava potilasturvallisuus varmistaen sekä muut turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Toiminta, tehdyt päätökset sekä poikkeusoloista johtuvien päätösten perusteet tulee dokumentoida.
Palveluntuottajalla on velvollisuus päivittää omavalvontasuunnitelmaa siten, että se on ajantasainen ja kattaa väliaikaisen koronarokotuspisteen luvassa myönnetyn toiminnan.
Käyttöönottotarkastus
Kunnan virkalääkärin ei tarvitse tarkastaa väliaikaisia rokotuspisteitä.
Jos väliaikainen rokotuspiste sijaitsee olemassa olevan toimipaikan välittömässä läheisyydessä, ei tarkastusta tarvita.
Palvelun tuottajan täytyy tarkastaa tilat itse, jos:
- väliaikainen rokotuspiste sijaitsee olemassa olevan (korona)näytteenottopisteen yhteydessä tai välittömässä läheisyydessä
- väliaikainen rokotuspiste on aivan uusi irrallaan oleva piste.
Täytetty ja allekirjoitettu käyttöönottotarkastuslomake toimitetaan lupaviranomaiselle, kunnan vastaavalle infektiolääkärille sekä sille kunnan virkalääkärille, joka tavallisesti tilan tarkastaa.
Jos rokotukset tapahtuvat näytteenottopisteen yhteydessä, on palvelun tuottajan otettava huomioon tartuntataudin leviämisen ehkäisyä koskevat näkökulmat sekä potilasturvallisuuden varmistaminen. Lisäksi tarvitaan selvitys siitä, että toiminta on erillistä näytteenotosta.
Rokotuspisteen vastaavan johtajan pätevyysvaatimukset
Kunta vastaa rokotustoiminnasta tilanteessa, jossa palvelujen tuottaja antaa ainoastaan maksuttomia rokotteita kunnan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Tässä tapauksessa vastaavan johtajan ei tarvitse olla lääkäri. Rokotuksen pistoksena saa antaa vain lääkäri tai asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö.
Lue lisää:
Valmiuslaki ei oikeuta kuntia poikkeamaan kaikista lakisääteisistä velvoitteistaan ja määräajoistaan. Yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain säännökset ovat voimassa valmiuslain säännöksistä huolimatta.
Koronaepidemiatilanteessa voi kuitenkin tietyissä tilanteissa olla tarkoituksenmukaista välttää varsinaisten tarkastuskäyntien tekemistä. Kunnan vastaava lääkäri tai hammaslääkäri voi alueen koronaepidemiatilanteen takia tehdä tarkastuksen kirjallisella menettelyllä tai etäyhteyden välityksellä. Tarkastaja arvioi onko edellä kuvattu valittu tarkastusmenettely riittävä vai pitääkö lisäksi tehdä varsinainen tarkastuskäynti.
Tarkastuskertomus tulee toimittaa lupaviranomaiselle ennen kuin lupa toimintaan voidaan myöntää tai toiminta aloittaa.
Voimassa olevan lainsäädännön mukaan pääsääntönä on, että uudet tilat tulisi tarkistaa ja mahdollisesti niiden käyttöönotto edellyttäisi myös muutosta voimassa olevaan lupaan. Tartuntatautilain pykälässä 17 säädetään kuitenkin infektioiden torjunnasta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. Sen mukaan toimintayksikön on huolehdittava muun muassa potilaiden, asiakkaiden ja henkilökunnan tarkoituksenmukaisesta suojauksesta ja sijoittamisesta.
Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa palvelujen tuottajan omavalvonnan ja potilasturvallisuuden varmistaminen voivat jopa edellyttää sitä, että etsitään erilaisia ratkaisuja mahdollisten tartuntaketjujen katkaisemiseksi ja riskiryhmien, muiden potilaiden sekä myös henkilökunnan suojaamiseksi. Erilaisten väliaikaisten tilojen käyttöönotto (jo olemassa olevien tilojen yhteydestä) tilanteessa, jossa tarkoituksena on ehkäistä koronatartuntojen leviämistä sekä samalla suojata muita potilaita, on mahdollista ilman muutosluvan hakemista tai tilojen tarkastusta. Uusien toimipaikkojen/ -pisteiden perustaminen edellyttää edelleen luvan hakemista ja tarkastuksen tekemistä.
Uusien tilojen ja ratkaisujen käyttöönoton tulee perustua nimenomaan tartuntatautiperusteisiin ja poikkeusolosuhteisiin. Uusien väliaikaisten tilojen käyttöönotosta tulee konsultoida kunnan tartuntataudeista vastaavaa lääkäriä. Tilajärjestelyissä pitää huomioida yleisesti valtiovallan ja THL:n antamat suositukset ja ohjeet myös niiden henkilöiden osalta, jotka mahdollisesti käyttävät tilaa, vaikka eivät ole palvelujen käyttäjiä. Kaikki ratkaisut on tehtävä asiakas- ja potilasturvallisuus sekä muut turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Toiminta, tehdyt päätökset sekä poikkeusoloista johtuvien päätösten perusteet tulee dokumentoida.
Päivitetty 15.9.2020.
Valmiuslaki ei ole voimassa, joten siirtyminen toisiin toimipaikkoihin ilman luvan hakemista tai ilmoituksen tekemistä ei ole enää mahdollista.
Palvelujen tuottajien on tehtävä kaikki päätökset asiakas- ja potilasturvallisuus varmistaen. Toiminta, tehdyt päätökset sekä Covid-19-epidemiatilanteesta johtuvien päätösten perusteet tulee dokumentoida. Palvelujen tuottajien tulee siis dokumentoida kaikki Covid-19-epidemiatilanteesta johtuvat muutokset ja päätökset sekä pitää kirjaa siitä, keitä toimipaikoissa työskentelee. Dokumentointi toimitetaan pyynnöstä lupa- ja valvontaviranomaisille.
Ne terveydenhuollon palvelujen tuottajat ja itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka Covid-19-epidemiatilanteen vuoksi siirtyivät aikaisemman ohjeistuksen mukaisesti toisiin toimintayksiköihin työskentelemään, voivat jatkaa toimintaansa näissä toimintayksiköissä 31.5.2021 saakka. Jos tarkoituksena on jatkaa palvelujen tuottamista uudessa toimipaikassa myös 31.5.2021 jälkeen, tulee tähän hakea lupa tai tehdä ilmoitus itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisesta. Jos toiminta on kuitenkin aloitettu valmiuslain voimassaolon aikana (16.3.–16.6.2020), voidaan palvelujen tuottamista jatkaa samalla tavalla myös lupahakemuksen tai ilmoituksen käsittelyaikana. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että itsenäisellä ammatinharjoittajalla on jo olemassa oleva rekisteröinti johonkin toimipaikkaan tai yhtiöllä on voimassa oleva yksityisen terveydenhuollon lupa toiseen toimipaikkaan.
Päivitetty 28.8.2020.
Sosiaalipalvelut
Aluehallintovirasto ja Valvira ovat julkaisseet syyskuussa 2020 tiedotteen perusoikeuksen toteutumisesta ja tartuntojen ehkäisystä sosiaalihuollossa.
Tiedote: Perusoikeuksien toteutuminen ja tartuntojen ehkäisy sosiaalihuollossa.
