Aluehallintovirastojen toiminta päättyy vuoden 2025 lopussa. Suurin osa tehtävistämme siirtyy uuteen valtakunnalliseen Lupa- ja valvontavirastoon, joka aloittaa toimintansa 1.1.2026. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä elintarvikkeita koskevat tehtävämme siirtyvät Ruokavirastoon ja kilpailu- ja kuluttajahallinnon tehtävät Kilpailu- ja kuluttajavirastoon.
Lue lisää: Valtion aluehallinnon uudistus
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella tiukimmat leviämisvaiheen rajoitukset koskevat vain Vaasan sairaanhoitopiirin aluetta, mutta hallitus suositteli samojen toimien käyttöön ottamista myös kiihtymisvaiheen alueilla, joita ovat aluehallintoviraston alueella Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa, kertasi hallituksen linjauksia valmiustoimikunnan puheenjohtaja, ylijohtaja Marko Pukkinen.
”Maanantaina 22.2. voimaan tulleiden tartuntatautilain muutosten mukaan on mahdollisuus asettaa alueellisia rajoituksia elinkeino- ja harrastustoimintaan silloin, kun se on välttämätöntä epidemian leviämisen ehkäisemiseksi”, kertoi LSSAVIn peruspalvelut-, oikeusturva- ja luvat vastuualueen johtaja Leena Laajala.
Koronakriisin vaikutusta tulevaan alue- ja väestökehitykseen käsiteltiin teemaluennossa, jossa korostettiin erityisesti ymmärrystä alueelliseen eriytymiseen ja erilaistumiseen sekä demografiseen muutospaineeseen. Asiaan kannattaa todella panostaa, sillä parhaillaankin on menossa hitaita muutoksia, joiden seuraukset näkyvät ehkä vasta kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua, kertoi asiaa esitellyt johtava asiantuntija, VTT Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä. Aro korosti, että alueelliset ja sosiaaliset todellisuudet ovat eri alueilla hyvin erilaisia, mikä tulee huomioida yhteiskunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Myös korona kohtelee eri alueita ja eri ihmisryhmiä eri tavoilla.
Koronaepidemia ei ole muuttanut alue- ja väestökehityksen isoa kuvaa ainakaan vielä, mutta ihmisten kokemukset viimeisen vuoden ajalta vaikuttavat tulevaisuuteen ja saattavat vaikuttaa aluerakenteeseenkin, kertoi Aro. Esimerkiksi paikkariippumaton tai monipaikkainen työ voi vaikuttaa aluekehitykseen päinvastaisesti kuin pitkään jatkunut keskittymis- ja kaupungistumistrendi.
Väestön ikärakenteen muutos on myös huomioitava asia, sillä vuonna 2040 tulee olemaan väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaita noin 400 00 enemmän kuin nyt ja ikäihmiset valitsevat asuinpaikkansa tarvitsemiensa palveluiden mukaan. Vuoteen 2040 mennessä vieraskielisen väestön määrä kasvaa arviolta noin puolella miljoonalla henkilöllä, joiden asumiseen ja paikkaan liittyvillä valinnoilla on iso merkitys tulevaan aluekehitykseen.
Hiippakunnista muistutettiin, että kirkon työntekijöiden työn muutos koronaepidemian aikana on ollut monia muita suurempaa: työ perustuu pitkälle ihmisten kohtaamiseen, joka nyt on ollut huomattavan rajoitettua. Uusien työtapojen luominen esimerkiksi auttamis- ja kasvatustyössä on merkinnyt työkuorman merkittävää kasvamista.
Lapuan hiippakunnan asiantuntija Jukka Helin kertoi, että ”Kirkon piirissä on tutkittu korona vaikutuksia henkilöstöön. Alustavien tutkimusten mukaan henkisen tuen tarjoaminen ja sopivien tukimuotojen ja -palveluiden takaaminen näyttäytyvät vielä julkaisemattoman tutkimuksen valossa tärkeimpinä tehtävinä seurakuntien ja kirkon henkilöstön johtamisessa koronakriisin aikana. Tämä huomio lienee sovellettavissa varsin laajasti yhteiskunnan eri toimialoilla.”
Valtioneuvoston päätös sisärajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta on voimassa 18.3.2021 asti. Rajavartiolaitos säilyttää valmiuden sisärajavalvontaan myös 18.3.2021 jälkeen, mikäli valtioneuvosto toteaa, että covid-19-tartuntatautiepidemian vuoksi sisärajavalvonnan jatkaminen on välttämätöntä.
Ohjeita sekä tietoa maahantuloon liittyvistä rajoituksista:
https://raja.fi/sv/corona-info
Lisätietoja
ylijohtaja Marko Pukkinen, p.0295 018 582, [email protected]
johtaja Tarja Wiikinkoski, p. 0 295 018 800, [email protected]
Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.
