Pohjois-Suomen valmiustoimikunta keskusteli sisäisestä turvallisuudesta
Pohjois-Suomen alueellisen valmiustoimikunnan syyskauden toisessa kokouksessa teemana oli sisäinen turvallisuus. Ulkoista turvallisuutta ei voitu kuitenkaan ohittaa, sillä puheenjohtaja ylijohtaja Terttu Savolainen totesi, että viime päivinä olemme varautumisen ja turvallisuuden näkökulmasta saaneet huolestuttavia uutisia Lähi-Idästä, mutta myös lähialueeltamme Suomenlahdelta.
Puheenjohtaja totesi, että Hamasin hyökkäys Israeliin on sytyttänyt sotatilan Euroopan lähialueille.
”Meille tällä on merkittäviä vaikutuksia turvallisuustilanteeseen ja talouteen, etenkin öljyn hintaan. Nämä vaikutukset tuntuvat arkielämässä,” ylijohtaja näki.
”Toisena huolestuttavana uutisena olemme kuulleet Suomen ja Viron välisen Balticconnector -kaasuputken häiriön, jonka vuoksi putki on suljettu. Kaasuputken häiriö liittyy keskeisesti Suomen huoltovarmuuteen, ylijohtaja katsoi.
Aluehallintovirasto: ”kestävää tulevaisuutta tekemässä – yhdessä ja lähellä”
Ylijohtaja kertoi puheenvuorossaan aluehallintovirastoissa meneillään olevista isoista uudistuksista.
”Teemme parhaillaan avi-ely-strategiaa vuosille 2024–2027 ja valmistelemme uutta tulossopimusta, työsuojelun osalta runkosopimusta. Tulevalla strategiakaudella keskeistä on kestävän ja puhtaan siirtymän, elinvoiman sekä hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden parantaminen. Lisäksi panostamme varautumiseen ja kokonaisturvallisuuteen,” Savolainen totesi.
Alueellinen läsnäolo turvattava valtion hallinnossa
Valtion aluehallinnon uudistus on käynnistynyt hallitusohjelman mukaisesti. Vuonna 2026 aloittaa uusi valtakunnallinen valvonta-, lupa ja ohjausvirasto sekä elinvoimakeskukset. Avien, elyjen ja valviran toiminta lakkaa nykymuodossaan.
Aluehallintovirastot haluavat korostaa kahta asiaa liittyen uudistukseen; ensinnäkin alueellisen läsnäolon ja toimintakyvyn turvaaminen alueellisella organisaatiolla ja toiseksi, että kaikki avien tehtävät tulee siirtää uuteen virastoon.
Hallitusohjelmassakin on linjattu, että uudistuksessa erityistä huomiota kiinnitetään varautumisvastuiden aukottomaan toteutumiseen ja yhteistoiminnan toteutumiseen alueellisten viranomaisten kanssa.
”Avien kanta on, että alueellinen varautuminen on säilytettävä uuden viraston tehtävänä,” ylijohtaja Savolainen korosti.
Sisäinen turvallisuus tärkeä
Kokouksen teemana oli sisäisen turvallisuus.
Avit ovat olleet aktiivisesti suunnittelemassa sisäisen turvallisuuden vahvistamista alueilla ja kunnissa. Kuntajohtajien verkostossa teema on myös ollut esillä.
Sidosryhmäpuheenvuoron pitänyt ylikomisario Arto Autio kävi läpi sisäisen turvallisuuden kokonaisuutta.
”Tällä hetkellä tilanne varsin hyvä, vaikka perinteisen poliisitoiminnan lisäksi mukaan ovat tulleet kyber- ja hybridiuhat.”
Viranomaistyön valttia Aution mukaan on toimiva ja saumaton yhteistyö viranomaisten kesken. ”Kansainvälisesti merkittävä etumme on, että valmiuden ja varautumisen suunnittelu, tilannetietous ja harjoittelu tehdään yhdessä,” hän painotti.
Alueellisessa valmiustoimikunnassa on mukana suuri joukko esimerkiksi lasten ja nuorten arjen turvallisuuden ja kehityksen kannalta tärkeitä viranomaisia.
”On tärkeää, että näemme, että lasten ja nuorten tekemäien rikosten määrä on kasvanut."
Autio esitteli valmiustoimikunnalle ajankohtaisia ilmiöitä, joihin on kiinnitetty huomiota Pohjoismaissa ja Suomessa. Varautumisen tilanne Suomessa on hyvä.
