Mahtaakohan Suomesta löytyä yhtään kuntaa, jossa ei olisi viimeisen viiden vuoden aikana tehty palveluverkkoselvitystä? Vauvoja syntyy yhä vähemmän ja sen vuoksi monessa kunnassa on mietitty nykyisten päiväkotien, koulujen, kirjastojen ja nuorisotilojen kohtaloa.
Ainakin paikallisesti palveluverkko ja siihen liittyvät muutospaineet näkyvät usein kiivaina kyläkoulukeskusteluina. Keskustelua värittävät tunteet, toiveet ja unelmat. Ne törmäävät euroihin ja exceleihin. Ei etsitä yhdessä parasta mahdollista ratkaisua käsillä olevaan pulmaan vaan mahdollisimman suurta voittoa omalle näkemykselle tai ryhmälle. Toisinaan päätöksenteko on niin kaoottista, etteivät päätöksentekijät osaa itsekään kokouksen jälkeen sanoa, mitä tulivat päättäneeksi. Välillä keskustelua vierestä seuratessa ei voi välttyä ajatukselta, että kaikessa sapelinkalistelussa on unohdettu se tärkein: asiakas, lapsi.
Kuinka monessa kunnassa edes palveluverkkoselvityksiin kuuluu oleellisena osana lapsivaikutusten arviointi? Sen avulla selvitetään tulevan päätöksen vaikutuksia lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin ja heidän oikeuksiensa toteutumiseen. Esimerkiksi kouluverkkoselvitys ei välttämättä kosketa ainoastaan kouluja vaan sillä tyypillisesti on vaikutuksia myös varhaiskasvatukseen, kirjastoihin, nuorisotiloihin ja lähiliikuntapaikkoihin. Useat kirjastot ovat koulujen yhteydessä. Jos koulu lakkautetaan, samalla lähikirjastokin lakkautuu, eikä lapsella ole enää tosiasiallista mahdollisuutta käyttää kirjastoa. Tällöin tulee ottaa huomioon mahdollisissa koulukuljetuksissa ja niiden arvioinnissa se, että lapsilla on oikeasti mahdollisuus käyttää kirjastoa koulupäivän aikana. Lapsella on kirjaston käyttöön subjektiivinen oikeus, joka kuitenkin on hyvin usein riippuvainen siitä, käyttääkö vanhempi oikeuttaan käyttää kirjastoa.
Yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista oli lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) vuosina 2016–2018. Yhtenä hankkeen tavoitteista oli: vahvistaa lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuvaa toimintakulttuuria päätöksenteossa ja palveluissa ottamalla käyttöön lapsi- ja perhevaikutusten arviointi sekä kehittämällä välineitä lapsilähtöiseen budjetointiin ja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden seurantaan.
Lapsivaikutusten arviointi tulee tehdä aina, kun päätöksellä voi olla vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Tässä yhteydessä on hyvä huomioida, että palvelut voivat olla vahvasti toisistaan riippuvaisia ja kaikki nämä riippuvuudet tulee huomioida sekä päätöksen ennakkoarvioinnissa että varsinaisessa päätöksenteossa. Lapsivaikutusten arviointi on osa tiedolla johtamista ja päätöksentekoa, joka perustuu tietoon. Kun tehdään päätöksiä, jotka koskevat lapsia, lapsen edun on tultava ensin.
Viime vuosina monessa kunnassa on herätty siihen, että ainakin ennen päätösten tekemistä olisi hyvä arvioida päätösten mahdollisia vaikutuksia myös lapsiin ja lapsiperheisiin. Osa valmistelijoista kuitenkin kipuilee sen kanssa, miten esimerkiksi lapsivaikutusten arviointi käytännössä tulisi tehdä. Mistä asioista se vähintään tulisi tehdä? Mitkä menetelmät oikeasti osallistavat niin lapsia, nuoria kuin heidän perheitäänkin? Riittääkö lyhyen aikavälin vaikutusten arviointi vai pitääkö vaikutuksia arvioida pidemmällekin? Pitääkö päätösten ennakkoarvioinnin lisäksi arvioida myös toteutuneita toimenpiteitä? Kysymyksiä riittää ja sen vuoksi mieleen saattaa hiipiä ajatus, että tehdään semmoinen lapsivaikutusten arviointi sitten ensi kerralla. Ei hätää, tartu toimeen jo nyt!
Seuraavista julkaisuista löydät varmasti vastaukset mieltä askarruttaviin lapsivaikutusten arviointiin liittyviin kysymyksiin:
eOppiva ja kansallinen lapsistrategia (2022): Lapsen oikeudet – Työkaluina lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi -verkkokoulutus: Lapsen oikeudet – Työkaluina lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi - eOppiva
Iivonen, Esa & Pollari, Kirsi: Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä - Lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi sekä lapset ja nuoret tiedontuottajina kunnassa -ohjeistus. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2022:4.
Iivonen, Esa & Pollari, Kirsi: Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä – Lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi sekä lapset ja nuoret tiedontuottajina hyvinvointialueella: Ohjeistus hyvinvointialueiden päättäjille, nuorisovaltuustoille ja viranhaltijoille. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2022:2.
Iivonen, Esa & Pollari, Kirsi: Lapsivaikutusten arvioinnin käsikirja lainvalmistelijoille. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2021:5. Julkaisussa on perustietoa lapsivaikutusten arvioinnista muillekin kuin lainvalmistelijoille.
Ruuska, Tupu; Itkonen-Ratilainen, Mari; Harju-Kivinen, Raija; Honkanen, Kati: Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi: Tarkastelussa lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä ja esimerkkejä lapsivaikutusten arvioinneista. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma 2018.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Suomen UNICEF
Tanja Tiainen, ylitarkastaja, varhaiskasvatus
Kirsi Kohonen, nuorisotoimen ylitarkastaja
Lauriina Aninko-Takkunen, suunnittelija
Miikka Metsola, suunnittelija
Itä-Suomen aluehallintovirasto
