Päihteiden käytön lisääntyminen julkisilla paikoilla saattaa aiheuttaa kuntalaisissa monenlaisia tunteita kuten pelkoa, turvattomuutta, välinpitämättömyyttä ja jopa inhoa. Tutkimusten mukaan erityisesti lapset ja nuoret kokevat usein turvattomaksi sellaiset paikat, joissa on päihteitä käyttäviä henkilöitä, päihtyneitä tai sekavasti tai häiritsevästi käyttäytyviä ihmisiä. 

Yli miljoona suomalaista pelkää päihtyneitä, haittoja koetaan sekä taajamassa että maaseudulla

Kohtaatko kadulla tai kotiympäristössä päihtyneitä tai sekavasti käyttäytyviä ihmisiä? Vuonna 2016 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan joka kolmas suomalainen on pelännyt päihtyneitä ihmisiä julkisilla paikoilla. Päihtyneiden pelkääminen julkisissa tiloissa on meillä paljon yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Haittoja koetaan sekä taajamassa että maaseudulla.  

Pääkaupunkiseudulla päihtyneiden henkilöiden käyttäytyminen heikentää turvallisuuden tunnetta, ja monet ihmiset välttävät liikkumista ulkona erityisesti ilta-aikaan. Lapin matkailukeskuksissa muun muassa päihteiden ongelmakäyttö aiheuttaa haasteita niin turvallisuuspalveluille kuin kuntien hyvinvointiturvallisuudelle.

Lapin hyvinvointiohjelman ja turvallisuussuunnitelman toimeenpanosuunnitelma 2020–2025 laadittiin aluehallintoviraston ja Lapin liiton hyvinvointityöryhmien toimesta laajalla asiantuntijaverkostoyhteistyöllä. Hyvinvointi ja turvallisuus liittyvät läheisesti yhteen ja kuntalaisten turvallisuuden tunne on merkittävä elinvoimaisen kunnan perusedellytys. 

Lapin turvallisuus- ja hyvinvointiverkostojen yhteistyön tavoitteiden selkeyttäminen ja toimenpiteiden suunnittelu toteutettiin Arjen turvallisuus tiekartta- aktivoiva osallisuus syrjäytymisen ehkäisyssä -hankkeessa 2020–2021. Arjen turvallisuus koostuu perinteisistä turvallisuuspalveluista, kuten poliisi, pelastus, ensihoito, tulli, rajavartiosta ja puolustusvoimat sekä hyvinvointiturvallisuudesta. Kuntien hyvinvointiturvallisuutta ylläpidetään ja vahvistetaan ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä ja palveluissa. Perhe, lähiyhteisö, sosiaalitoimi, koulu, terveyspalvelut ja järjestöt ovat keskeisessä roolissa arjen turvallisuuden varmistamisessa. Paikallisten hyvinvointi- ja turvallisuusilmiöiden ja niiden haasteiden ratkaiseminen edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden välillä unohtamatta yritystoiminnan turvallisuutta. (Lapin arjen turvallisuuden tiekartta 2021.)

Yhteisölliset menetelmät turvallisuuden edistäjänä

Kuntalaiset toivovat ratkaisuksi päihteiden käytöstä aiheutuviin ongelmiin usein lisää vartiointia ja valvontaa. Pääkaupunkiseudun päihdetilannekyselyssä asukkaat ehdottivat turvallisuuden lisäämiseksi valvonnan lisäksi muun muassa lisää valaistusta ja ruiskujen keräysastioita puistoihin. Lisäksi toivottiin jalkautuvaa työtä ja poliisin valvontaa asuinalueilla sekä erilaista ennalta-ehkäisevää verkostotyötä päihteiden käytön juurisyihin puuttumiseksi.

Näiden toimien lisäksi meillä tulisi olla tarjolla riittävästi matalan kynnyksen palveluita riittävillä aukioloajoilla, myös iltaisin viikonloppuisin. Suurimmissa kaupungeissa näitä palveluita tulisi olla sijoitettuna tasaisesti ympäri kaupunkia, jolloin mahdolliset lieveilmiöt eivät kasautuisi yhdelle alueelle. Päihteitä käyttäville tulisi tarjota vastikkeellista ja mielekästä työtoimintaa, jolloin tarve omaisuusrikoksiin vähenee.

Tällä hetkellä kaikissa suuremmissakaan kunnissa ei ole välttämättä ole paikkoja, joissa päihtyneet ihmiset voisivat viettää aikaa. Tämä lisää ihmisen oleskelua julkisissa tiloissa, kuten esimerkiksi ostoskeskuksissa.

