Palvelujen järjestäjät ovat tuoneet kevään aikana Itä-Suomen aluehallintoviraston tietoon vaikeudet henkilöstön saatavuudesta erityisesti vanhusten palveluasumisessa ja kotihoidossa. Aluehallintoviraston saamien tietojen mukaan henkilöstön saatavuus on vaikeutunut myös muiden asiakasryhmien palvelutarpeisiin.
Sosiaalihuollon asumispalveluissa ja kotihoidossa tulee olla asiakkaiden tarpeita vastaava määrä ammatillista henkilöstöä. Vanhusten tehostetun palveluasumisen vähimmäishenkilöstömitoitus välittömän asiakastyön osalta on laissa säädetty.
Aluehallintovirasto piti tarpeellisena selvittää, miten henkilöstö riittää tulevana kesänä vanhustenhuollon ja muiden asiakasryhmien palvelutarpeisiin.
Itä-Suomen aluehallintovirasto kartoitti tilannetta kunnissa ja kuntayhtymissä Webropol-kyselyllä, joka toteutettiin 18.5. - 3.6.2022 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä yhteensä 19 toimijaa, joista 12 oli yksittäisten kuntien ja 7 kuntayhtymien vastauksia.
Vastausten mukaan vanhusten tehostetun palveluasumisen paikkoja on joissakin yksiköissä jouduttu vähentämään tai jättämään täyttämättä, jotta henkilöstömitoitus toteutuu voimassa olevan vanhuspalvelulain mukaisesti. Muiden sosiaalihuollon asiakasryhmien osalta ei vastausten mukaan ole samanlaisia haasteita.
Kunnat tekevät vastausten mukaan sekä palveluasumisen että kotihoidon osalta henkilöstön aktiivista rekrytointia sekä ennakoivasti että ajan tasaisesti. Rekrytointipalkkiot ovat myös osassa kuntia käytössä. Henkilöstön saatavuutta varmistetaan myös porrastamalla lomia, käyttämällä vuokratyövoimaa ja varahenkilöstöä sekä siirtämällä henkilöstöä yksiköiden välillä. Vastauksista ilmeni, että kunnilla ei ole juurikaan enempää keinoja rakenteellisen työvoimapulan eikä ylipäätään työvoimapulan ratkaisemiseksi. Syrjäseutujen pienissä kunnissa henkilöstöpula on vaikein.
Vastauksista ilmenee, että kuntien yhteistyö yksityisten palveluntuottajien kanssa on pääsääntöisesti aktiivista ja vuorovaikutteista kaikkien sosiaalihuollon asiakasryhmien osalta. Kunnat tekevät ennakoivaa ohjausta ja kartoittavat tilannekuvaa yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. Jatkuva keskusteluyhteys palveluntuottajiin ja ajantasainen tieto henkilöstömitoituksen riittävyydestä sekä rekrytointitilanteesta auttaa molemmin puolin ratkaisemaan asioita yhdessä asiakkaiden parhaaksi. Vastauksista ilmenee, että lähes kaikkien vastanneiden kuntien yksityisten palveluntuottajien valvonta on aktiivista. Epäkohtailmoituksiin reagoidaan nopeasti ja matalalla kynnyksellä.
Kunnissa on vastausten mukaan varauduttu tilanteisiin, joissa kunnan tai yksityisen toimijan tuottama palvelu keskeytyisi kokonaan tai osittain. Varautumisessa on huolehdittu muun muassa siitä, että kesän aikana on riittävä sosiaalityön edustus paikalla. Selvitetty on myös vaihtoehtoisia palveluntuottamistapoja ja etsitty ratkaisuja ja toimintatapoja tiiviissä yhteistyössä palveluntuottajien kanssa asiakkaiden palvelujen turvaamiseksi.
Kunnissa on päivitetty valmiussuunnitelmia häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta. Valmiussuunnitelmien käyttöönotto on kyselyn mukaan mahdollista, mikäli muilla toimenpiteillä ei voida taata asiakkaiden palveluja ja asiakasturvallisuutta.
Sosiaalihuollon asiakkaiden palvelutarpeisiin ja asiakasturvallisuuteen tulee pystyä vastaamaan kaikissa tilanteissa. Aluehallintoviraston kyselyn pohjalta voidaan todeta, että vastanneet palvelunjärjestäjät ja palveluntuottajat ovat varautuneet käytössään olevin keinoin tulevan kesän tilanteeseen kaikkien sosiaalihuollon asiakasryhmien palveluissa.
Henkilöstön saatavuudessa on suuria haasteita, etenkin vanhuspalveluiden osalta. Syrjäseutujen pienet kunnat kärsivät kyselyn mukaan eniten henkilöstöpulasta. Henkilöstön saatavuuden ongelmat ovat suuri uhka sekä asiakasturvallisuudelle että palvelutuotannolle kaikkien sosiaalihuollon asiakasryhmien osalta. Vastauksissa tuotiin esille, että henkilöstön saatavuuteen tulee kehittää laaja-alaisia toimia, jotta alan veto- ja pitovoimaisuutta voidaan lisätä.
Kyselyvastausten ja valvontahavaintojen perusteella aluehallintovirasto katsoo, että rakenteellisen työvoimapulan korjaamiseksi sosiaalihuollon palveluissa tarvitaan toimenpiteitä.
Kirsi Laitinen
ylitarkastaja, sosiaalihuoltoyksikön päällikkö
Itä-Suomen aluehallintovirasto