Sosiaalihuollon asumispalveluyksiköissä on tärkeää varmistaa turvallinen lääkehoito myös koronavirusepidemian aikana. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa, että lääkehoitoa pitää toteuttaa asumispalveluyksiköissä ensisijaisesti kunkin asukkaan henkilökohtaisilla lääkkeillä. Yksiköissä voidaan kuitenkin ottaa käyttöön rajattu lääkevarasto akuuttitilanteita varten.
Lisätietoa:
- STM:n tiedote 7.4.2020: STM ohjeistaa sosiaalihuollon asumispalveluyksiköitä lääkehuollon järjestämisessä (stm.fi)
- Valviran tiedote 7.4.2020 Akuuttilääkkeitä voidaan pitää tehostetun palveluasumisen yksikössä tai muussa asumispalveluyksikössä – omavalvonta varmistettava (valvira.fi)
Ensisijaisesti kysymystä henkilökohtaisen avun käytöstä on syytä tarkastella asiakkaan tarpeiden ja palvelun järjestämisen näkökulmasta. Toimintayksikköjen on noudatettava tartuntatautilain säännöksiä ja toimittava niiden mukaisesti. Asiakkaalle myönnetyn palvelun käyttöä ei kuitenkaan tulisi kategorisesti kieltää.
Arvio yksittäisten asiakkaiden henkilökohtaisen avun käytöstä tulisi tehdä toimintayksikön tilanteen kokonaisarvion pohjalta. Vammaispalvelulain mukaiset henkilökohtaiset avustajat eivät ole rinnastettavissa sellaisiin toimintayksiköissä vieraileviin henkilöihin, joiden vierailut vierailukiellolla on tarkoitus kieltää (esim. omaiset ja tuttavat). Henkilökohtainen avustaja voidaan rinnastaa toimintayksikön työntekijöihin tai yksittäisen asiakkaan luona käyvään kuntoutustyöntekijään, kuten fysioterapeuttiin.
Mahdollisen tartuntavaaran minimoimiseksi myös henkilökohtaisen avustajan työnantajan sekä avustajan itsensä on luonnollisesti näissä olosuhteissa huolehdittava asianmukaisista varotoimenpiteistä ja tarvittavasta suojautumisesta. STM on antamassa kotiin annettavia palveluja koskevan ohjeen, jossa on otettu huomioon myös henkilökohtaisen avun käyttö ja sekä palvelua käyttävän että avustajan noudatettavat seikat. Sitä voidaan soveltaa myös ko. tilanteisiin.
Kunnan tehtävänä on valvoa, että yksityinen palveluntuottaja noudattaa lakia ja viranomaisten antamia ohjeita. Kunnan velvollisuus on varmistaa, että sen omissa hoivakodeissa ja sen alueella toimivissa yksityisissä hoivakodeissa on asianmukaiset ja riittävät suojavarusteet ja ohjeet tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi.
Ensisijaisesti on työnantajan velvollisuus huolehtia työntekijöiden asianmukaisesta ja riittävästä suojavarustuksesta, jonka avulla turvataan sekä asiakkaan että työntekijän terveyttä.
Varautuminen, kuten suojavarusteiden hankinta, kuuluu lähtökohtaisesti kaikille palveluntuottajille itselleen. Kunnan ja palveluntuottajan välisin sopimuksin voidaan kuitenkin sopia muustakin menettelystä. Tilanteessa, jossa yksityisen palveluntuottajan normaali (tai sopimuksen mukainen) varmuusvarasto loppuu, kunnan ja palveluntuottajan pitää neuvotella siitä, miten suojavarusteiden riittävyys turvataan. Kunnan pitää huomioida, että jos yksityisen palveluntuottajan henkilökunta ei pysty suojautumaan asianmukaisesti eikä palveluntuottaja siten jatkamaan toimintaansa, kunnan on viime kädessä otettava vastuu toiminnasta.
Kunnan velvollisuutena on järjestää riittävät terveyden- ja sairaanhoidon palvelut, mukaan lukien lääkäripalvelut, hoivakodin asukkaille. Lääkäripalvelujen saatavuutta ei voi rajata sopimuksin.
Kriisitilanteessa kunnan ja yksityisen palveluntuottajan on siis sekä asiakasturvallisuuden että toiminnan jatkuvuuden turvaamisen näkökulmasta järkevää tehdä tiivistä yhteistyötä.
Valvonnan vastuut ovat tässä tilanteessa samat kuin normaalistikin. Valvonta muodostuu palvelun tuottajan omavalvonnasta, järjestämisvastuussa olevan kunnan tekemästä valvonnasta ja aluehallintoviraston ja Valviran tekemästä valvonnasta kuten normaalioloissakin.
Jokaisella palveluntuottajalla on vastuu huolehtia siitä, että hoivakodeissa toimitaan lainsäädännön mukaisesti ja noudatetaan viranomaisohjeita. Kunnilla on ensisijainen ohjaus- ja valvontavastuu sekä omista vanhusten hoivakodeistaan että kunnan alueen yksityisten toimijoiden hoivakodeista.
Jos tilanne antaa aihetta aluehallintoviraston valvontaan, aluehallintovirasto selvittää tilannetta ensisijaisesti kunnalta ja palveluntuottajalta pyydettävien selvitysten ja dokumenttien sekä yhteisten keskustelujen kautta. Koronatilanteessa varsinaisia tarkastuskäyntejä harkitaan tarkkaan tartuntariskin vuoksi.
Aluehallintovirasto ja Valvira tekevät tiivistä yhteistyötä valvonnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Tietoja vaihdetaan jatkuvasti tilannekuvan ylläpitämiseksi ja toimenpiteiden ohjaamiseksi myös muiden viranomaisten - mm. ministeriöiden ja THL:n - kanssa.
Erityisen laaja-alaisissa tai periaatteeltaan merkittävissä tapauksissa Valvira voi ottaa tapauksen valvontaansa. Myös tapaukset, jotka ulottuvat useamman aluehallintoviraston alueelle, kuuluvat Valviran toimivaltaan.
Lue myös tiedotteemme 23.4.2020:
Hoivakotien omavalvonta keskeistä myös koronaepidemian aikana, aluehallintovirastot ja Valvira selvittävät mahdolliset laiminlyönnit
Hoivakotien asukkaat ovat lähtökohtaisesti riskiryhmään kuuluvia ihmisiä, joille virus on erityisen vaarallinen. Se, että hoivakodissa on koronaviruksen aiheuttamasta taudista johtuvia kuolemia, ei välttämättä tarkoita, että toiminnassa olisi tapahtunut laiminlyöntejä. Selvitämme tietoomme tulleita tapauksia ja tarvittaessa ryhdymme toimiin niiden johdosta. Mahdollisista keskeneräisistä valvonta-asioista emme voi tiedottaa.
On erittäin tärkeää, että vanhusten hoivakodeissa ja muissa asumispalveluyksikössä turvataan siellä asuvien henkilöiden terveys ja hyvinvointi viranomaisohjeiden mukaisilla koronaviruksen torjuntatoimenpiteillä. Kun aluehallintovirasto saa tietää, että hoivakodin toiminnassa olisi tämän osalta puutteita, virasto voi ryhtyä monenlaisiin toimiin.