Tarvitaan toimia sisäisen turvallisuuden työn tueksi
Toisen asiantuntijapuheenvuoron pitänyt johtaja Maria Siurua kertoi aluehallintoviraston havaintoja arjen turvallisuudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa.
”Korona, Venäjän hyökkäys Ukrainaan, ajankohtaiset tapahtumat Lähi-Idässä ja myös sote-uudistus ovat lisänneet kansalaisten huolta aja vaikuttanut turvallisuuden tunteeseen. Tarvitaan sopeutumis- ja varautumiskykyä sisäisen turvallisuuden työn tueksi,” johtaja Siurua totesi.
Johtaja Veijo Kosola kertoi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen katsauksessaan ilmiöistä ja havainnosta varhaiskasvatuksessa ja kouluissa.
”Esille on tullut oireita, jotka indikoivat muutoksista turvallisuuden tunteessa,” Kosola kertoi.
Näitä indikaattoreita lasten arjessa voivat olla kouluruokansa nauttivien määrän lasku, tai yöunien ja liikkumisen väheneminen.
Koulukiusaaminen koulussa on tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan lisääntynyt edelleen. Kiusaamista voi olla toisen haukkuminen, nimittely, uhkaaminen, mitätöiminen, eristäminen, uhkailu, töniminen, lyöminen tai omaisuuden tuhoaminen, muu loukkaaminen, vahingoittaminen ja/tai syrjiminen.
Harrastamisen määrässä suunta on alaspäin koko maassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, vaikka lähes kaikki harrastavatkin jotakin.
Kokonaiskuvaa mittaa huolestuttavalla tavalla, että kuudessa vuodessa elämäänsä tyytyväisten lasten ja nuorten osuus on laskenut kymmenesosalla aikaisemmasta.
Koulu-uupumus on kaksinkertaistunut, nyt sitä kokee joka viides 8.-, 9.-luokkalainen koululainen, ilmenee Kosolan referoimasta kouluterveyskyselystä.
Oulun kaupungin turvallisuusasiantuntija Mikko Nissinen kertoi monityöskentelyn onnistuneista ratkaisumalleista lasten ja nuorten parissa.
Kylät turvallisiksi
Kaupunginjohtaja Tomi Timonen korosti, että arvopohja on luotava yhdessä koulun, vanhempien kanssa, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kasvaa turvallisessa arjessa.
Pudasjärvellä luodaan kylätasolla valmiutta häiriö- tai poikkeustilanteissa selviämiselle. Yhteisöllinen tekeminen luo tätä.
”Avuksi kylätoiminnassa on luotu ”Kymmenen turvallisuuskysymystä” malli, jonka avulla kyläyhteisössä voidaan kartoittaa riskejä ja havaita niitä.
Hyvinvointi – terveys - turvallisuus -verkostosta apu
Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa ja Lapissa on pohdittu millainen verkosto tukisi sisäisen turvallisuuden työtä parhaalla tavalla alueellisesti. Pohjois-Pohjanmaalle kootaan työryhmää, jossa turvallisuusviranomaiset ja hyvinvointialue toimivat yhdessä hyvinvointi-terveys-turvallisuus- verkostossa. ”Myös valtakunnallisesti tätä mallia kehitetään,” kertoi pelastusylitarkastaja Jyrki Kaisanlahti.
Pohjois-Pohjanmaan valmiusfoorumin puheenjohtaja kunnanjohtaja Vesa Anttila kertoi kunnille lähetettävästä kyselystä, jossa valmiuden pääteemoihin on mahdollisuus vaikuttaa. Kysytään miten parantaa yhteisen turvallisuuden kokemusta, varautumista ja väestönsuojelua sekä esimerkiksi viestintää häiriötilanteissa.
Kainuun hyvinvointialueen toimialuejohtaja Sami Mäenpää toi Kainuun valmiusfoorumin ja sote- ja pelastustoimen ajankohtaiset kuulumiset.
Seuraava kokous on koolla 21.11.2023 teemalla varautumisen edistäminen ja turvallisuus.
Lisätietoja
Ylijohtaja Terttu Savolainen, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, p. 0295 017 551
Johtaja Petteri Koskinen, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, p. 0295 017 544
Turvallisuus ja varautuminen
Yhteyshenkilöt
Tietoja julkaisijasta
Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.