Aluehallintovirastot ohjaavat ja valvovat kuntien ympäristöterveydenhuollon tehtäviä. Yksi tärkeä tehtävä on häiriötilanteisiin varautuminen. Ympäristöterveydenhuollon tehtävillä (ympäristöterveys, elintarviketurvallisuus, talousvesi) on merkittävä vaikutus yhteiskuntaan ja sen toimivuuteen sekä häiriötilanteista palautumiseen (resilienssiin).
Näiden normaalioloissa varsin näkymättömien tehtävien kriittistä merkitystä kuvannee tehtävien vaikutusten ja merkitysten lisääntynyt näkyvyys koronatilanteen aikana. Kaikki ympäristöterveydenhuollon tehtäviä tekevät kuuluvatkin valtioneuvoston määrittämään yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten alojen henkilöstöön. Kuntien ympäristöterveydenhuollon viranomaiset ovat saaneet suojelutyön suojan tehtäviensä suorittamiseksi myös mm. lakkojen aikana.
Häiriötilanteessa viranomaisyhteistyö on paikallista, alueellista ja valtakunnallista - tilannekuvan sekä ohjauksen merkitys korostuu
Pandemiahäiriötilanteissa ympäristöterveydenhuollon tehtävissä erityisesti yhteys tartuntatautilakiin ja laaja-alaiseen viranomaisyhteistyöhön korostuu alueellisen tilannekuvan kokoamisen ja valvontatehtävien ohjaamisen kautta. Tartuntatautilain (Tartuntatautilaki 1227/2016 § 59 b mom. 4) mukaisissa tehtävissä toimivat myös kuntien elintarvike- ja terveydensuojelun viranomaiset.
Tartuntatautitilanteissa ja asioissa, joissa kuntien viranomaiset tekevät tarkastuksia, aktivoituu aluehallintoviraston ympäristöterveydenhuollon ylitarkastajien ja läänineläinlääkäreiden rooli kuntien viranomaisten ohjaamisessa. Myös aluehallintoviraston tartuntatautitehtävistä vastaavat aluehallintoylilääkärit sekä valmius- ja pandemiaryhmän terveydenhuolto- ja terveydensuojeluviranomaiset ovat mukana tässä yhteistyössä etenkin ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Koronatilanteessa Itä-Suomen alueella aluehallintoviraston ympäristöterveydenhuollon yksikkö tiivistikin varautumisen ohjausta ja viranomaisyhteistyötä vuoden 2020 helmikuussa Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskusten vesihuollon asiantuntijoiden ja kuntien ympäristöterveydenhuollon viranomaisten kanssa.
Aluehallintovirastojen terveydensuojelu- ja elintarvikevalvontaviranomaisen roolit sekä erityislainsäädännön tavoitteet korostuvat myös monissa muissa häiriötilanteissa. Tällöin ensisijaisiksi tehtäviksi nousevat kuntien ympäristöterveydenhuollon viranomaisten ohjaustehtävät, alueellisen ympäristöterveydenhuollon tilannekuvan muodostaminen sekä valmius- ja pandemiaryhmän toimintaan osallistuminen toimialansa asiantuntijana.
Tilannetta hoidetaan tiiviissä yhteistyössä aluehallintovirastossa tartuntataudeista vastaavan aluehallintoylilääkärin, terveyden- ja sosiaalihuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen kanssa. Valtakunnallisesti tilannetta puolestaan hoidetaan yhteistyössä, jossa ovat mukana myös Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran, sosiaali- ja terveysministeriön (STM), Ruokaviraston, maa- ja metsätalousministeriön (MMM), ELY-keskusten sekä asiantuntijalaitosten, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Työterveyslaitoksen (TTL) ja Säteilyturvakeskuksen (STUK) edustajat.
Ympäristöterveydenhuollon tavoitteena on turvata terveellinen ja turvallinen elinympäristö niin normaalioloissa kuin häiriötilanteissa
Aluehallintoviraston ympäristöterveydenhuollon tavoitteena on turvata ihmisille terveellinen ja turvallinen elinympäristö valvomalla ympäristöterveydenhuollon säädösten ja määräysten noudattamista. Tehtävässä ohjataan ja valvotaan myös varautumisen uhkakuvien aiheuttamien riskien hallintaa, häiriötilanteiden ja poikkeusolojen erityislakien mukaisesti.
Lähes kaikki erilaiset häiriötilanteet edellyttävät toimia terveyshaittojen vähentämiseen tai poistamiseen. Talous- ja uimavesi- sekä elintarvikevälitteiset sairaudet ja epidemiat ovat merkittävä kansanterveydellinen uhka. Esimerkiksi listeria- tai EHEC-epidemiat voivat pahimmillaan aiheuttaa useita kuolemantapauksia. Edelleen eläintautien torjunnalla on merkittävä kansantaloudellinen vaikutus.