Aluehallintoviraston tehtävä on ensijaisesti ohjata ja neuvoa hoivapalvelujen tuottajia. Jos kyseessä on vakava epäkohta, aluehallintovirasto voi ottaa nopeasti käyttöönsä myös vahvempia valvontamenetelmiä, kuten tarkastuskäynnit hoivakotiin. Koronatilanteessa varsinaisia tarkastuskäyntejä harkitaan tarkkaan tartuntariskin vuoksi. Erittäin vakavissa tilanteissa hoivakodille voidaan antaa määräys toiminnan saattamisesta asianmukaiselle tasolle tai toiminta saatetaan jopa joutua keskeyttämään.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on linjannut ratkaisussaan 18.6.2020, että tartuntatautilain 17 §:n nojalla ei voi antaa sitovia vierailukieltoja asumisyksiköihin, kuten vanhusten hoivakoteihin. Aluehallintovirasto viittaa apulaisoikeusasiamiehen ratkaisuun ja toteaa, että tapaamisia ja vierailuja hoivakoteihin ja muihin sosiaalihuollon asumisyksiköihin ei voi kategorisesti kieltää eikä asiakkaan poistumista yksiköstä voi estää ilman lakiin perustuvaa syytä.
Vierailut ja läheisen ulkoiluapuna toimiminen pitää lähtökohtaisesti sallia, jos asiakkaan tilanteen yksilöllinen arviointi ei anna oikeutta käyttää tartuntatautilain mukaisia eristämis- tai karanteenitoimenpiteitä. Riittävästä suojautumisesta ja turvaetäisyyksistä on kuitenkin huolehdittava.
Lyhytaikaisjaksossa on kyse palvelusta, joka iäkkäälle henkilölle on myönnetty ja hänellä on siihen oikeus. Vierailujen välttämistä koskeva suositus ei koske näitä tilanteita. Asianmukaista voi kuitenkin olla selvittää etukäteen, ovatko lyhytaikaisjaksolle tulija ja hänen omaishoitajansa oireettomia, mutta palvelun epääminen kategorisesti ei ole mahdollista. On tärkeää huolehtia siitä, että omaishoitaja jaksaa kotona hoidettavansa kanssa.
Vastausta on päivitetty 2.7.2020.
Lapsen kotilomien osalta poikkeusoloissakin noudatetaan lastensuojelulakia. On kuitenkin mahdollista, että tartuntatautilaki tulee sovellettavaksi. Silloin sovelletaan molempia lakeja.
Lapsen asioista vastaavat sosiaalityöntekijät ratkaisevat yhteistyössä lapsen, huoltajien ja yksikön kanssa sekä mahdollisessa tartuntatautiepäilyssä yhdessä terveydenhuollon viranomaisen kanssa kunkin lapsen kohdalla yksilöllisesti, miten kotiloman kanssa toimitaan. Lasta koskevat ratkaisut tehdään siis yksilöllisin perustein voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.
Mahdollisissa tartunta- ja karanteeniasioissa tulee selvittää tilannetta paikallisen terveydenhuollon viranomaisen kanssa. Jos lapsi on kotilomalla, asiaa selvitetään lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän johdolla paikallisen terveydenhuollon viranomaisen kanssa.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjeistavat valmiuslakiin ja sen soveltamisasetukseen liittyvissä asioissa ja aluehallintovirastot edelleen neuvovat ja ohjeistavat yksittäisissä asioissa. Tässä tilanteessa on tärkeää seurata STM:n ja THL:n ohjeistuksia ja toki myös huomioida yhteinen velvoite hidastaa koronaepidemian leviämistä.
Nuoriso ja nuorisotyö
Nuorisotyössä on omaksuttu nopeasti uudet toimintatavat, jotka ovat painottuneet digitaaliseen työskentelyyn ja jalkautuvaan työhön. Koronaviruksen aiheuttama tilanne on osoittanut, että nuorten kohtaaminen uusin, digitaalisin välinein ja etämenetelmin onnistuu hyvin ja sille on paikkansa. Moni opittu asia jää työkalupakkiin pysyvästi. Eri menetelmiä voidaan käyttää rinnakkain ja kehittää edelleen nuorten etu ja paikalliset olosuhteet huomioiden. Oikean tiedon välittäminen koronaviruksesta ja tautitilanteesta nuorille on myös edelleen tärkeää.
Tarkat ratkaisut esimerkiksi tilojen käyttöön ja palveluiden järjestämistapaan voidaan tehdä paikallisesti. Paikalliset tartuntataudeista vastaavat viranomaiset voivat tartuntatautilain 9 §:n mukaisesti avustaa näissä paikallisissa ratkaisuissa.
Nuorisotilatoiminnassa, kerhotoiminnoissa, ryhmäharrastuksissa, etsivässä nuorisotyössä ja nuorten työpajatoiminnassa on erityisesti otettava huomioon seuraavat suositukset:
- Toimintaan voi osallistua vain oireettomana
- Suositeltua turvaväliä noudatetaan
- Hyvää käsi- ja yskimishygieniaa noudatetaan
- Työterveyslaitoksen siivousohjeet huomioidaan
- Annetaan osallistujille tarvittavat ohjeet ja huolehditaan niiden noudattamisesta
- Toimitaan niin, että sairastumistapauksissa altistuneet voidaan jäljittää
Tapahtumia ja muita yleisötilaisuuksia koskevat aluehallintoviraston tartuntatautilain nojalla tekemät päätökset. Jos tartuntatautitilanne pahenee äkillisesti, kunta voi tehdä tiukempia rajoituksia epidemian leviämisen torjumiseksi.
Toimijoita ja niiden tiloja voivat koskea tartuntatautilain muutoksen mahdollistamat turvaväli- ja sulkemispäätökset: Asiakas- ja toimitilojen käytön rajoitukset.
Lisätietoa:
- THL:n ja OKM:n suosituksia lasten ja nuorten terveysturvallisen harrastustoiminnan järjestämiseen (30.8.2021) (pdf, minedu.fi)
- Vinkkejä nuorten kanssa toimimiseen verkossa (verke.org)
- THL:n ja OKM:n ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten yhteydessä sekä julkisten tilojen käytössä (pdf, minedu.fi, päivitetty 1.10.2021)
Vastausta on päivitetty 11.1.2022
Etsivä nuorisotyö jatkuu normaalisti yleiset Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistukset ja paikallisten viranomaisten määräykset huomioon ottaen. Etsivä nuorisotyö jalkautuu ja tapaa nuoria kasvokkain sekä hyödyntää verkko-ohjausta ja sähköisiä yhteydenpitovälineitä. Joustavat etätyökäytännöt ovat suositeltavia, jos epidemiatilanne muuttuu.
Valtionavustus on tarkoitettu nuorisolaissa (1285/2016) säädetyn etsivän nuorisotyön tukemiseen ja se on kohdennettu etsivän nuorisotyön palkkauskustannuksiin. Jos etsivä nuorisotyö päätetään keskeyttää tai toimintaa muutetaan oleellisesti, tästä on ilmoitettava oman alueen aluehallintovirastoon valtionavustuspäätöksen mukaisesti. Muutokset voivat johtaa avustuksen palauttamiseen.
Lisätietoa:
- Vinkkejä nuorten kanssa toimimiseen verkossa (verke.org)
Päivitetty 11.1.2022
Leirejä on monia erilaisia (esimerkiksi kesäleirit ja rippileirit) ja niitä järjestää moni eri taho. Tyhjentävää vastausta leirien järjestämiseen ei siis voida antaa. Leirin järjestäjä on vastuussa siitä, että leiri järjestetään rajoitukset ja suositukset huomioon ottaen mahdollisimman turvallisesti.
