Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto kartoitti vuonna 2023 oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa määriteltyjen opiskeluhuollon psykologipalveluiden toteutumista toimialueensa hyvinvointialueilla. Kyselyyn vastasivat kaikki toimialueen hyvinvointialueet, eli Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Suomen sekä Pirkanmaan hyvinvointialueet. Kyselyn perusteella hyvinvointialueilla on merkittäviä vaikeuksia järjestää opiskeluhuollon psykologipalvelut lain edellyttämällä tavalla.

Psykologien saatavuudessa esiintyi kaikilla hyvinvointialueilla haasteita. Joillakin hyvinvointialueilla jopa puolet psykologien vakansseista oli täyttämättä. Hyvinvointialueet kuvasivat psykologien rekrytointia pääsääntöisesti vaikeaksi. Psykologien rekrytoinneissa esiintyvät haasteet korostuivat haja-asutusalueilla, ja osittain tästä syystä alueilla oli puutteita myös palveluiden toteutumisessa yhdenvertaisesti.   

Kyselyn mukaan jokainen hyvinvointialue käyttää ostopalveluita opiskeluhuollon psykologipalveluiden saatavuuden varmistamiseksi. Tästä huolimatta kaikilla alueilla ei ollut riittävästi resursseja opiskeluhuollon psykologipalveluiden tuottamiseen. Ostopalveluilla hankitaan lähinnä psykologisia tutkimuksia, eivätkä ostopalvelupsykologit välttämättä osallistu yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen.

Opiskeluhuollon psykologien keskusteluaikoja saatavilla vain välttävästi

Opiskeluhuollon psykologien mahdollisuudet osallistua yksilökohtaiseen opiskeluhuollon toteuttamiseen vaihtelivat hyvinvointialueittain. Kolmella hyvinvointialueella kaikilla ja kahdella hyvinvointialueella osalla opiskeluhuollon psykologeista oli mahdollisuus antaa opiskelijoille keskusteluaika kiireellisissä tilanteissa samana tai seuraavana päivänä. Millään hyvinvointialueella kaikki opiskeluhuollon psykologit eivät pystyneet tarjoamaan opiskelijalle mahdollisuutta keskustella kanssaan oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa mainitussa seitsemässä työpäivässä. Yhdellä hyvinvointialueella kenelläkään opiskeluhuollon psykologeista ei ollut tällaista mahdollisuutta.

"Vaikka oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa tarkoitettu keskustelumahdollisuus voi toteutua joko psykologin tai kuraattorin vastaanotolla, tulisi opiskelijan ohjautumista psykologin ja kuraattorin vastaanotoille säädellä opiskelijan yksilöllisesti arvioitu tarve eikä resurssien saatavuus", toteaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston aluehallintoylilääkäri Miia Kaartinen.

Kaikilla hyvinvointialueilla ei ollut seurantakeinoja opiskeluhuollon psykologipalveluista säädettyjen määräaikojen toteutumisen tarkastelemiseen, jolloin todellinen tilannekuva opiskeluhuollon psykologipalveluiden saatavuuden riittävyydestä jää vain arvioksi. Ajantasaisten ja riittävien tietojen puuttuminen heikentää aluehallintoviraston näkemyksen mukaan omavalvonnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Palveluiden todellista tarvetta on vaikea määrittää, mikäli niiden kysynnästä on puuttuvat tiedot.

Säädettyjen mitoitusvaatimusten saavuttaminen ei toteudu aiemmin käytössä olleilla resursseilla

Kyselyn tekemisen ajankohtana oppilas- ja opiskeluhuoltolaissa säädetty mitoitusvaatimus opiskeluhuollon psykologipalveluille ei ollut tullut vielä voimaan. 1.8.2023 voimaan tullut mitoitusvaatimus edellyttää, että yhtä psykologia kohden saa olla enintään 780 opiskelijaa. Kyselyn ajankohdassa opiskelijoita oli kaikilla hyvinvointialueilla keskimääräisesti merkittävästi enemmän yhtä opiskeluhuollon psykologia kohden kuin myöhemmin samana vuonna voimaan tullut mitoitusvaatimus edellyttää.

Tuttu kysynnän ja tarjonnan välinen epäsuhta

Julkisessa keskustelussa on ollut jo vuosia lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kysynnän ja tarjonnan välinen epäsuhta. Kaartinen nostaa esiin opiskeluhuollon psykologipalveluiden tärkeän roolin myös tästä näkökulmasta:

"Opiskeluhuollon psykologipalveluilla on tärkeä rooli lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyssä, varhaistoteamisessa ja siten myös oikea-aikaisen hoidon mahdollistumisessa. Näiden palveluiden nykytilanne on sellainen, ettei niissä riittävällä tavalla toteudu lasten ja nuorten etu eikä heidän oikeutensa saada tarpeenmukaista tukea kehitykseen. Opiskeluhuollon psykologipalvelut tulee saattaa hyvinvointialueilla lain edellyttämälle tasolle. "

Aluehallintovirasto tiedostaa toiminta-alueellaan esiintyvät puutteet opiskeluhuollon psykologipalveluiden saatavuudessa ja on käynnistänyt asiaan liittyviä valvontatoimenpiteitä useilla hyvinvointialueilla.

Linkki avi julkaisuihin aiheesta: https://avi.fi/julkaisut

Voit ladata julkaisun myös tästä.

Publikationen kan laddas ner på svenska här.

Lisätiedot:

Aluehallintoylilääkäri Miia Kaartinen p. +358 295 018 091
Ylitarkastaja Toni Honkakorpi p. +358 295 018 517
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

[email protected] (yhteydenotot ensisijaisesti sähköpostitse)