Lakia sovelletaan kunnan tai kuntayhtymän järjestämässä välttämättömässä terveydenhuollossa ja kotihoidossa.

Lakia sovelletaan tilanteissa, joissa asiakkaiden tai potilaiden henki vaarantuu tai terveys vaarantuu vakavasti terveydenhuoltoa tai kotihoitoa koskevan työntekijäjärjestön työtaistelun aiheuttaman henkilöstövajauksen vuoksi. 

Laissa säädettyjä keinoja sovelletaan vain, jos kunnan tai kuntayhtymän käytettävissä olevat muut keinot eivät ole riittäviä asiakkaiden tai potilaiden hengen vaarantumisen tai terveyden vakavan vaarantumisen estämiseksi.

Laki koskee kunnan tai kuntayhtymän välttämätöntä terveydenhuoltoa ja kotihoitoa.

Välttämättömään terveydenhuoltoon ja kotihoitoon sisältyvät: 

• tehohoito ja hoito tehostetun valvonnan yksikössä  
• sellainen päivystyksellinen hoito, jota ilman potilaan terveydentila vaarantuu vakavasti, sekä siihen välittömästi liittyvä hoito 
• ensihoito 
• synnytysten hoito 
• sellainen pitkäaikaisten sairauksien vaatima välttämätön hoito, jota ilman potilaan terveydentila vaarantuu vakavasti 
• sellainen jatkuva hoito tai lääkehoito, jota ilman potilaan terveydentila vaarantuu vakavasti 
• sellainen sairaalan osastolla olevien potilaiden välttämätön hoito, jota ilman potilaan terveydentila vaarantuu vakavasti 
• sellainen potilaan välttämättä tarvitsema tutkimus ja hoito, jota ilman potilaan psyykkinen tai fyysinen terveydentila vaarantuu vakavasti 
• sellaiset laboratoriotutkimukset ja näytteenotto, kuvantamistutkimukset, lääkehuolto, patologis-anatomisten näytteiden otto ja tutkimus sekä muut lääketieteelliset tukipalvelut, joita ilman potilaan terveydentila vaarantuu vakavasti ja
• sellainen kotihoito, jota ilman asiakkaan henki vaarantuu tai terveys vaarantuu vakavasti.

Tehtävä on aluehallintovirastolle uusi. Työnantajan (kunta tai kuntayhtymä) hakemuksen saatuaan aluehallintoviraston tehtävä on arvioida, ovatko työnantajan ensisijaiset keinot riittävät välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamiseksi työtaistelun aikana.

Aluehallintovirasto voi antaa määräykset työnantajan hakemuksen perusteella tilanteessa, jossa aluehallintovirasto arvioi olevan ilmeistä, että asiakkaiden tai potilaiden henki vaarantuu tai terveys vaarantuu vakavasti laissa mainittujen työtaistelutoimenpiteiden johdosta.

Laissa säädetyt toimenpiteet välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamiseksi ovat viimesijaisia. Työnantajalla on velvollisuus ensisijaisesti käyttää muita kuin tässä laissa mainittuja keinoja välttämättömän hoidon ja hoivan turvaamiseksi työtaistelutoimien aikana.

Laissa säädetään, että aluehallintovirasto voi 

• siirtää tai keskeyttää työnseisauksen tai joukkoirtisanoutumisen toimeenpanon osittain tai kokonaan.
  Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen suojelutyöstä tai työntekijäjärjestö ei noudata sopimusta, aluehallintovirasto voi työnantajan hakemuksesta määräajaksi siirtää tai keskeyttää työnseisauksen tai joukkoirtisanoutumisen toimeenpanon osittain tai kokonaan sakon uhalla, jos se toteaa olevan ilmeistä, että asiakkaiden tai potilaiden henki vaarantuu tai terveys vaarantuu vakavasti työtaistelun johdosta. Siirtäminen tai keskeyttäminen voi olla voimassa enintään yhden viikon kerrallaan ja se voidaan tehdä korkeintaan 4 kertaa.
   
• määrätä työtaisteluun osallistuvan työskentelemään ammattitaitoaan vastaavissa tehtävissä työnantajansa toimintayksikössä.
  Jos edellä kuvatut työntekijäjärjestöön kohdistuvat velvoitteet eivät olisi riittäviä välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamiseksi työtaistelun aikana, aluehallintovirasto voi työnantajan hakemuksesta määrätä työtaisteluun osallistuvan työskentelemään ammattitaitoaan vastaavissa tehtävissä työnantajansa terveydenhuollon tai kotihoidon toimintayksikössä välttämättömän terveydenhuollon tai kotihoidon turvaamiseksi.
   
