Yhteisöllinen opiskeluhuolto kaipaa yhä terävöittämistä
Aluehallintoviraston selvityksen mukaan kuntien yhteisölliset opiskeluhuoltosuunnitelmat ovat varsin hyvässä tilassa. Niitä ei kuitenkaan ole läheskään aina liitetty kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmiin. Lisäksi oppilaiden, opiskelijoiden ja huoltajien tulisi olla huomattavasti useammin koulutuksen järjestäjän opiskeluhuollon ohjausryhmän jäseninä. Selvityksessä todettiin myös, että oppilaitosten suunnitelmien kokonaisuus on haasteellinen.
Aluehallintovirastot lähettivät helmikuussa 2024 kyselyn yhteisöllisen opiskeluhuollon tilasta kaikkiin Manner-Suomen kuntiin. Kyselyyn vastasi noin 71 % kunnista eli kaikkiaan 207 kuntaa. Yhteisöllisen opiskeluhuollon tavoitteena on luoda oppilaille ja opiskelijoille turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö.
Opiskelijat ja huoltajat mukaan ohjausryhmiin
Aluehallintovirastojen selvityksen mukaan liki kaikissa kunnissa on laadittu yhteisölliset opiskeluhuoltosuunnitelmat. Kuitenkin vain noin joka toinen kunta oli liittänyt sen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Tilanne ei siltä osin ole lainmukainen.
”Oppilas, opiskelija tai huoltaja on myös aivan liian harvoin koulutuksen järjestäjän monialaisen opiskeluhuollon ohjausryhmän jäsen - tämä toteutuu vain noin joka neljännessä tai viidennessä ohjausryhmässä. Kaksikielisissä kunnissa tilanne oli vielä heikompi. Oppilaiden, opiskelijoiden ja huoltajien osallisuutta tulisi selkeästi kasvattaa”, toteaa sivistystoimen ylitarkastaja Malin Eriksson Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta.
Oppilaitoksissa monia erilaisia suunnitelmia
Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa tukee oppilaitoksissa suuri rypäs erilaisia suunnitelmia, kuten suunnitelma kriisi-, uhka- ja vaaratilanteiden varalle, suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, yhdenvertaisuussuunnitelma, tasa-arvosuunnitelma, järjestyssäännöt, pelastussuunnitelma ja valmiussuunnitelma. Nämä suunnitelmat on laadittu pääsääntöisesti hyvin, joskin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmien laatimista täytyy ohjeistaa lisää.
Selvityksessä todettiin, että oppilaitosten suunnitelmien kokonaisuus on haasteellinen. Suunnitelmat ovat hyvin tärkeitä ja tarpeellisia, mutta niiden keskinäissuhteet tulisi hahmottaa paremmin ja niiden laatiminen ja päivittäminen koordinoida helpommaksi.
Turvallisuuskoulutusta tarvitaan lisää
Oppilaitoksissa on laadittu ja päivitetty hyvin erilaisia turvallisuuteen liittyviä suunnitelmia. Turvallisuutta myös harjoitellaan paljon. Peräti 99 % kyselyyn vastanneista kunnista kertoi, että oppilaitoksissa harjoitellaan rakennuksesta poistumista, mikä on ensiarvoisen tärkeää esimerkiksi tulipalon varalta. Sen sijaan sisälle suojautumista harjoiteltiin varsin vähän, noin 69 % vastaajista.
”Oppilaitoksia pitää ohjeistaa sisällesuojautumisharjoituksista paremmin, sillä tätä taitoa tarvitaan oppilaitoksissa esimerkiksi väkivalta- tai säteilyvaaratilanteen varalta”, kertoo opetustoimen ylitarkastaja Johanna Albert Itä-Suomen aluehallintovirastosta.
Turvallisuuskävelyt olivat toiseksi suosituin turvallisuusharjoitus poistumisharjoitusten jälkeen. Säännöllisiä turvallisuuskävelyjä järjesti noin 86 % Manner-Suomen kunnista, kaksikielisistä kunnista vain 60 %.
Selvityksen mukaan kunnilla on tarvetta turvallisuuteen liittyvään koulutukseen myös ruotsiksi. Henkilöstökoulutuksen ja tuen tarpeessa nousivat esiin valmiussuunnitelmat, vastuiden selvittäminen, turvallisuuskoulutus sekä myös hyvin käytännönläheiset aiheet, kuten ensiapukoulutus ja alkusammutuskoulutukset.
Aluehallintovirastot valvovat opiskeluhuollon järjestämistä
Aluehallintovirastot valvovat, että koulutuksen järjestäjä huolehtii opiskeluhuollosta oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti. Opiskeluhuollon kokonaisuuteen kuuluu myös hyvinvointialueen järjestämisvastuulla oleva yksilökohtainen opiskeluhuolto, johon sisältyvät esimerkiksi kouluterveydenhuollon palvelut sekä kuraattori- ja psykologipalvelut.
”Valvonta ei kuitenkaan toteudu yhteisöllisessä opiskeluhuollossa, koska valvontakeinoista ei ole säädetty laissa. Valvonnan keinovalikoima vaatii kehitystyötä”, toteavat Eriksson ja Albert.
Peruspalvelujen arviointi pähkinänkuoressa
Peruspalvelujen saatavuuden arviointi on aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä. Arvioinnilla seurataan, valvotaan ja arvioidaan sitä, ovatko peruspalvelut saatavissa yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea. Arviointi tehdään joka toinen vuosi. Ministeriöt määrittelevät arviointikohteet ja ne vaihtelevat vuosittain. Vuoden 2023 arviointikohteet ovat:
- Opetustoimi: joustava perusopetus ja yhteisöllinen opiskeluhuolto
- Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore: kulttuuripalvelut
- Kirjastotoimi: lukutaitostrategia ja lukemiskulttuurin edistäminen kirjastojen toiminnassa
- Nuorisotoimi: Kunnallisen nuorisotyön saatavuus
- Liikuntatoimi: Kuntien liikuntapalvelujen resurssointi
Arvioinnin tulokset julkaistaan syksyllä 2024. Lisätietoa avi.fi-verkkosivuilla: Peruspalvelujen arviointi.
Lisätietoja:
Opetustoimen ylitarkastaja Johanna Albert, Itä-Suomen aluehallintovirasto, 029 501 6889, [email protected]
Sivistystoimen ylitarkastaja Malin Eriksson, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, 0295 018 618, [email protected]
Linkit
Yhteisöllinen opiskeluhuoltoTietoja julkaisijasta
Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.