Julkaisupäivä
24.1.2022 11.17
Blogit
Aluehallintovirastot saivat OKM:ltä toimeksiannon tehdä kirjastojen asiakaskysely kolmen vuoden välein. Ensimmäinen tehtiin vuonna 2018. Tuolloin kysyttiin kirjaston käyttäjiltä kirjaston palveluista ja käytöstä. Vuoden 2021 kysely tehtiin ajankohtaisesta teemasta ”Kirjasto demokratian edistäjänä”. Vastaajia ei rajattu kirjaston käyttäjiin, vaan kyselyn ja haastattelujen otanta (N=1000) muodostettiin valtakunnallisesta kuluttajapaneelista kiintiöidyllä satunnaispoiminnalla asuinalueen, sukupuolen, ikäluokan ja äidinkielen mukaan. Kyselyä oli laatimassa AVIen ylitarkastajien lisäksi kirjastoalan ammattilaisia alueellista kehittämistehtävää hoitavista kirjastoista ja valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavasta kirjastosta. Kyselyn toteutti Feelback Oy. Kyselyn kysymykset ja vastaukset löytyvät AVIen verkkosivuilta.
Mistä yhteiskunnallista tietoa etsitään ja mitä kirjastojen pitäisi siitä ajatella?
Kyselyraportin mukaan yhteiskunnallista tietoa etsitään pääasiassa muualta kuin kirjastosta ja kirjastojen rooli yhteiskunnallisen tiedon kanavana on suhteellisen pieni. Vain 26% kaikista vastaajista ilmoitti etsivänsä yhteiskunnallista tietoa kirjaston aineistoista tai kirjaston tietokoneilla. Odotetusti käytetyimmät kanavat ovat netin uutissivustot (62% kaikista vastaajista), viranomaisten tiedotukset (45% kaikista vastaajista) ja radio/televisio (45%).
Suurimmat erot tietolähteiden käytössä ovat eri ikäryhmien välillä. Yli 65-vuotiaista 71% seuraa yhteiskunnallista tietoa televisiosta/radiosta ja 51% itse ostamistaan lehdistä. Vastaavat luvut 18-34 vuotiailla ovat 28% ja 22%. Yli 65-vuotiaat poikkeavat muista ikäryhmistä myös siinä, että television/radion ja itse tilattujen lehtien lisäksi ystävät ja tuttavat sekä suorat asiantuntijakontaktit ovat paljon useammin tiedonlähteenä, kun taas 18-34-vuotiailla korostuu sosiaalisen median ja blogien/vlogien/podcastien merkitys.
Tosin Tilastokeskuksen analyysin mukaan koronan vaikutus suomalaisten mediakäyttäytymiseen on ollut suuri ja kuilu eri ikäryhmien välillä on kaventunut. Senioreiden sosiaalisen median ja netin (ml. verkkolehtien) käyttö on lisääntynyt, kun taas Sanomalehtien liiton koonti nuorten median käytöstä kertoo, että korona on saanut ison osan nuorista seuraamaan uutisia ja etenkin sanomalehtiä aiempaa enemmän.
Mitä tämä kaikki tarkoittaa kirjaston kannalta? Laajemmasta näkökulmasta se kertoo ainakin siitä, että eri ikäisten käyttäjäryhmien tiedon käyttötavat ja sitä kautta myös tarpeet ovat hyvinkin erilaisia. Miten kirjasto ja kirjastopalvelut pysyvät relevantteina myös nuoremmille käyttäjäryhmille ja huomioidaanko nämä ryhmät tarpeeksi kirjastopalveluiden kehittämisessä? Vaikka vielä ei olisi aihetta huoleen, kannattaa eri ikäryhmien mediakäyttäytymisen kehittymistä pitää silmällä. Tulevaisuus näyttää, eriytyvätkö eri ikäryhmien tarpeet entisestään.
Kyselyraportin tuloksia tutkiessa piirtyy muidenkin kysymysten osalta kuva siitä, että etenkin demokratian edistämisen kannalta perinteisesti kirjaston vahvuuksina pidetyt asiat (esim. kokoelmat) ovat 18-34-vuotiaille huomattavasti vähemmän tärkeämpiä kuin vaikkapa kirjaston/kirjastossa järjestettävät yhteiskunnallisesti aktivoivat tapahtumat. Tämä antaa viitteitä siitä, että nuoremmat kansalaiset ehkä näkevät kirjaston roolin erilaisena kuin vanhemmat. Näihin teemoihin ja kansalaisten näkökulmiin kirjaston demokratiaa edistävistä palveluista pureudutaan tarkemmin kevään 2022 aikana julkaistavissa blogiteksteissä.
Jonna Toukonen
Kirjastotoimen ylitarkastaja
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