• määrätä töihin työntekijän, joka on irtisanoutunut työtaistelutoimenpiteenä.
  Jos edellä kuvatutkaan keinot eivät olisi riittäviä välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamiseksi työtaistelun aikana, aluehallintovirasto voi työnantajan hakemuksesta määrätä työhön myös sellaisen työntekijän, joka on irtisanoutunut työtaistelutoimenpiteenä kunnan tai kuntayhtymän palveluksesta. Työntekijä on määrättävä työskentelemään ammattitaitoaan vastaavissa tehtävissä välttämättömän terveydenhuollon tai kotihoidon turvaamiseksi työnantajansa sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikössä.

Lue lisää siitä, missä tilanteessa työnantaja voi hakea aluehallintovirastolta työtaistelutoimien keskeyttämistä tai siirtämistä tai yksilökohtaisia työmääräyksiä

Lue lisää työntekijäjärjestöjen velvoitteista

Jos työntekijäjärjestö ilmoittaa työnseisauksesta (lakosta) tai joukkoirtisanoutumisesta, työntekijäjärjestöllä on velvollisuus neuvotella työnantajan kanssa suojelutyöstä ja huolehtia siitä, että suojelutyötä annetaan riittävästi. 

Työntekijäjärjestö ei saa toimeenpanna työnseisausta tai joukkoirtisanoutumista ennen kuin se on neuvotellut työnantajan kanssa tämän käyttöön työtaistelutoimista huolimatta jäävästä henkilöstöstä.

Jollei suojelutyöstä päästä sopimukseen viimeistään viisi vuorokautta ennen työnseisauksen tai joukkoirtisanoutumisen toimeenpanoa, työntekijäjärjestön on annettava kunnalle tai kuntayhtymälle kirjallinen ilmoitus siitä, miten se aikoo työtaistelutoimista huolimatta jättää työtaistelun kohteena olevan kunnan tai kuntayhtymän käyttöön sen verran tehtäviin soveltuvaa henkilöstöä, että kunta tai kuntayhtymä pystyy turvaamaan välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon.

Laissa säädetyt toimenpiteet ovat viimesijaisia välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamiseksi. Työnantajalla on velvollisuus ensisijaisesti käyttää muita kuin tässä laissa mainittuja keinoja välttämättömän hoidon ja hoivan turvaamiseksi työtaistelutoimien aikana. Näitä keinoja ovat esimerkiksi lisähenkilöstön rekrytointi ja kiireettömän hoidon supistaminen.

Jos työntekijäjärjestöön kohdistuvat velvoitteet eivät ole riittäviä välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon takaamiseksi, työnantaja voi hakea aluehallintovirastolta päätöksiä työtaistelutoimiin osallistuvan työntekijän määräämisestä ammattitaitoaan vastaaviin tehtäviin.

Jos edellä mainitutkaan keinot eivät riitä turvaamaan välttämätöntä hoitoa työtaistelun aikana, työnantaja voi hakea aluehallintovirastolta päätöstä määrätä ammattitaitoaan vastaavaan työhön myös sellainen, joka on irtisanoutunut työtaistelutoimenpiteenä.

Jos potilas- ja asiakasturvallisuus vaarantuu vakavasti työtaistelutoimista johtuvan henkilöstövajeen vuoksi, työnantajalla on myös mahdollisuus hakea aluehallintovirastolta päätöstä työtaistelutoimien keskeyttämisestä tai siirtämisestä.

Laissa työnantajalle on säädetty mahdollisuus myös esimerkiksi:  

• poiketa työajoista.  
  • Työnantajalla on mahdollisuus ylittää säädetyt tai sovitut työajat sen estämättä, mitä työaikalaissa säädetään. Säädetyt työajat saa ylittää enintään kahden viikon ajan. Tällöin työssä saa myös poiketa työaikalain säännöksistä, jotka koskevat yötyötä, työajan enimmäismäärää, päivittäisiä taukoja, vuorokausilepoa ja viikkolepoa. Työnantajan on kuitenkin tasoitettava työaika enintään työaikalain mukaiseen enimmäismäärään ja annettava työntekijälle korvaavat lepoajat niin pian kuin mahdollista.  
• poiketa vuosilomalaista.  
  • Työnantaja saa myös poiketa vuosilomalain ilmoittamista ja antamisajankohtaa koskevista säännöksistä tai määräyksistä, siirtää jo ilmoitetun vuosiloman ajankohtaa ja keskeyttää jo aloitetun vuosiloman. Pitämättömäksi jääneet lomat on kuitenkin annettava työntekijälle niin pian kuin mahdollista. 
• Työnantaja voi myös muuttaa työtaisteluun osallistumattoman työntekijän työtehtäviä tai työskentelypaikkaa. 