Koronatilanteessa tartuntatautilain ns. väliaikaisten pykälien perusteella kunnan terveydensuojelulain ja elintarvikelain toimivaltaiset viranomaiset saivat toimialakohtaisten tarkastusten yhteydessä tarkastaa myös tartuntatautilain mukaisten velvollisuuksien ja rajoitusten sekä niitä koskevien päätösten noudattamista. Aluehallintovirasto teki myös tarkastuspyyntöjä tekemiensä päätösten toteutumisen valvomiseksi. Itä-Suomessa tällaisia tarkastuspyyntöjä ei tarvinnut tehdä, mutta kuntien terveydensuojelu- ja elintarvikeviranomaiset ohjasivat aktiivisesti toiminnanharjoittajia yhteistyössä tartuntatautivastaavien kanssa.
Suunnitelmallisuuden ja valvonnan tavoitteena on häiriötilanteiden onnistunut hoitaminen sekä nopea toipuminen
Koronatilanne sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut monenlaisia varautumistoimenpiteitä ympäristöterveydenhuollon tehtäväkentässä. Aluehallintovirasto on kutsunut viranomaisia koolle useisiin yhteistyöpalavereihin alueellisen tilannekuvan selvittämiseksi. Kokoontumisten aiheina ovat olleet mm. tartuntatautilain mukaisten asioiden tarkastukset, vainajien käsittely, säteilyasiat, viranomaisten välinen viestintä (Virve), maahanmuutto ja terveelliset olosuhteet, lemmikkieläimet, talousveden laadun häiriötilanteet, raaka-aineiden ja varaosien hankinnat, laitekalibroinnit, laboratoriopalvelut sekä henkilöstöresurssien turvaaminen.
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtäviin kuuluu yhteistyössä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa myös laatia suunnitelma elinympäristöön vaikuttaviin häiriötilanteisiin varautumiseksi sekä häiriötilannesuunnitelma talousveden laadun turvaamiseksi. Suunnitelmat on sovitettava yhteen kunnan tai kuntien valmiussuunnitelman yleisen osan sekä kunnan muiden toimialojen valmiussuunnitelmien kanssa. Toimintaa täytyy suunnitella ennakolta ja harjoitella siten, että häiriötilanteessa pystytään ehkäisemään, selvittämään ja poistamaan häiriön aiheuttamat terveyshaitat, häiriön vaikutukset saadaan rajoitettua mahdollisimman vähäisiksi ja häiriöstä toipuminen saadaan käyntiin nopeasti.
Talousveden laadun turvaamisessa kunnan terveydensuojeluviranomaisen on tärkeää tehdä yhteistyötä useiden eri toimijoiden kanssa. Näitä tahoja ovat mm.
• vesilaitos
• tartuntataudeista vastaava lääkäri
• kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
• pelastuslaitos
• Ely-keskus
• toiminnanharjoittajat, joiden häiriötilanteesta voi aiheutua veden saastumista vedentuotantoketjussa sekä
• toiminnanharjoittajat, joille talousveden laadulla on erityisen suuri merkitys.
Valvonnan tavoitteena on huolehtia siitä, että vettä toimittavan laitoksen veden laatu täyttää lainsäädännössä asetetut laatuvaatimukset, ja siten ehkäistä talousvesivälitteisten epidemioiden syntyminen. Suomessa esiintyy vuosittain noin 2–6 vesiepidemiaa, joiden kustannukset voivat suurimmillaan nousta useisiin miljooniin euroihin. Nokian kaupungin vesiepidemian kustannukseksi vuonna 2007 on arvioitu 4–5 miljoonaa euroa, jonka lisäksi valtio osallistui kustannuksiin miljoonan euron valtionavustuksella ja vakuutusyhtiöt noin 0,5 miljoonan euron korvauksilla. Nokian tapauksessa kulut aiheutuivat muun muassa puhtaan veden toimittamisesta, vesijohtoverkon puhdistamisesta ja terveydenhuollon menoista. Nokian vesikriisi aikanaan aiheutti yli 8 000 ihmisen sairastumisen sekä yhden kuolonuhrin.
Hyvällä tiedonkululla varmistetaan terveysturvallisuutta
Tartuntatautilaki edellyttää myös tietojen vaihtamista eri viranomaisten kesken, jotta viranomaiset voivat suorittaa laissa säädettyjä tehtäviään. Tällainen tilanne voi olla, kun esimerkiksi epäillään tai todetaan juomaveden tai elintarvikkeen välityksellä leviävää epidemiaa, elinympäristön mikrobien aiheuttamaa tai eläinten levittämää tartuntaa. Elintarvike- tai vesivälitteisten epidemioiden selvittämistä varten kunnissa on oltava selvitystyöryhmä.
Onneksi Itä-Suomessa ei ole tapahtunut yhtään vesivälitteistä epidemiaa tällaisena poikkeusaikana, vaikkakin putkirikkoja ja verkoston veden keittämiskehotuksia sekä kloorauksia on jouduttu tekemään. Häiriötilainteisiin on varauduttu ja varaudutaan koko ajan ja viranomaisyhteistyö Itä-Suomessa on hyvällä tasolla myös ympäristöterveydenhuollon toimialalla.
Anne Kaarina Lyytinen
ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja
Itä-Suomen aluehallintovirasto