Leiritoiminnan moninaisuuden vuoksi monet koronarajoitukset ja -suositukset saattavat olla osin päällekkäisiä, eli järjestäjän on otettava leirillä huomioon samanaikaisesti eri rajoituksia ja suosituksia.
Lain edellyttämät hygieniavaatimukset (tartuntatautilain pykälä 58 c)
Leirillä täytyy ottaa huomioon tartuntatautilain vaatimat hygieniavaatimukset, jos leirin järjestää sellainen taho, jota vaatimus koskee. Lisätietoa: Missä tiloissa täytyy ottaa huomioon tartuntatautilain hygieniavaatimukset?
Vaatimuksiin sisältyy mm. käsienpesun mahdollisuus ja pintojen tehostettu puhdistaminen. Lisätietoa: Mitkä ovat laissa säädetyt hygieniavaatimukset?
Suosittelemme noudattamaan myös THL:n ja OKM:n ohjeita lasten ja nuorten leiritoiminnan järjestämisestä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat laatineet ohjeen leirien turvalliseen järjestämiseen. Ohjeessa suositellaan muun muassa, että leireillä toimitaan rajatuissa ryhmissä alueellisten rajoitusten mukaan. Kun leirillä rajataan lähikontaktien määrää, helpotetaan altistuneiden jäljitystyötä, jos leirillä todetaan koronavirustartunta. Ohjeessa on myös suosituksia hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta, siivouksesta ja tarpeettoman fyysisien kosketuksen välttämisestä. Leiriohjeistus löytyy alla olevasta linkistä.
- THL:n ja OKM:n ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä lasten ja nuorten leiritoiminnassa (pdf, minedu.fi, julkaistu 28.5.2021)
Tilojen käyttöä koskeva päätös (tartuntatautilain pykälä 58 d)
Leirillä täytyy ottaa huomioon hygieniavaatimusten lisäksi lähikontaktin aiheuttaman tartunnan riskin ehkäiseminen, jos leiri järjestetään tilassa, jota päätös koskee. Päätöksen noudattamisesta on vastuussa tilan haltija.
Tartuntatautilaissa luetelluissa urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistystoimintaan käytetyissä tiloissa päätöstä on noudatettava leiriläisten lukumäärästä riippumatta. Muiden tilojen osalta päätöstä on noudatettava, jos kyseessä on yli 10 henkilön sisätila tai yli 50 henkilön ulkotila.
Alla olevassa linkissä on lueteltu tarkemmin toimijat ja laissa mainitut urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistystoimintaan käytetyt tilat.
Lisätietoa:
- Miten teen suunnitelman tilojen käytöstä?
- THL:n riskipotentiaalin arviointitaulukko, jota voi käyttää tukena arvioitaessa eri tilaisuuksiin liittyvää tartuntariskiä ja leviämispotentiaalia
Tilojen sulkeminen (tartuntatautilain pykälä 58 g)
Jos alueelle on annettu ns. sulkemispäätös, voi sen piiriin kuuluvia tiloja käyttää ainoastaan vuonna 2003 ja sitä nuorempien lasten ja nuorten leiritoimintaan.
Jos suljettavaksi määrättyjä tiloja käytetään vuonna 2003 ja sitä nuorempien lasten ja nuorten leiritoimintaan, täytyy silloinkin ottaa huomioon mahdollinen tilojen käyttöä koskeva päätös sekä tartuntatautilaissa määritellyt hygieniavaatimukset.
Kokoontumisrajoitukset (tartuntatautilain pykälä 58)
Kokoontumisrajoitukset eivät koske leirien normaalia toimintaa eivätkä leirin sisäisiä tapahtumia, joihin ei osallistu ulkopuolisia. Jos leirillä järjestetään yleisötilaisuudeksi katsottavaa tapahtumaa, on tämän tapahtuman aikana otettava huomioon kokoontumisrajoitukset.
Ravintoloiden rajoitukset (tartuntatautilain pykälä 58 a ja valtioneuvoston asetukset)
Ravintolarajoitukset on otettava huomioon leirien ruokailussa, jos ruokailu järjestetään ravintolan tai kahvilan asiakastiloissa. Ravintolarajoitukset eivät koske leirin sisäistä ruokailua, eli jos ruokailu järjestetään muualla kuin ravintolan tiloissa.
Päivitetty 10.1.2022
Nuorten työpajatoimintaan liittyvä sopimus on työpajan ja lähettävän tahon tekemä, joten aluehallintovirasto ei voi ottaa kantaa itse sopimukseen. Työpajojen pitää tarkastaa valmennettavien sopimukset ja olla yhteydessä nuorten lähettäviin tahoihin sekä sopia valmennuksen jatkamisen mahdollisuudesta uudella tavalla. Toimintatavoista pitää aina sopia yhdessä toimintaan osallistuvan asiakkaan kanssa.
Kevään 2020 poikkeusoloissa sosiaali- ja terveysministeriö (STM) suositteli, että kuntouttavaa työtoimintaa jatketaan esimerkiksi verkkovalmennuksena tai etätehtävillä. Toimintaa oli mahdollista järjestää myös työpaikoilla, joissa tartuntariskiä ei ole. Monilla työpajoilla kehitettiin etävalmennusmalleja kevään ja kesän 2020 aikana. Valmennuksen monipuolistamista etäpalveluja kehittämällä suositellaan edelleen, jotta valmennusta voidaan jatkaa koronatilanteesta riippumatta.
Tämän hetken koronatilanteessa seurataan tartuntatautilakia. Sen mukaan ratkaisut esimerkiksi tilojen käyttöön ja palveluiden järjestämistapaan tehdään paikallisesti ja tarvittaessa paikallisten tartuntatautiviranomaisten avulla.
Vinkkejä verkkovalmennukseen:
- INTO - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry (intory.fi)
- Verke (verke.org)
Lisätietoa STM:n kevään 2020 ohjeista:
- Tiedote 8.4.2020: Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa kuntia jatkamaan kuntouttavaa työtoimintaa vaihtoehtoisilla toteutustavoilla (stm.fi)
Päivitetty 11.1.2022
Jos nuorisotilalla ilmenee koronavirustartuntoja, on tärkeää, että mahdollisesti altistuneet voidaan jäljittää mahdollisimman hyvin. Tietosuoja-asetus antaa mahdollisuuden henkilötietojen käsittelyn muun muassa silloin, kun halutaan seurata epidemian leviämistä.
Lisätietoa:
- Milloin henkilötietoja saa käsitellä? (tietosuoja.fi)
- Usein kysyttyä tietosuojasta ja koronaviruksesta (tietosuoja.fi)
Aluehallintovirastossa suhtaudutaan myönteisesti lasten ja nuorten harrastustoiminnan etäkerhotoimintaan ja uusien mallien kehittämiseen. Jos olette saaneet valtionavustusta lasten ja nuorten harrastustoimintaan, voitte käyttää rahoitusta myös etäkerhoista aiheutuviin ohjaajakuluihin. Kuvatkaa loppuraportin yhteydessä meille kokemuksenne etäkerhoista.
Viranomaisten roolit ja toimivalta
Kokoontumisrajoitusten päätöksenteossa emme ole voineet jäädä odottamaan kuulemiseen tyypillisesti kuluvaa kahdesta kolmeen viikkoa, koska päätöksenteossamme meidän pitää ottaa huomioon ihmisten terveydelle ja yleiselle turvallisuudelle aiheutunut akuutti vaara sekä käytössämme olevat terveysviranomaisten selvitykset epidemiatilanteesta.
