Suomessa pelastustoimen palveluista vastaavat kunnat yhteistyössä valtioneuvoston päättämillä 22 pelastustoimen alueella. Vastuu pelastustoimen asianmukaisesta järjestämisestä on säädetty näille 22:lle alueen pelastustoimelle. Pelastuslaki edellyttää, että alueen pelastustoimella tulee olla pelastuslaitos pelastustoimen tehtävien hoitamista varten. Pelastustoimessa palveluiden järjestämisvastuu on erotettu palveluiden tuottamisesta.
Pelastustoimen palvelutasosta päättää alueen pelastustoimi kuntia kuultuaan. Palvelutasosta päätetään alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksessä. Kyseessä ei siis ole pelastuslaitoksen sisäinen päätös, vaan kuntien yhteinen päätös siitä miten pelastustoimen palvelut alueella järjestetään. Pelastuslaitoksen tehtävänä on tuottaa palvelut siten, kuin palvelutasopäätöksessä kunnat ovat yhteisesti päättäneet. Palvelutasosta ja palvelutasopäätöksestä on erikseen säädetty pelastuslaissa.
Sisäministeriön tehtävänä on ohjata, johtaa ja valvoa pelastustoimea, jonka nojalla sisäministeriö on antanut pelastustoimen järjestämistä ja pelastustoimen palveluiden tuottamista koskevia asetuksia ja ohjeita. Aluehallintovirastoille on säädetty sekä pelastustointa että pelastustoimen palvelutasoa koskevat valvontatehtävät. Valvonnalla varmistetaan, että alueen pelastustoimet (kunnat) järjestävät pelastustoimen palvelut siten, kuin eduskunta on ne lainsäädännöllä kunnille osoittanut. Aluehallintoviraston selvitys- tai tietopyyntö tai kuuleminen voi valvottavasta asiasta riippuen olla osoitettu joko alueen pelastustoimelle tai pelastuslaitokselle.
Pelastustoimen yleinen valvontatehtävä
Pelastustointa koskeva valvontatehtävä on yleinen valvontatehtävä, jossa aluehallintovirastot käsittelevät hallintokanteluita tai voivat käynnistää oma-aloitteisesti valvonta-asioita koskien pelastustointa, mikäli havaitsevat lainvastaista tai hyvän hallinnon vastaista menettelyä. Valvonta voi kohdistua näissä asioissa joko alueen pelastustoimeen tai pelastuslaitokseen tai jossain tapauksessa yksittäisen viranhaltijan toimintaan. Pääsääntöisesti yleinen valvonta rajoittuu pelastustoimen laillisuusvalvontaan ja hyvää hallintoa koskevien periaatteiden arviointiin.
Pelastustointa koskevassa yleisessä valvonta-asiassa annettu päätös tai ratkaisu voi johtaa aluehallintoviraston toimesta hallinnolliseen ohjaukseen, siten kuin hallintokantelun ratkaisua koskevasta asiasta hallintolaissa on säädetty. Pelastustointa koskevissa yleisissä valvonta-asioissa aluehallintovirastojen ratkaisuissa arvioidaan, onko valvonnan kohteena olevassa asiassa menetelty lainvastaisesti vai ei. Mikäli asian tutkimisen jälkeen johtopäätöksissä todetaan menetellyn lainvastaisesti, aluehallintovirastot voivat ratkaisussaan kiinnittää valvottavan huomiota hyvän hallinnon vaatimuksiin tai saattaa tämän tietoon käsityksensä lain mukaisesta menettelystä. Mikäli edellä mainittua ei asian kokonaisarvosteluun vaikuttavat seikat huomioon ottaen pidetä riittävänä, aluehallintovirasto voi antaa valvottavalle huomautuksen.
