Asiassa oli kysymys siitä, oliko autopesulayrittäjä ilman painavaa, hyväksyttävää syytä asettanut asianomistajan työntekijänä huomattavan epäedulliseen asemaan asianomistajan kansalaisuuden sekä kansallisen/etnisen alkuperän ja muiden henkilöön liittyvien syiden perusteella käyttämällä hyväksi asianomistajan taloudellista ja muuta ahdinkoa sekä ymmärtämättömyyttä/tietämättömyyttä Suomen lainsäädännöstä ja työntekijöiden oikeuksista teettämällä asianomistajalla noin puolentoista vuoden ajan säännöllisesti työsopimuksen mukaisen päivittäisen ja viikoittaisen työajan ylittäviä työvuoroja sekä jättämällä ylityökorvaukset, osan peruspalkasta ja osan muista lakisääteisistä palkkasaatavista maksamatta sekä sopimalla jo alun perin tuntipalkan alemmaksi kuin mitä työnantajaa sitova työehtosopimus oli edellyttänyt.
Lisäksi käräjäoikeus arvioi oliko asianomistaja ollut työsuhteeseen liittyvissä asioissa ymmärtämätön, tietämätön, riippuvaisessa asemassa ja/tai taloudellisessa tai muussa ahdingossa ja oliko nimenomaan sitä käytetty hyväksi alipalkkauksen mahdollistaneena perusteena ja asetettu asianomistaja eriarvoiseen asemaan muihin vastaavanlaista työtä tekevien alan työntekijöiden kustannuksella. Käräjäoikeus katsoi, että autopesulayrittäjä oli asettanut täysin luku- ja kirjoitustaidottoman, suomen kieltä taitamattoman ja Suomen työlainsäädäntöä tuntemattoman työntekijän epäedulliseen asemaan ilman painavaa, hyväksyttävää syytä.
Asianomistajan kokonaisolosuhteet huomioon ottaen oli käräjäoikeuden mielestä pääteltävissä, että asianomistaja oli ollut värvättäessä sekä koko työsuhteen ajan taustaansa ja elämäntilanteeseensa sekä henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa nähden ilmeisen tietämätön ja ymmärtämätön sekä lisäksi yksinäisenä, elinpiirinsä suhteen rajoittuneena ja työpaikkaa halunneena altis hyväksikäytölle sekä alipalkkauksen kohteeksi. Käräjäoikeus piti selvänä, että yrittäjä oli tiennyt palkkakustannustensa jäävän huomattavasti pienemmiksi kuin jos hän olisi palkannut samaa työtä tekemään alan työehdoista ja oikeuksistaan paremmin tietoisen kantasuomalaisen tai Suomessa pitkään asuneen ulkomaalaisen.
Työstä on maksettava kohtuullista palkkaa
Työsuojelun juristi Jasmine Peltorinne Etelä-Suomen aluehallintovirastosta muistuttaa, että työnteosta maksettavasta korvauksesta sopimista rajoittavat työnantajaa sitovan työehtosopimuksen määräykset, joita myös järjestäytymättömän työnantajan on noudatettava, mikäli alalla on yleissitova työehtosopimus. ”Työnantaja ei voi työsopimuksellakaan alittaa häntä velvoittavan työehtosopimuksen vähimmäispalkkamääräyksiä.”, Peltorinne toteaa.
Helsingin käräjäoikeuden tuomio 30.9.2025, R 706/2024/11566.