Aluehallintovirastot voivat tehdä tartuntatautilain pykälän 58 mukaisia päätöksiä kokoontumisrajoituksista enintään kuukaudeksi kerrallaan. Kunkin yksittäisen päätöksen on perustuttava alueen sairaanhoitopiiriltä saatuun ajantasaisimpaan tietoon alueella vallitsevasta epidemiologisesta tilanteesta. Kun teemme päätöstä meidän on lisäksi voitava arvioida, miten alueen epidemiologinen tilanne todennäköisesti tulee kehittymään päätöksen voimaantuloa seuraavien neljän viikon aikana.
Hallintolain mukaan (pykälä 34) kuultavalle on kuulemisen jälkeen varattava riittävästi aikaa selvityksen antamiseen. Lisäksi on varattava seitsemän päivää kuulemiskirjeen ja päätöksen tiedoksiantoon.
Jos varaisimme aikaa tulla kuulluksi kokoontumisrajoitusten päätöksistä, se viivästyttäisi merkittävästi päätöksentekoa. Siten päätös perustuisi jo vanhentuneeseen tietoon alueen epidemiologisesta tilanteesta. Kuuleminen saattaisi vaarantaa päätöksen tarkoituksen toteutumisen. Kuulemisesta johtuva asian käsittelyn viivästymä saattaisi aiheuttaa huomattavaa haittaa ihmisten terveydelle, yleiselle turvallisuudelle tai ympäristölle.
Tartuntatautilain mukaisesti aluehallintovirasto ohjaa ja sovittaa yhteen varautumista ja tartuntatautien torjuntaa alueellaan.
Aluehallintovirasto valvoo, että kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit ovat varautuneet alueellisesti terveydenhuollon häiriötilanteita varten ja että sosiaalihuollon palvelut ja asiakasturvallisuus pystytään turvaamaan asianmukaisesti myös arjen häiriötilanteissa.
Aluehallintovirasto kerää tietoa varautumisesta, ohjaa ja tarvittaessa ryhtyy tilanteen edellyttämiin valvontatoimenpiteisiin. Aluehallintovirastoilla on yhteinen edustus STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen koordinaatioryhmässä ja sen alaisessa operatiivisessa ryhmässä.
Aluehallintovirasto tekee yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien kokoontumisrajoitukset usean kunnan alueelle. Kunnan tartuntatautitien torjunnasta vastaava toimielin voi tehdä vastaavat rajoitukset oman kuntansa alueelle. Aluehallintoviraston toimivalta ulottuu yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten rajoittamiseen ja kieltämiseen. Aluehallintovirasto ei voi rajoittaa yksityistilaisuuksia. Tämän lisäksi aluehallintovirasto voi tartuntatautilain väliaikaisen muutoksen myötä rajoittaa asiakas- ja toimitilojen käyttöä.
Aluehallintovirasto voi määrätä alueellaan esimerkiksi kunnan järjestämään kohdennetun terveystarkastuksen, jonka osana on mahdollista ottaa koronavirusnäyte. Tarkastukseen osallistuminen on lähtökohtaisesti vapaaehtoista. Aluehallintovirasto voi myös päättää, että terveystarkastukseen osallistuminen on pakollista.
Vastausta päivitetty 3.6.2021
Viimeisimmät päätökset aluehallintovirastojen antamista ja koronaviruksen torjuntaan liittyvistä määräyksistä ovat luettavissa verkkosivuillamme: Yleistiedoksiannot. Vanhemmat määräykset saat tekemällä tietopyynnön aluehallintoviraston kirjaamoon.
Lisätietoa:
Koronaviruksesta johtuvien rajoitusten valvonta jakautuu usealle viranomaiselle. Myös kaupallisilla ja yhteiskunnallisilla toimijoilla on velvollisuus omalla vastuullisella toiminnallaan ja suunnittelullaan varmistaa, että epidemiatilanne ei pahene. Tartuntatauteihin liittyviä valvontavastuita on kuvattu tartuntatautilaissa.
Tilojen sulkemisen, lähikontaktin aiheuttaman tartunnan riskin ehkäiseminen asiakastiloissa ja toiminnassa terveysturvallisuuden huomioimisen valvonta
Kunta yhteistyössä aluehallintoviraston kanssa vastaavat alla olevien lakipykälien ja määräysten noudattamisen valvonnasta.
- Tartuntatautilain pykälässä 58 c säädetään tietyistä hygieniavaatimuksista, joita yleisölle avoimissa ja asiakkaille ja osallistujille varatuissa toimitiloissa on noudatettava ilman mitään erillistä määräystä. Lisätieto: Mitkä ovat tartuntatautilaissa säädetyt hygieniavaatimukset?
- Tartuntatautilain pykälässä 58 d säädetään lähikontaktin aiheuttaman tartunnan riskin ehkäisemisestä asiakastiloissa. Jos aluehallintovirasto tai kunta on tehnyt tällaisen määräyksen asiakastiloissa, toimijoiden pitää mm. tehdä kirjallinen suunnitelma siitä, millä toimenpiteillä lähikontaktin aiheuttaman tartunnan riskiä ehkäistään. Lisätietoa: Mitä toimijoita ja tiloja turvavälipäätös koskee?
- Tartuntatautilain pykälässä 58 g säädetään tilojen väliaikaisesta sulkemisesta. Jos aluehallintovirasto tai kunta on tehnyt määräyksen tilojen sulkemisesta, toimijoiden on määräystä noudatettava. Lisätietoa: Mitä toimijoita ja tiloja tartuntatautilain mukaiset sulkemispäätökset koskevat?
Yllä kuvattujen määräysten ja laissa kuvattujen velvollisuuksien noudattaminen on tiloista vastaavan toimijan vastuulla. Niiden noudattamista valvovat pääasiassa kuntien tartuntataudeista vastaavat viranhaltijat tai joissakin tapauksissa ympäristöterveydenhuollon valvojat. He voivat
- tehdä tartuntatautilain mukaisia tarkastuksia elintarvikelain ja terveydensuojelulain mukaisten tarkastusten ohessa.
- tartuntatautilain nojalla tehdä tarkastuksia epidemiologisen tiedon pohjalta tai esimerkiksi asiakkailta saatujen epäkohtahavaintojen pohjalta.
- tehdä tarkastuksia myös aluehallintoviraston pyynnöstä.
Jos havaitset asiakas- tai toimitiloissa, kuten kauppakeskuksissa tai myymälöissä, epäkohtia yllä kuvattujen määräysten tai velvoitteiden noudattamisessa, voit ilmoittaa havainnostasi kuntasi tartuntatautien torjunnasta vastaavalle toimielimelle. Ilmoituksen voi tehdä myös kunnan ympäristöterveydenhuoltoon, joka selvittää valvontatarpeen kunnan tartuntatautiviranomaisen tai aluehallintoviraston kanssa.
Kohteisiin voidaan tehdä tarkastuksia
- tartuntatautilain nojalla epidemiologisen tiedon pohjalta tai esimerkiksi asiakkailta saatujen epäkohtahavaintojen pohjalta.
- tartuntatautilain mukaisesti elintarvikelain ja terveydensuojelulain mukaisten tarkastusten ohessa.
- aluehallintoviraston pyynnöstä.