Pelastustoimen palvelutason valvontatehtävä
Pelastustoimen palvelutason valvonta kohdistuu aina alueen pelastustoimeen, ei pelastuslaitokseen. Pelastuslaissa on säädetty, että alueen pelastustoimi (kunnat) vastaa pelastustoimen asianmukaisesta järjestämisestä siten, kuin pelastuslaissa on säädetty. Mikäli aluehallintovirasto havaitsee, että pelastustoimen palvelutasossa on puutteita tai epäilee sellaista, on aluehallintoviraston ryhdyttävä selvittämään asiaa. Hallintolaki edellyttää asian selvittämistä ennen kuin asiassa voidaan tehdä päätös tai antaa ratkaisu. Pelastuslaissa on säädetty pelastustoimen palvelutason valvonnan tiedonsaantioikeuksista siten, että aluehallintovirastoilla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada maksutta alueen pelastustoimelta tarpeellisia tietoja ja selvityksiä. Tämä tarkoittaa sitä, että aluehallintovirastot eivät pääsääntöisesti pyydä pelastuslaitoksilta tietoja tai selvityksiä pelastustoimen palvelutasosta, vaan selvitys- ja tietopyynnöt osoitetaan alueen pelastustoimelle, jonka tulee pyydetyt tiedot myös toimittaa. Pelastuslaitos ei voi toimittaa tietoja alueen pelastustoimen puolesta.
Pelastustoimen palvelutasoa koskevissa valvonta-asioissa aluehallintovirastot voivat velvoittaa alueen pelastustoimea saattamaan pelastustoimen palvelut pelastuslaissa säädetylle tasolle, mikäli niissä on huomattavia epäkohtia. Mikäli aluehallintoviraston asettamaa määräystä ei ole noudatettu, aluehallintovirasto voi asettaa määräyksensä tehosteeksi uhkasakon. Oleellista pelastustoimen palvelutasoa koskevissa asioissa on se, että aluehallintovirastot valvovat palveluiden järjestämisestä vastaavia alueen pelastustoimia (kuntia), ei palveluiden tuottamisesta huolehtivia pelastuslaitoksia.
Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Johtaja Ilkka Horelli
Coronapandemin har gett många lärdomar i undantagssituationer, men det är också viktigt att förbereda sig på andra slags kriser. För att utveckla den regionala beredskapen genomförde Regionförvaltningsverket i Södra Finland beredskapsövningen UUSIMAA21 den 7–8 september 2021. Kommunerna, myndigheterna och andra organisationer i Nyland övade på att hantera en situation där en långvarig åskstorm har orsakat omfattande el- och vattenavbrott. De valda scenarierna för övningen baserade sig på den regionala riskbedömningen i Nyland från 2018.
Övning ger mer färdighet för att hantera störningssituationer
Liksom vid störningar i det verkliga livet stötte övningsdeltagarna på många överraskande problem i simuleringen. Man var tvungen att snabbt hitta lösningar på dem. Övningsdeltagarna funderar bland annat på utmaningarna med att larma extra personal under funktionsstörningar hos telefonoperatörerna och informationssäkerhetsfrågor i en kris som sköts med virtuella diskussionskontakter. I stormen orsakade regnet problem när det strömmade ut i tunnlar, parkeringshallar eller hisschakt. Man diskuterades arbetarskyddsfrågor i samband med detta.
Som praktiska åtgärder förutspådde man stormen genom att instruera arbetstagarna att stanna på distansarbete för att undvika att röra sig i trafiken under stormen. I händelse av elavbrott eller vattenbrist planerades för arbetstagarna textmeddelanden med anvisningar om hur man laddar mobiltelefoner och bärbara batterier färdigt samt följer situationen på batteriradio.
En del av övningsdelatagarna funderade också att man bör skaffa till exempel överlevnadspaket med mat, vatten, batteriradio och handlampor till arbetsplatsen för nödsituationer. På grund av det plötsliga fjärrvärmeläckaget vid körlederna skapades omvägar till ingången till sjukhusets jour eller till kommunhusets kundservice. I en krissituation skulle församlingen erbjuda samtalshjälp per telefon och chatt.
Under övningen observerades betydelsen av en gemensam, övergripande lägesbild och samarbete över organisationsgränserna
Responsen från övningen har varit positiv; övningen upplevdes vara nödvändig och stämningen i beredskapsfrågor har varit entusiastisk. Under båda dagarna deltog över 500 övningsdeltagare från Nyland. Det fanns också stort intresse för att observera övningen. Observatörernas uppgift var att kommentera inputen från deltagarna. Det fanns över 80 observatörs- och spelgruppspersonal. Dessutom väckte övningen intresse i det akademiska forskningsarbetet och forskargrupper från tre olika inrättningar deltog.