Työaika- tai vuosilomasäännöksistä poikkeaminen ei saa aiheuttaa vaaraa työturvallisuudelle tai työntekijän terveydelle. Työnantajan on viivytyksettä tehtävä työsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus kyseisistä toimenpiteistä ja niiden syistä. Työnantajan on varattava työntekijää edustavalle luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle tai työsuojeluvaltuutetulle tilaisuus liittää ilmoitukseen lausuntonsa. Työsuojeluviranomainen voi tutkittuaan asian joko jättää sen saamansa ilmoituksen varaan tai ryhtyä toimenpiteisiin toimenpiteen rajoittamiseksi tai lopettamiseksi.

Aluehallintovirasto voi antaa työnantajan (kunta tai kuntayhtymä) hakemuksesta työmääräyksen, jos se on asiakkaiden tai potilaiden hengen vaarantumisen tai asiakkaiden tai potilaiden terveyden vakavan vaarantumisen estämiseksi välttämätöntä eivätkä muut kuin tässä laissa säädetyt keinot ole riittäviä.

Määräys voidaan antaa enintään kahdeksi viikoksi kerrallaan ja vain sillä laajuudella kuin on välttämätöntä. Määräys ei saa olla työntekijän henkilökohtaisen tilanteen kannalta kohtuuton.

Työnantajan on pitänyt tätä ennen selvittää muut mahdolliset keinot asiakkaiden ja potilaiden hengen tai terveyden vaarantumisen estämiseksi. Keinoja ovat esimerkiksi suojelutyöstä neuvottelu tai palveluiden hankkiminen esimerkiksi yksityisiltä palveluntuottajilta.

Aluehallintovirasto voi työmääräyksellä määrätä lakkoon osallistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijän työskentelemään ammattitaitoaan vastaavissa tehtävissä välttämättömän terveydenhuollon tai kotihoidon turvaamiseksi työnantajan toimintayksikössä.​ Lue lisää lakkoon osallistuvan työmääräyksestä.

Aluehallintovirasto voi työnantajan hakemuksesta, viimesijaisena keinona, määrätä työtaistelun kohteena olevan kunnan tai kuntayhtymän toimintayksikköön välttämättömän terveydenhuollon tai kotihoidon turvaamiseksi työhön myös sellaisen, joka on irtisanoutunut työtaistelutoimenpiteenä kyseisen työnantajan palveluksesta.  Lue lisää työtaistelutoimenpiteenä irtisanoutuneen työmääräyksestä.

Ennen määräyksen antamista aluehallintoviraston on varattava asiakas- tai potilasturvatyöhön esitetylle mahdollisuus tulla kuulluksi asiassa eli kertoa näkemyksensä asiaan. Kuultavalle on varattava vähintään 24 tuntia aikaa lausua mielipiteensä asiasta.

Kuulemistapa sekä se, pystytäänkö työntekijää kuulemaan, riippuu tilanteesta, jossa työmääräyksiä harkitaan. Työmääräyspäätös voidaan tehdä työntekijää kuulematta esimerkiksi silloin, jos kuuleminen saattaa vaarantaa päätöksen tarkoituksen toteutumisen tai asian käsittelyn viivästyminen aiheuttaa huomattavaa haittaa ihmisten terveydelle.

Jos työntekijälle varataan tilaisuus tulla kuulluksi ennen työmääräyspäätöksen antamista, työntekijä voi kuulemisvastauksessaan kertoa hyväksyvänsä esityksen työhön määräämisestä tai perusteet määräyksen vastustamiselle. 

Kuulemiskirje toimitetaan työntekijälle lähtökohtaisesti tiedoksi henkilökohtaisesti esimerkiksi työnantajan (kunnan tai kuntayhtymän) kautta tai haastemiehen välityksellä.