Aluehallintovirasto ohjaa kuntien tekemää valvontaa sekä ylläpitää alueellista tilannekuvaa tehdyistä tarkastuksista ja havaituista epäkohdista. Lisäksi voimme tehdä kunnille valvontapyyntöjä.
Ravintoloiden valvonta
Ravintoloiden toiminnan koronarajoituksista säädetään tartuntatautilaissa ja lakia täydentävällä ja tarkentavalla valtioneuvoston asetuksella. Aluehallintovirasto ei siis päätä näistä rajoituksista.
Ravintolan, kahvilan tai muun ravitsemisliikkeen pitäjällä on velvollisuus suunnitella toimintansa vastaamaan annettuja rajoituksia ja laatia tartuntatautilain mukainen suunnitelma asiakkaiden nähtäväksi.
Aluehallintovirasto valvoo, että ravintolat noudattavat annettuja rajoituksia esimerkiksi aukioloajoista ja asiakasmääristä. Alkoholitarkastajamme tekevät tartuntatautilain mukaisia tarkastuskäyntejä ravintoloihin. Valvonnan perusteella voimme määrätä ravintoloitsijan korjaamaan toimintaansa tietyn määräajan kuluessa. Vakavimmissa rikkomuksissa voimme määrätä ravintolan suljettavaksi enintään kuukauden ajaksi. Voimme myös pyytää valvontaan virka-apua poliisilta.
Monet koronapandemian aikaiset aluehallintoviraston ravintolatarkastukset pohjautuvat asiakkailta saatuihin ilmoituksiin. Jos epäilet, että jossakin ravintolassa rikotaan annettuja rajoituksia, voit ilmoittaa siitä alueen aluehallintoviraston alkoholihallintoon. Lisätietoa: aluehallintovirastojen yhteystiedot
- Lisätietoa: Ravintolat ja koronavirus
Yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten valvonta
Aluehallintovirastot voivat tartuntatautilain pykälän 58 pohjalta tehdä kokoontumisrajoituksia, jotka koskevat yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Jokaisella tapahtumajärjestäjällä on vastuu noudattaa voimassa olevia määräyksiä ja suosituksia ja suunnitella toiminta annettujen ohjeiden mukaisesti.
-
Lisätietoa: Millä ehdoilla yleisötilaisuuksia voi järjestää?
Jos havaitset toimintaa, jonka arvioit olevan kokoontumisrajoitusten vastaista, sinun kannattaa ensisijaisesti selvittää asiaa tilaisuuden tai tapahtuman järjestäjän kanssa. Jos se ei auta, voit ilmoittaa asiasta polisiille, joka valvoo yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Poliisi voi puuttua selkeisiin aluehallintoviraston määräämien kokoontumisrajoitusten rikkomuksiin ja tarvittaessa muihinkin kokoontumisiin, jos niistä aiheutuu vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Voit myös ilmoittaa yleisötilaisuuksiin liittyvistä havainnoistasi kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaavalle toimielimelle. Ilmoituksen voi tehdä myös kunnan ympäristöterveydenhuoltoon, joka selvittää valvontatarpeen kunnan tartuntatautiviranomaisen tai aluehallintoviraston kanssa.
Jos havaitset, että tapahtuman mahdollisella anniskelualueella rikotaan ravintoloille annettuja rajoituksia, voit ilmoittaa siitä alueen aluehallintoviraston alkoholihallintoon. Lisätietoa: aluehallintovirastojen yhteystiedot
Päivitetty 13.12.2021
Tartuntatautien torjunta on osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Viranomaisten vastuut ja keskinäinen yhteistyö on määritelty tartuntatautilaissa 1227/2016. Lakia täydentää valtioneuvoston asetus tartuntataudeista.
Kuva: keskeisimmät viranomaiset ja niiden vastuut koronapandemian hoidossa tiivistetysti. Kuva avautuu suurempana uuteen välilehteen klikkaamalla.
Sairaanhoitopiirit ja alueelliset koronakoordinaatio- tai yhteistyöryhmät
- Sairaanhoitopiirit ovat omilla alueillaan tartuntatautien torjunnan asiantuntijoita.
- Sosiaali- ja terveysministeriön 7.9.2020 julkaiseman toimintasuunnitelman mukaisesti sairaanhoitopiirit ovat perustaneet alueelliset yhteistyöryhmät (koronakoordinaatioryhmät tai koronaryhmät, ns. "koronanyrkit"), joissa on mukana eri viranomaisia. Ryhmien tehtävä on vahvistaa yhteistä tilannekuvaa ja koordinoida ja valmistella alueellisia ja paikallisia torjuntatoimia. Yhteistyöryhmät voivat esimerkiksi tehdä aluetta koskevia linjauksia, joiden perusteella kunnat ja aluehallintovirasto voivat tehdä toimivaltansa mukaisia määräyksiä. Osa linjauksista voi näkyä sairaanhoitopiirien tai kuntien antamina suosituksina, joita eri toimijoiden ja kansalaisten tulisi noudattaa.
Sosiaali- ja terveysministeriön 7.9.2020 julkaisema toimintasuunnitelma - Sairaanhoitopiirit kokoavat verkkosivuilleen alueita koskevat ajantasaiset suositukset ja rajoitukset.
Kunnat
- Kunnat vastaavat terveydenhuollon järjestämisestä ja oman alueensa tartuntatautien torjunnasta. Tartuntatauteja koskevaa neuvontaa ja ohjeita saa terveyskeskuksista. Tartuntaan liittyvissä asioissa ensisijainen yhteydenottopaikka on siis oma terveyskeskus. Myös valtakunnallinen päivystysapu neuvoo numerossa 116 117.
- Kunnat voivat rajoittaa yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia alueellaan, jos se on välttämätöntä tartuntataudin leviämisen estämiseksi.
- Kunnat voivat sulkea alueellaan tiettyjä tiloja, kuten kouluja, päiväkoteja ja hoivakoteja, jos se on välttämätöntä tartuntataudin leviämisen estämiseksi.
- Kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä koronavirukseen sairastuneet (ja sairastuneeksi perustellusti epäillyt) henkilöt eristykseen ja altistuneet (ja altistuneeksi perustellusti epäillyt) henkilöt karanteeniin. Kunnan tartuntautaudeista vastaava lääkäri voi tehdä myös yksilöllisen päätöksen pakollisesta terveystarkastukseen osallistumisesta.
Aluehallintovirasto
- Aluehallintovirasto sovittaa yhteen ja valvoo tartuntatautien torjuntaa alueellaan. Aluehallintovirasto valvoo, että sairaanhoitopiirien kuntayhtymät ovat varautuneet alueellisesti terveydenhuollon häiriötilanteita varten.
- Aluehallintovirasto voi rajoittaa alueellaan yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, jos se on välttämätöntä tartuntataudin leviämisen estämiseksi ja päätös on tarpeen useamman kunnan alueella.
- Aluehallintovirasto voi sulkea alueellaan tiettyjä tiloja, kuten kouluja, päiväkoteja ja hoivakoteja, jos se on välttämätöntä tartuntataudin leviämisen estämiseksi ja päätös on tarpeen useamman kunnan alueella.
- Aluehallintovirasto voi määrätä alueellaan esimerkiksi kunnan järjestämään kohdennetun terveystarkastuksen, jonka osana on mahdollista ottaa koronavirusnäyte. Tarkastukseen osallistuminen on lähtökohtaisesti vapaaehtoista. Aluehallintovirasto voi myös päättää, että terveystarkastukseen osallistuminen on pakollista.
