Nykyinen kirjastolaki astui voimaan 2017, jolloin lakiin tuli uutena tavoitteena aktiivisen kansalaisuuden, demokratian ja sananvapauden edistäminen. Lisäksi yleisten kirjastojen yhdeksi tehtäväksi määriteltiin yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistäminen. Demokratian edistämiseen liittyvän tehtävän toteuttaminen on vakiintunut kirjastokentän arkipuheessa tuttavallisemmin kirjastojen demokratiatyöksi.
Demokratian edistämisen tehtävä on koettu kirjastoissa nykyisen lain kohdista hankalimmin toteutettavaksi. Vaikka kirjasto on aina ollut demokratiaa edistävä instituutio, on roolia täytynyt sanoittaa viime vuosina ihan uudella tavalla, jotta laissa säädettyä tehtävää on saatu konkretisoitua ja demokratiatyön erilaisia muotoja ja menetelmiä kehiteltyä.
Kirjastojen näkemyksiä demokratiatyöstä
Mitä demokratiatyö kirjastoille sitten tarkoittaa? Seamkin opiskelijoiden opinnäytetyökyselyn vastausten (77kpl) perusteella demokratiatyö käsitetään kirjastoissa hyvin laajalla skaalalla. Osa kirjastoista katsoo, että kirjasto jo pelkällä olemassaolollaan toteuttaa laissa määriteltyä demokratiatehtävää olemalla avoin ja maksuton julkinen instituutio.
Demokratiatehtävää lähestytään lisäksi tilojen, tiedon välittämisen ja tilaisuuksien näkökulmista. Demokratiatyö on erilaisten tilojen tarjoamista ja kuntalaisten kohtaamisten mahdollistamista. Se on tiedon välittämistä aineistojen, näyttelyiden ja tietopalvelun kautta, mediakasvatuksen, digineuvonnan ja lukutaitotyön keinoin. Se on keskustelutilaisuuksia, luentoja ja monenlaisia muita tapahtumia.
Mainitut näkökulmat linkittyvät kirjastojen puheissa läheisesti osallistamiseen, kuntapäätöksenteon näkyväksi tekemiseen sekä vaikutusmahdollisuuksien tarjoamiseen kuntalaisille. Kirjaston käsitys demokratiatyöstä voi muodostua yhdestä, kahdesta tai jopa kaikista mainituista näkökulmista.
”Kaikki mitä kirjasto tekee edistää demokratiaa, ja se on hyvin syvällä kirjaston perusolemuksessa ja arvoissa. Lukutaidon, monipuolisten lukutaitojen ja digi- ja medialukutaidon edistäminen ovat edellytys aktiiviselle kansalaisuudelle ja osallistumiselle yhteiskuntaan….Kirjaston monipuolinen aineistovalikoima mahdollistaa tiedon äärelle pääsyn, ja uusiin lähteisiin ja aineistoihin tutustumisen varallisuudesta riippumatta…Uusimmat ja vaikeimmat demokratiatyön osa-alueet ovat varmasti aktiivisen kansalaisuuden ja yhteiskunnallisen vuoropuhelun edistäminen: miten kirjastoissa keskustellaan yhteiskunnallisista asioista, miten päättäjät saadaan kirjastoihin, keitä tänne voi ottaa, kenelle kaikille tiloja voidaan luovuttaa, ja miten kannustamme ihmisiä osallistumaan?”
Viimeistään demokratiahankkeiden myötä ymmärrys demokratiatyöstä on syventynyt ja laajentunut. Se on alettu nähdä aidosti osana kirjaston perustyötä, ei enää irrallisena ja ulkopuolisena asiana. Toisaalta resurssipuheessa demokratiatyö nousee edelleen esiin ylimääräisenä tehtävänä, johon on vähiten osaamista ja resursseja.
Demokratiatehtävää ei tarvitse toteuttaa samalla tavalla kaikissa kirjastoissa
Kirjastolaissa määritellyt tehtävät ovat lakisääteisiä, mutta laissa ei ole määritelty, missä mittakaavassa tehtäviä tulee toteuttaa. Suomessa on erikokoisia ja erilaisia kuntia, eikä ole tarkoituksenmukaista, että kaikki tekevät asioita samalla tavalla.
Tämä antaa kirjastoille vapautta löytää omaan kirjastoon parhaiten sopiva tapa edistää demokratiaa ja yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Vapaus ei tarkoita sitä, että demokratiatehtävän voi kuitata toteutetuksi olemalla kirjasto, vaan jokaisessa kirjastossa on aiheellista käydä keskustelua siitä, mitä kirjaston demokratiatehtävän aktiivinen toteuttaminen meidän kirjastossamme tarkoittaa ja vastaako se meidän kuntalaistemme tarpeita. Demokratiatyötä voi tehdä pienesti, keskikokoisesti tai isosti. Tärkeää on sanoittaa, mitä ja miksi tehdään.
Aluehallintovirastot myönsivät vuonna 2021 erityisavustusta yleisten kirjastojen toiminnan kehittämiseen kansalaisten ja päättäjien vuoropuhelun foorumeina. Avin kirjastotoimi kartoitti hankkeiden antia ja vaikutuksia syksyllä 2023 kyselyllä, johon vastasi 28 hanketta (38 hanketta sai rahoitusta). Yhteistyötä on tehty myös Seamkin kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomiopiskelijoiden Katariina Pirttiniemen ja Johanna Pulkkisen kanssa, jotka kartoittivat opinnäytetyössään (ei vielä julkaistu) kyselyllä demokratian edistämistä yleisissä kirjastoissa. Blogiteksti pohjautuu molempiin kyselyaineistoihin.
Jonna Toukonen
Kirjastotoimen ylitarkastaja
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