Työmääräys toimitetaan työntekijälle tiedoksi henkilökohtaisesti esimerkiksi työnantajan (kunta tai kuntayhtymä) kautta tai haastemiehen välityksellä. Vastaanottaja kuittaa allekirjoituksellaan työmääräyksen vastaanottamisen.

Työntekijän tulee noudattaa työmääräystä, kun se on annettu. Työmääräys voidaan antaa, vaikka työntekijä ei vastaisi kuulemiskirjeeseen tai vaikka hän kuulemisessa vastustaisi määräystä.

Määräyksen vastaanottaminen ei tarkoita sen hyväksymistä. Työntekijä on kuitenkin velvollinen noudattamaan määräystä heti sen voimaantultua, vaikka hän hakisi siihen muutosta. Määräyksen mukana toimitetaan muutoksenhakuohje. Päätökseen voi hakea muutosta hallinto-oikeudesta.

Aluehallintovirasto voi työmääräyksellä määrätä lakkoon osallistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön työskentelemään ammattitaitoaan vastaavissa tehtävissä välttämättömän terveydenhuollon tai kotihoidon turvaamiseksi työnantajan toimintayksikössä.

Työnantajan on pitänyt tätä ennen selvittää muut mahdolliset keinot asiakkaiden ja potilaiden hengen tai terveyden vaarantumisen estämiseksi. Keinoja ovat esimerkiksi suojelutyöstä neuvottelu tai palveluiden hankkiminen esimerkiksi yksityisiltä palveluntuottajilta.

Työnantajan on annettava ammattijärjestön kyseisen yksikön ammattiosastolle mahdollisuus antaa lausunto työmääräysesityksestä Lausunnon antamiselle on annettava aikaa vähintään 24 tuntia.
Esityksen tehdessään työnantajan on toimitettava aluehallintovirastolle muun muassa:

• Selvitys työnantajan jo toteuttamista toimenpiteistä välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamiseksi.
• Perustelut, miksi pysyvän lainsäädännön mukaiset toimenpiteet ovat riittämättömiä välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamiseksi. 
• Tiedot potilasturvatyön alkamisen ajankohdasta, kestosta, toimintayksiköstä ja pääasiallisista työtehtävistä.

Määräys voidaan antaa enintään kahdeksi viikoksi kerrallaan ja vain sillä laajuudella kuin on välttämätöntä. Määräys ei saa olla työntekijän henkilökohtaisen tilanteen kannalta kohtuuton. Työnantajan on jo esitystä laatiessaan pyrittävä varmistamaan, ettei esitys muodostu asiakas- tai potilasturvatyöhön esitettävän työntekijän henkilökohtaisen tilanteen kannalta kohtuuttomaksi. Aluehallintovirasto harkitsee jokaisen työmääräyksen yksilökohtaisesti.

Aluehallintoviraston on annettava määrättävälle työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi asiassa. Kuulemiseen on annettava aikaa vähintään 24 tuntia. Asian saa ratkaista kuulematta asianosaista, jos kuulemisesta aiheutuva viivästyminen aiheuttaa vakavaa vaaraa ihmisten terveydelle.

Työmääräys voidaan antaa riippumatta siitä, onko työmääräyksen saanut jo työ- tai virkasuhteessa muuhun työnantajaan. Uusi työnantaja ei kuitenkaan saa päättää työ- tai virkasuhdetta asiakas- tai potilasturvatyön takia. Työhön määrätyllä on oikeus saada kunnalta tai kuntayhtymältä asiakas- tai potilasturvatyössä säännölliseltä työajalta vähintään 1,3-kertainen korvaus verrattuna hänen normaalisti säännölliseltä työajalta saamaansa palkkaan. Työhön määrätyllä on lisäksi oikeus saada korvaus hänelle määräyksestä aiheutuvista poikkeuksellisista kustannuksista.

Määräys voidaan antaa, vaikka sen vastaanottaja vastustaisi määräystä. Määräyksestä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen. Määräystä on noudatettava heti, vaikka vastaanottaja valittaisi määräyksestä hallinto-oikeuteen. 

Aluehallintovirasto voi määrätä välttämättömään terveydenhuoltoon tai kotihoitoon kohdistuvan työtaistelun kohteena olevan kunnan tai kuntayhtymän toimintayksikköön asiakas- tai potilasturvatyöhön myös sellaisen sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön, joka on irtisanoutunut työtaistelutoimenpiteenä kyseisen työnantajan palveluksesta.