- Aluehallintovirasto valvoo, että tartuntatautilailla ja sen nojalla annetuilla asetuksilla määrättyjä ravintolatoiminnan rajoituksia noudatetaan.
- Aluehallintovirasto voi määrätä alueensa toimijat varmistamaan tosiasialliset turvavälit asiakas- ja toimitiloissa.
- Aluehallintovirasto voi määrätä liikunta-, urheilu-, virkistys- tai huvitoimintaan käytettäviä tiloja suljettavaksi tilapäisesti.
- Aluehallintovirasto valvoo yhteistyössä kunnan kanssa, että turvaväli- ja sulkemisrajoituksia noudatetaan ja koronapassia käytetään rajoitteiden vaihtoehtona laissa määrätyllä tavalla.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
- Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa tartuntatautien torjunnan yleisestä suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta. Valtioneuvoston asettama tartuntatautien neuvottelukunta toimii ministeriön johdolla. Se seuraa tartuntatautitilanteen yleistä kehitystä ja tukee ministeriön työtä tartuntatautien torjunnassa.
- STM johtaa, valvoo ja yhteensovittaa sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Hallitus
- Hallitus voi tehdä linjauksia ja suosituksia epidemiatilanteen hoidosta. Hallituksen linjauksia voivat käytännössä toteuttaa eri viranomaiset tartuntatautilain mukaisilla päätöksillään. Kaikkia hallituksen suosituksia ei voi toteuttaa viranomaispäätöksillä, koska niihin ei ole viranomaisilla lain mukaista toimivaltaa. Jokaisen vastuulla on omalta osaltaan noudattaa suosituksia, jotta epidemiatilanne ei pahene.
- Hallitus antaa tartuntatautilain nojalla asetuksia, joilla täsmennetään tartuntatautilaissa määriteltyjä ravintolatoiminnan rajoituksia ja velvoitteita. Asetukset valmistellaan virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on valtakunnallinen, sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva itsenäinen asiantuntija- ja tutkimuslaitos, joka muun muassa ohjaa ja tukee kuntien, sairaanhoitopiirien ja aluehallintovirastojen työtä tartuntatautien torjunnassa.
- THL myös tutkii tartuntatauteja ja niiden aiheuttajia sekä seuraa ja arvioi tartuntatautiuhkia Suomessa ja maailmalla kehittää tartuntatautien diagnostiikkaa, seurantaa ja torjuntaa sekä tiedottaa niistä.
- THL antaa väestölle ohjeita tartuntojen välttämiseksi ja leviämisen ehkäisemiseksi.
Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom)
- Traficom valvoo yhteistyössä kuntien ja aluehallintoviraston kanssa liikenteen toimijoiden hygienia- ja väljyysvelvoitteiden toteutumista.
- Traficom voi tehdä päätöksen, jolla rajoitetaan liikennevälineiden matkustajamääriä.
Työterveyslaitos
- Työterveyslaitos toimii asiantuntijalaitoksena työhön liittyvien tartuntojen riskinarvioinnissa sekä torjuntatoimien suunnittelussa ja toteutuksessa erityisesti työterveyshuollon osalta.
Lisätietoa
Keskeiset koronaan liittyvät suositukset ja rajoitukset ja niiden osalta toimivaltaiset viranomaiset löytyvät valtioneuvoston kanslian sivuilta. Linkki: Rajoitukset ja suositukset koronaepidemian aikana.
Päivitetty 25.11.2021
Sairaanhoitopiirit ja kunnat vastaavat rokottamisesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suosituksen mukaisesti. Löydät tietoa rokotuksista oman sairaanhoitopiirisi tai kuntasi verkkosivuilta sekä THL:n sivuilta:
Tietoa sosiaali- ja terveysalan henkilöstön rokotuksista löydät THL:n verkkosivuilta:
Aluehallintovirasto ei päätä rokotusjärjestyksestä tai rokotuksiin liittyvistä järjestelyistä ja suosituksista.
Koronarokotukset annetaan THL:n ohjeiden mukaisesti. Valtioneuvosto on päättänyt Suomen rokotusjärjestyksestä 22.12.2020 antamallaan asetuksella. THL on tehnyt rokotusjärjestyksestä tarkemman suosituksen, joka pohjautuu Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän KRARin kannanottoihin ja sen tekemään lääketieteelliseen riskinarvioon.
Tartuntatautilain väliaikainen 48 a -pykälä tuli voimaan 1.1.2022 ja se on voimassa 31.12.2022 saakka. Se koskettaa kaikkia niitä henkilöitä, jotka suorittavat tehtäviä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille. Velvollisuus ei siten rajaudu vain esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisiin. (thl.fi)
Säännöksen sanamuodon ja lain esitöiden perusteella on herännyt epäselvyyttä siitä, koskeeko covid-suojavelvoite myös itsenäisiä ammatinharjoittajia niissäkin tilanteissa, kun he eivät toimi sopimussuhteessa isompaan palveluntuottajaan. Olemme pyytäneet STM:ltä ja Valviralta ohjausta pykälän tulkintaan itsenäisten ammatinharjoittajien osalta. Ohjauksen mukaan väliaikainen pykälä 48 a koskee myös itsenäisiä ammatinharjoittajia riippumatta siitä, toimivatko he sopimussuhteessa toiseen palveluntuottajaan.
Väliaikaisen pykälän vaikutuksista voit lukea lisää THL:n verkkosivuilta:
Lisätietoa tilanteista, joissa tietoa koronarokotteesta pyydetään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden työntekijöiltä tartuntatautilain väliaikaisen 48 a -pykälän nojalla, voit lukea tietosuojavaltuutetun toimiston verkkosivuilta Usein kysyttyä koronaviruksesta ja tietosuojasta -osiossa. Tutustu esimerkiksi kysymyksiin "Voiko työnantaja kysyä työntekijöiden koronarokotetiedoista?" ja "Voiko sosiaali- ja terveydenhuollon työnantaja käsitellä koronarokotustietoa?".
Muut aiheet
Sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö ovat laatineet ohjeen, jossa kuvataan, mitä asioita täytyy ottaa huomioon korjaushankkeissa koronavirustilanteen aikana.
Ohjetta on päivitetty 19.3.2021 ja se korvaa 17.12.2020 annetut ohjeet. Päivitetty ohje on voimassa toistaiseksi.
Päivitetty 22.3.2021
Maskien käytöstä suosituksia antavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, hallitus sekä alueellisesti sairaanhoitopiirit ja kunnat.
Työpaikalla maskien käytöstä päättää työnantaja riskinarvioinnin perusteella.
Jokaisen ihmisen vastuulla on noudattaa omalta osaltaan voimassa olevia suosituksia ja ohjeita, joilla estetään epidemiatilanteen paheneminen.
Aluehallintoviraston toimivallassa ei ole määrätä kasvomaskien käytöstä.
Lue lisää:
- THL:n ylläpitämä lista Suomen sairaanhoitopiirien koronasivuista (thl.fi)
- THL:n tiedote: THL:n yleinen maskisuositus poistuu, mutta maskia voi oman harkinnan mukaan edelleen käyttää (thl.fi, 14.4.2022)
- Työterveyslaitoksen uutinen: Työnantaja päättää maskien käytöstä työpaikalla (ttl.fi, 14.4.2022)
Yksityiset tapahtumanjärjestäjät voivat lähtökohtaisesti harkintansa mukaan päättää, edellyttävätkö ne osallistujilta kasvomaskin käyttöä. Tällöin täytyy kuitenkin huomioida osallistujien yhdenvertainen kohtelu. Julkinen toimija ei lähtökohtaisesti voi edellyttää julkisissa tiloissa asiakkailta maskin käyttöä.