Ympäristötyön avulla lisätään turvallisuutta ja päihteitä käyttävien ihmisten osallisuutta

Ympäristötyön (käytetään myös termiä naapurustotyö) tavoitteena on vähentää päihteiden käytöstä aiheutuvia lieveilmiöitä kaupunkitilassa, asuinalueella ja esimerkiksi päihdepalveluiden ja asumisyksiköiden lähistöllä.

Ympäristötyötä suunnitellaan ja tehdään yhteistyössä päihteitä käyttävien ja päihdeongelmasta toipuneiden ihmisten kanssa vahvistaen heidän hyvinvointiansa ja osallisuutta yhteiskuntaan.  Ympäristötyöntekijät jalkautuvat säännöllisesti ja suunnitelmallisesti ympäristöön, kortteleihin ja kaduille, puistoihin ja esimerkiksi päiväkotien ja koulujen lähistöille.  Ympäristöstä siivotaan esimerkiksi käyttövälineitä ja muita roskia. Työn tarkoitus ei kuitenkaan ole pelkästään roskien kerääminen, vaan tavoitteena on olla näkyvillä ja saatavilla, vastata naapureiden kysymyksiin ja puuttua järjestyshäiriöihin mahdollisuuksien mukaan ja ohjata päihteitä käyttäviä ihmisiä muita huomioivaan käyttäytymiseen.

Kaupunki kuuluu kaikille -toimintamalli

Lapset saattavat kokea turvattomuutta paikoissa, joissa on päihteitä käyttäviä tai sekavasti käyttäytyviä ihmisiä. Kaupunki kuuluu kaikille -toimintamallin tavoite on lisätä lasten ymmärrystä päihteiden ongelmakäyttöön liittyvistä ilmiöistä kaupunkitilassa. Mallin avulla voidaan vähentää ennakkoluuloja ja pelkoja sekä lisätä lasten turvallisuuden tunnetta, vahvistaa lapsen omaa toimijuutta ja turva- ja tunnetaitoja.

Lisäksi on tärkeää muistaa, että vaikka päihteiden käyttö julkisessa tilassa saattaa aiheuttaa turvattomuutta, suurin osa ihmisistä käyttäytyy kuitenkin asiallisesti ja monet ongelmatilanteet ovat vältettävissä ystävällisellä asenteella. Kohtaamiset eivät kuitenkaan aina suju miellyttävästi, ja sen vuoksi tarvitsemme vartioinnin ja valvonnan rinnalle myös muita hyvinvointia ja turvallisuutta edistäviä menetelmiä.

Liian monen lapsen joulutunnelma kärsii aikuisen humalan vuoksi. Perinteinen Anna lapselle raitis joulu -kampanja järjestetään tänä vuonna 24. kerran. Kampanja muistuttaa kaikkia aikuisia päihteettömän läsnäolon tärkeydestä. Iloinen yhdessä olo turvallisen aikuisen seurassa on paras lahja lapselle. Annetaan tänäkin vuonna lapsille raitis rauhallinen joulu!

Kirjoittajat:
Ylitarkastaja Sanna Ylitalo, Lapin aluehallintovirasto
Asiantuntija Inari Viskari, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lähteet:

• Helameri, Eeva, Iivari, Pekka, Raasakka, Eija, Viinamäki, Eeva. Lapin arjen turvallisuuden tiekartta. Lapin ammattikorkeakoulu, 2021.
• Helsingin kaupunki. Helsingin kaupungin turvallisuussuunnitelma (2015).
• Keskinen, Vesa & Laihinen, Eija (2017). Kaikesta huolimatta turvallista. Helsingin turvallisuustutkimus 2015. Tutkimuksia 2017:2. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus.
• Mäkelä, Pia; Härkönen, Janne; Lintonen, Tomi; Tigerstedt, Christoffer; Warpenius, Katariina. Näin Suomi juo - Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2018.
• Warpenius, Katariina, Holmila, Marja, Tigerstedt, Cristoffer. Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2013.
• STT (2021) Pääkaupunkiseudun päihdetilannekyselyyn tuli runsaasti ja vastauksia ja kehitysehdotuksia.
• Viskari, Lund & Avellan (2015). Erilainen naapuri. Asuinaluelähtöisen ympäristötyön menetelmiä ja kokemuksia. Sininauhasäätiö.