Määräys voidaan antaa kerrallaan enintään kahden viikon ajaksi ja vain siinä laajuudessa, kuin se on asiakkaiden tai potilaiden hengen vaarantumisen tai asiakkaiden tai potilaiden terveyden vakavan vaarantumisen estämiseksi välttämätöntä.

Määräys ei saa olla työntekijän henkilökohtaisen tilanteen kannalta kohtuuton. Määräystä ei voida antaa, jos se vaikeuttaisi huomattavasti asiakas- tai potilasturvatyöhön esitetyn sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön tai hänen perheensä tai omaistensa hyvinvointia tai hänen työnantajansa toimintaa taikka jos määräyksestä aiheutuisi muusta syystä erityisen suurta haittaa asiakas- tai potilasturvatyöhön esitetylle sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilölle. Aluehallintovirasto harkitsee jokaisen työmääräyksen yksilökohtaisesti.

Aluehallintoviraston on annettava määrättävälle työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi asiassa. 
Kuulemiseen on annettava aikaa vähintään 24 tuntia. Asian saa ratkaista kuulematta asianosaista, jos kuulemisesta aiheutuva viivästyminen aiheuttaa vakavaa vaaraa ihmisten terveydelle.

Määräys voidaan antaa, vaikka määrättävä työntekijä vastustaisi määräystä. Määräyksestä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen. Määräystä on noudatettava heti, vaikka vastaanottaja valittaisi määräyksestä hallinto-oikeuteen.

Työmääräys voidaan antaa riippumatta siitä, onko määräyksen saanut jo työ- tai virkasuhteessa muuhun työnantajaan. Mahdollinen uusi työnantaja ei kuitenkaan saa päättää työ- tai virkasuhdetta asiakas- tai potilasturvatyön takia.

Asiakas- tai potilasturvatyöhön määrätyllä on oikeus saada vähintään 1,3-kertainen korvaus verrattuna hänen aiemmin kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa ollessaan säännölliseltä työajalta saamaansa palkkaan. Jos työhön määrätty on työ- tai virkasuhteessa muuhun työnantajaan, hänelle suoritettavan korvauksen tulee olla vähintään samansuuruinen kuin palkan, jonka työntekijä saisi mainitun työnantajan palveluksessa. Lisäksi asiakas- ja potilasturvatyöhön määrätyllä on oikeus saada korvaus hänelle määräyksestä aiheutuvista poikkeuksellisista kustannuksista.

Jos asiakas- tai potilasturvatyöhön määrätty on hoitanut alle kouluikäistä lastaan kotonaan, kunnan on järjestettävä lapselle hänen tarvitsemansa varhaiskasvatus työn alkamisesta. Jos kunta järjestää perusopetuslaissa tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa, sitä on tarjottava mainitussa laissa tarkoitetulla tavalla tarvittaessa asiakas- tai potilasturvatyöhön määrätyn kouluikäiselle lapselle asiakas- tai potilasturvatyön alkamisesta.

Työmääräyksessä kerrotaan, mihin työhön ja mille ajanjaksolle henkilö määrätään, millä perusteella määräys on tehty ja mitä määräyksen saanut henkilö voi määräyksen saatuaan tehdä. 

Kyllä. Määräyksessä kerrotaan ajanjakso, jonka ajaksi henkilö määrätään asiakas- ja potilasturvallisuustyöhön. Tarkat tiedot työssäoloajankohdista kerrotaan työnantajan antamassa työvuoroluettelossa.

Kyllä on. Työmääräyksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Määräystä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei hallintotuomioistuin toisin määrää.

Työhön määrätyllä on oikeus saada kunnalta tai kuntayhtymältä asiakas- tai potilasturvatyössä säännölliseltä työajalta vähintään 1,3-kertainen korvaus verrattuna hänen normaalisti säännölliseltä työajalta saamaansa palkkaan. Työhön määrätyllä on lisäksi oikeus saada korvaus hänelle määräyksestä aiheutuvista poikkeuksellisista kustannuksista.

Työmääräys voidaan antaa riippumatta siitä, onko työmääräyksen saanut jo työ- tai virkasuhteessa muuhun työnantajaan. Mahdollinen uusi työnantaja ei kuitenkaan saa päättää työ- tai virkasuhdetta asiakas- tai potilasturvatyön takia.