En bred och omfattande representation från olika samhällssektorer gjorde det möjligt att göra allt fler tväradministrativa observationer ur såväl näringslivets, organisationernas som myndigheternas synvinkel. Observationerna sträckte sig från praktiska frågor till utveckling av planer på strategisk nivå. Övningen väckte också diskussion om ett effektivare samarbete utanför den egna organisationens verksamhetsområde: den stora betydelsen av en gemensam lägesbild och lägesförståelse lyftes fram av många deltagare.
På grund av coronasituationen genomfördes övningen UUSIMAA21 på webben
Man var tvungen att flytta beredskapsövningen i Nyland två gånger, först på grund av belastningen som coronasituationen orsakade och andra gången på grund av kommunalval som flyttades för nära. Arbetsbelastningen och mötesbegränsningarna på grund av pandemin beaktades i övningens längd och genomförande: övningsdagarna förkortades och övningen ordnades för första gången helt virtuellt. Den slutliga övningen var mycket annorlunda än det som presenterades för övningsdeltagarna på seminariet i slutet av 2019! De expertföreläsningar som streamades på förmiddagarna introducerade deltagarna i temat för övningen och på eftermiddagarna övades lärdomarna i praktiken med hjälp av den nya virtuella övningsplattformen Valhalla.
Erfarenheterna och observationerna från övningen gås noggrant igenom i efterhand och utnyttjas för att utveckla beredskapen och beredskapsplanerna. Responstillfället och övningsrapporten ingår i övningshelheten.
Beredskapsövningar ordnas årligen i olika områden
Ordnandet av regionala beredskapsövningar är en av regionförvaltningsverkets lagstadgade uppgifter. Med hjälp av övningarna testas och utvecklas samhällets beredskap att klara störningstillstånd och undantagsförhållanden.
På grund av de ändrade tidtabellerna övar man nästa gång i Nyland redan 2023. Före det övar landskapen Egentliga Tavastland och Päijänne-Tavastland ännu i november inom området för Regionförvaltningsverket i Södra Finland tillsammans och nästa år också landskapen Södra Karelen och Kymmenedalen tillsammans. Nästa år inleder inrikesministeriet dessutom en uppdateringsomgång för den regionala riskbedömningen, utifrån vilken man väljer scenarier för kommande beredskapsövningar.
Piia Manninen
Räddningsöverinspektör
Regionförvaltningsverket i Södra Finland
Koronapandemia on tuonut paljon lisää oppeja poikkeustilanteisiin, mutta myös toisenlaisiin kriiseihin on tärkeää varautua. Alueellisen valmiuden kehittämiseksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto toteutti UUSIMAA21-valmiusharjoituksen 7–8.9.2021. Uudenmaan kuntien, viranomaisten ja muiden organisaatioiden voimin harjoiteltiin toimintaa tilanteessa, jossa pitkäkestoinen ukkosmyrsky on aiheuttanut laajoja sähkö- ja vesikatkoksia. Harjoitukseen valitut skenaariot pohjautuivat Uudenmaan alueelliseen riskiarvioon vuodelta 2018.
Harjoittelemalla lisää osaamista häiriötilanteen hallintaan
Kuten tosielämän häiriötilanteessa, harjoittelijat kohtasivat simulaatiossa monenlaisia yllättäviäkin pulmia, joihin oli löydettävä ratkaisuja nopeasti. Harjoittelijat pohtivat muun muassa lisähenkilöstön hälyttämisen haasteita puhelinoperaattorien toimintahäiriöiden aikana ja tietoturva-asioita virtuaalisilla keskusteluyhteyksillä hoidetussa kriisissä. Myrskyn sadevesi aiheutti ongelmia valuessaan tunneleihin, parkkihalleihin tai hissikuiluihin, minkä osalta pohdittiin työturvallisuuskysymyksiä.
Käytännön toimenpiteinä myrskyä ennakoitiin ohjeistamalla työntekijöitä jäämään etätöihin, jottei liikenteessä altistuttaisi rajuilman armoille. Sähkökatkon tai vesipulan varalle työntekijöille suunniteltiin tekstiviestejä, joissa ohjeistettiin lataamaan kännykät ja läppärien akut valmiiksi sekä seuraamaan tilannetta paristoradiosta.