Varhaiskasvatus ja opetus
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat antaneet varhaiskasvatusta, kouluja, oppilaitoksia ja korkeakouluja varten uudet terveysturvallisuutta koskevat suositukset, joissa on huomioitu tartuntatautilain muutokset ja siirtyminen paikallisiin ja alueellisiin täsmätoimiin koronarajoituksia purettaessa. Suositukset on päivitetty vastaamaan voimassa olevia koronaepidemiaan liittyviä muita suosituksia ja valtioneuvoston linjauksia.
Lue lisää:
Kirjastojen toiminnassa sovelletaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ohjetta koronaviruksen ehkäisemiseksi. Ohjeessa on myös mainittu laissa säädetyt hygieniavaatimukset, joita jokaisen toimijan täytyy noudattaa ilman erillistä viranomaispäätöstä. Kirjastoissa on huolehdittava mm. tilojen ja laitteiden hygieniasta. Ohjeet koskevat myös kirjastoautoja ja omatoimikirjastoja.
Voit lainata ja palauttaa kirjastosta aineistoja normaalisti. Jos haluat välttää kirjastotiloissa asiointia, suosi verkkoaineistoja, kuten e-kirjoja.
Aluehallintovirastojen määräämät kokoontumisrajoitukset eivät koske normaalia kirjastotoimintaa. Kokoontumisrajoitukset koskevat kuitenkin kirjastojen järjestämiä tilaisuuksia ja tapahtumia.
Lue lisää:
- THL:n ja OKM:n ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten yhteydessä sekä julkisten tilojen käytössä (pdf, minedu.fi, päivitetty 1.10.2021)
- Kirjastot ja korona (kirjastot.fi)
Aluehallintovirasto ei määrää yhtiökokouksien pitämisestä, vaan kokousvelvoite tulee lainsäädännöstä.
Laki väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista koronaviruksen leviämisen rajoittamiseksi on voimassa 30.6.2022 saakka. Laki mahdollistaa sääntömääräisten kokousten siirtämisen syyskuun loppuun saakka. Siirtämismahdollisuus ei koske tilinpäätöksen laatimista. Laki mahdollistaa myös etäyhteyksien käytön näiden kokouksissa.
Osakeyhtiöistä väliaikainen laki koskee vain pörssiyhtiöitä. Pörssiyhtiön hallitus voi väliaikaisen lain mukaan päättää järjestää yhtiökokouksen niin, että osakkeenomistaja voi käyttää oikeuttaan yhtiökokouksessa vain postin, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla (kuten etäyhteyksin).
Muiden osakeyhtiöiden (myös asunto-osakeyhtiö) kuin pörssiyhtiöiden kohdalla yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että kokoukseen voi osallistua etänä. Osakeyhtiön (myös asunto-osakeyhtiö) hallitus voi päättää asiasta, jos sitä ei erikseen kielletä yhtiöjärjestyksessä.
Suosittelemme, että pörssiyhtiöissä hallitus harkitsee yhtiökokouksen järjestämistä väliaikaisen lain mukaisesti etäyhteydellä. Muiden osakeyhtiöiden (myös asunto-osakeyhtiö) osalta suosittelemme, että hallitus tekee päätöksen kokouksen järjestämisestä etänä, ellei yhtiöjärjestys päätöstä kiellä. Joka tapauksessa kokouksen järjestäjän on pyrittävä järjestämään kokous terveysturvallisesti.
Jos sinulla on kysyttävää mm. yhtiökokouksen järjestämisestä, ota yhteyttä Kiinteistöliittoon: Kiinteistöliiton verkkosivut
Lisätietoa koronaviruspandemian vaikutuksista kokoontumisiin ja kokousiin voit lukea oikeusministeriön verkkosivuilta.
Aluehallintovirasto ei käsittele koronatilanteen vuoksi peruuntuneiden matkojen korvauksia. Matkaa varatessa kannattaa aina tarkistaa, millaiset muutos- ja peruuttamismahdollisuudet matkantarjoajalla tai matkavakuutuksen sopimusehdoissa on.
Löydät ohjeistusta ja neuvoja Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilta Usein kysyttyä koronasta: matkustaminen ja liikenne.
Rajatarkastuksissa on palattu koronapandemiaa edeltävään tilanteeseen 1.7.2022. Suomeen saapuvilta matkustajilta ei siis enää edellytetä rokotus- tai covid-19-testitodistuksia eikä rajanylityspaikoilla tehdä koronatestejä.
EU:n ja Schengen-alueen ulkopuolelta saapuvilla matkustajilla pitää edelleen olla tavanomaiset matkustusasiakirjat eli passi ja tarvittaessa viisumi. (raja.fi)
Lisätietoa:
Päivitetty 14.7.2022
Tietosuojavaltuutetun sivulla on usein kysyttyjä kysymyksiä koronaviruksesta ja tietosuojasta.
- Koronavirus ja tietosuoja (tietosuoja.fi).
Aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen verkkosivuilla osoitteessa tyosuojelu.fi on usein kysyttyjä kysymyksiä koronavirusepidemian vaikutuksesta työsuhteeseen ja työturvallisuuteen. Työsuojeluviranomaisella on myös valtakunnallinen puhelinneuvonta.
- Kysymyksiä ja vastauksia koronasta ja työsuojelusta (tyosuojelu.fi)
- Puhelinneuvonta: 0295 016 620, ma–pe klo 9–15
Aluehallintovirastot, jotka myöntävät valtionavustuksia, suhtautuvat ymmärtäväisesti poikkeukselliseen koronatilanteeseen. Pyydämme valtionavustuksensaajia arvioimaan valtionavustuksella tuetun toiminnan toteuttamista rajoitusten aikana.
-
Valtionavustusta saaneen toimijan on mahdollista hakea valtionavustukselle käyttöajan pidennystä, jos toimijalle ei (vielä) ole syntynyt valtionavustuksen hyväksyttäviä kustannuksia päätöksessä määriteltyä määrää. Käyttöajan pidennystä tulee hakea viimeistään yhtä kuukautta ennen käyttöajan päättymistä tai mahdollisimman pian koronavirustilanteen vaikutusten selkeytyessä.
-
Jos valtionavustusta saanut toimija ei hae käyttöajan pidennystä eikä sille ole syntynyt kustannuksia päätöksessä määriteltyä määrää, avustuksensaajan on syytä varautua palauttamaan valtionavustusta.
-
Jos hankkeelle tai toiminnalle on jo syntynyt hyväksyttäviä kustannuksia päätöksessä määritelty määrä ja jos hanke tai toiminta on tähän mennessä muilta osin toteutettu pääsääntöisesti suunnitelman mukaisesti, avustuksensaaja voi tehdä loppuselvityksen normaalisti valtionavustuksen käytön päätyttyä.
Ohjevideoita
- Valtionavustusten käyttöajan pidennys tai käyttötarkoituksen muutos
- Loppuselvityksen tekeminen sähköisessä asioinnissa
Lisätiedustelut: simo.luukkainen(at)avi.fi