Aluehallintovirastot saivat OKM:ltä toimeksiannon tehdä kirjastojen asiakysely kolmen vuoden välein. Ensimmäinen tehtiin vuonna 2018. Tuolloin kysyttiin kirjaston käyttäjiltä kirjaston palveluista ja käytöstä. Vuoden 2021 kysely tehtiin ajankohtaisesta teemasta ”Kirjasto demokratian edistäjänä”. Vastaajia ei rajattu kirjaston käyttäjiin, vaan kyselyn ja haastattelujen otanta (N=1000) muodostettiin valtakunnallisesta kuluttajapaneelista kiintiöidyllä satunnaispoiminnalla asuinalueen, sukupuolen, ikäluokan ja äidinkielen mukaan. Kyselyä oli laatimassa AVIen ylitarkastajien lisäksi kirjastoalan ammattilaisia alueellista kehittämistehtävää hoitavista kirjastoista ja valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavasta kirjastosta. Kyselyn toteutti Feelback Oy. Kyselyn kysymykset ja vastaukset löytyvät AVIen verkkosivuilta.
Väestökyselyn vastaajista 88% piti vähintään melko tärkeänä sitä, että kirjasto edistää yhteiskunnallista aktiivisuutta. Tässä ei ole eroa eri-ikäisten, kirjastoa käyttävien tai käyttämättömien välillä. Sen sijaan notkahdus tärkeydessä on niiden kohdalla, jotka eivät lue.
Uusia asioita kirjaston avulla kokevat oppineensa erityisesti nuoret aikuiset (44%) ja yli 100 000 asukkaan kaupungissa asuvat (41%). Kirjasto on saanut innostumaan uusista asioista tasaisen kolmanneksen kaikista väestöryhmistä ja eri kokoisten kuntien asukkaista.
Kirjasto on innostanut olemaan aktiivinen itseä kiinnostavissa asioissa eniten yli 65 -vuotiaita (33%) ja nuoria aikuisia (24%). Alle 100 000 asukkaan kunnissa neljännes, ja isommissa kaupungeissa viidennes kokee näin. Kiinnostavia ihmisiä on kohdannut kirjastoissa eniten eläkeikäiset (31%), nuoret aikuiset (21%), kun muut ikäryhmät ovat kohdanneet vähemmän. Alle 100 000 asukkaan kunnissa neljännes, isoissa kaupungeissa alle viidennes on kohdannut kiinnostavia ihmisiä kirjastossa.
Tietotekniikkaa on oppinut käyttämään kirjastossa yllättäen eniten nuoret aikuiset (18-34v.), joista viidennes toteaa näin. Sen sijaan vanhimmasta ikäryhmästä vain 11% kokee oppineensa tietotekniikkaa kirjastossa. Vähiten tietotekniikkaa on opittu alle 10 000 asukkaan kunnankirjastoissa (11%).
Kirjaston on ohjannut aktivoitumaan paikallisessa vaikuttamisessa eniten nuoria aikuisia (13%), muilla ikäryhmillä tämä jää alle 10%:n. Pienissä kunnissa tämä on hyvin harvinaista (5%).
Tulokset näyttävät vaihtelevan enemmän ikäryhmien kuin kunnan koon mukaan. Tämä kertoo toisaalta suhteellisen tasalaatuisista kirjastopalveluista maan eri osissa, ja toisaalta eri ikäisten tarpeista ja tottumuksista. Kunnan koko vaikuttaa myös kulttuuriin: kaupungeissa on enemmän väkeä, mutta ei ehkä kohdata kanssaihmisiä samoin kuin pienemmillä paikkakunnilla.
Miten kirjasto voisi lisätä kohtaamisia ja osallisuuden tunnetta? Onko kirjoittamaton sääntö ”Hyss!” vai tuoliryhmät vuorovaikutusta edistävästi? Entä millaiset toimijat ovat kirjastojen kumppaneita? Voisiko heidän avullaan luoda kirjastoon aktiivisuutta, vuorovaikutusta, tietotekniikan ohjausta, toimintaympäristön asioiden esille tuontia?
Satu Ihanamäki
Kirjastotoimen ylitarkastaja, Lapin AVI