Osa harjoittelijoista pohti myös esimerkiksi ruokaa, vettä, paristoradion ja käsivalaisimia sisältävän selviytymispaketin hankkimista hätävaraksi työpaikalle. Ajoväylien kohdalla sattuneen äkillisen kaukolämpövuodon vuoksi perustettiin kiertoteitä sairaalan päivystyksen sisäänkäynnille tai kunnantalon asiakaspalvelupisteelle. Seurakunta tarjosi kriisitilanteessa keskusteluapua puhelimen ja chatin välityksellä.
Harjoituksessa havaittiin yhteisen, kattavan tilannekuvan ja organisaatiorajat ylittävän yhteistyön merkitys
Harjoituksesta saamamme palaute on ollut positiivista; harjoitus koettiin tarpeelliseksi ja tunnelmat varautumisasioiden parissa ovat olleet innostuneet. Mukana oli molempina päivinä yli 500 harjoittelijaa Uudenmaan alueelta. Suurta kiinnostusta oli myös harjoituksen tarkkailijoiksi, joiden tehtävänä oli kommentoida harjoittelijoiden tuottamia syötteitä. Tarkkailija- ja peliryhmähenkilöstöä oli yli 80. Lisäksi harjoitus herätti mielenkiintoa akateemisessa tutkimustyössä, ja mukana oli kolmen eri laitoksen tutkijaryhmiä.
Laaja ja kattava edustus osallistujia yhteiskunnan eri sektoreilta mahdollisti sen, että havaintoja pystyttiin tekemään entistä enemmän poikkihallinnollisesti niin elinkeinoelämän, järjestöjen kuin viranomaistenkin näkökulmasta. Havainnot ulottuivat käytännön asioista strategisen tason suunnitelmien kehittämiseen. Harjoitus herätti keskustelua myös tehokkaammasta yhteistyöstä oman organisaation toiminta-alueen ulkopuolelle: yhteisen tilannekuvan ja -ymmärryksen suuri merkitys tuli esille monilta osallistujilta.
Koronatilanteen vuoksi UUSIMAA21-harjoitus toteutettiin verkossa
Uudenmaan valmiusharjoitusta jouduttiin siirtämään kahdesti, ensin koronatilanteen kuormittavuuden takia ja toisen kerran liian lähelle siirtyneiden kuntavaalien vuoksi. Pandemian aiheuttama työkuorma ja kokoontumisrajoitukset huomioitiin harjoituksen kestossa ja toteutustavassa: harjoituspäiviä lyhennettiin ja harjoitus järjestettiin ensimmäistä kertaa täysin virtuaalisesti. Lopullinen harjoitus olikin hyvin erilainen kuin mitä ennakkoseminaarissa vuoden 2019 lopussa harjoittelijoille esiteltiin! Aamupäivisin striimausyhteydellä toteutetut asiantuntijaluennot virittivät osallistujat harjoituksen teemaan ja iltapäivisin oppeja harjoiteltiin käytännössä uuden virtuaalisen harjoitusalustan Valhallan avulla.
Kokemukset ja havainnot harjoituksesta käydään huolella läpi jälkikäteen, ja niitä hyödynnetään varautumisen sekä valmiussuunnitelmien kehittämisessä. Palautetilaisuus ja harjoitusraportti kuuluvat harjoituksen kokonaisuuteen.
Valmiusharjoituksia järjestetään eri alueilla vuosittain
Alueellisten valmiusharjoitusten järjestäminen on yksi aluehallintovirastolle laissa säädetyistä tehtävistä. Harjoitusten avulla testataan ja kehitetään yhteiskuntamme valmiutta selviytyä häiriötilanteista ja poikkeusoloista.
Aikataulumuutosten vuoksi Uudellamaalla harjoitellaan seuraavan kerran jo vuonna 2023. Sitä ennen Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella harjoittelevat vielä marraskuussa Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat yhdessä ja ensi vuonna niin ikään yhdessä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat. Ensi vuonna sisäministeriö käynnistää lisäksi alueellisen riskiarvion päivityskierroksen, jonka pohjalta valitaan skenaariot tuleviin valmiusharjoituksiin.
Piia Manninen
Pelastusylitarkastaja
Etelä-Suomen aluehallintovirasto