Suomen- ja ruotsinkielisten kieliparikoulujen edut ja haasteet esiin aluehallintoviraston tuoreessa raportissa
Aluehallintoviraston tuoreen raportin mukaan suomen- ja ruotsinkielisiä kieliparikouluja löytyy yhä enemmän eri puolilta Suomea. Tällä hetkellä reilu kuudesosa ruotsinkielisistä peruskouluista toimii samassa koulurakennuksessa suomenkielisten koulujen kanssa. Opetuksen järjestäjät näkevät kieliparikouluissa sekä etuja että haasteita.
Kieliparikouluista ei aiempaa rekisteritietoa
Suomen- ja ruotsinkieliset kieliparikoulut ovat yleistyneet Suomessa viime vuosina. Tälläkin hetkellä moni opetuksen järjestäjä suunnittelee tai rakentaa uusia kielirajat ylittäviä koulurakennuksia. Aiempien rekisteritietojen puuttuessa aluehallintoviraston tuore raportti muodostaa ensimmäistä kertaa kokonaiskuvan kieliparikoulujen tarkoista lukumääristä sekä niiden eduista ja haasteista. Kyselytutkimus pohjautuu kaksikielisten kuntien sekä kielisaarekkeiden vastauksiin.
Raportti osoittaa, että reilu kuudesosa ruotsinkielisistä peruskouluista ja reilu kymmenesosa ruotsinkielisistä lukioista toimii kieliparikouluina. Kieliparikouluja on kaiken kaikkiaan 82 yhteensä 37 koulurakennuksessa. Perusopetuksen puolella kieliparikoulut ovat tavallisempia vuosiluokilla 0–6 kuin vuosiluokilla 7–9. Eniten kieliparikouluja on Uudellamaalla, mutta niitä löytyy kaikilta kaksikielisiltä alueilta sekä puolesta kielisaarekkeista.
Kieliparikoulujen etuna taloudellinen hyöty ja kohtaamiset yli kielirajojen
Kyselyyn vastanneen sivistystoimen johdon mukaan kieliparikouluilla on kaksi pääasiallista etua: taloudellinen hyöty, joka syntyy tilojen, tarvikkeiden ja tukitoimien tehokäytöstä sekä kohtaamiset yli kielirajojen. Kohtaamisista hyötyvät niin koulun henkilökunta kuin oppilaatkin. Haasteina puolestaan mainittiin kielelliset haasteet, fyysiset haasteet, toimintakulttuuriin liittyvät haasteet ja johtamiseen liittyvät kysymykset.
Aluehallintoviraston ruotsinkielisen sivistystoimen palveluyksikkö toivoo raportin tukevan kokemusten vaihtoa ja dialogia koulujen ja opetuksen järjestäjien välillä ympäri maata.
Ruotsinkielinen raportti Samlokaliserade skolor 2023: en lägesrapport on luettavissa aluehallintoviraston verkkosivuilla osoitteessa avi.fi/julkaisut. Julkaisuun sisältyy suomenkielinen tiivistelmä.
Lisätiedot:
Heidi Henriksson
sivistystoimen ylitarkastaja
Ruotsinkielisen sivistystoimen palveluyksikkö
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
[email protected]
puh. +358 295 018 021
Tietoja julkaisijasta
Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.