Itä-Suomen aluehallintovirasto antoi kaksi huomautusta Sonkajärven lukion koulutuksesta vastaaville toimijoille
Itä-Suomen aluehallintovirasto antoi 22.1.2021 tekemässään kanteluratkaisussa kaksi huomautusta Sonkajärven lukion koulutuksenjärjestäjille. Huomautukset liittyvät valtioneuvoston tuntijakoasetuksen vastaisiin opetusjärjestelyihin sekä julkisuus- ja hallintolain vastaiseen viranomaistoimintaan.
Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan vuonna 2017 alkanut lukiokoulutusta koskenut perusteellinen normiuudistus turvaa myös tulevaisuudessa lukiokoulutuksen yhdenvertaisuuden maan eri alueilla. Lukioiden uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2021.
Eduskunta eli lainsäätäjä on pitänyt myös meneillään olleessa lukionormireformissa ensiarvoisen tärkeänä sitä perustuslaillista seikkaa, että lukiokoulutuksen laadullinen ja määrällinen tarjonta toteutuisivat mahdollisimman yhdenvertaisesti maan eri alueilla myös tulevaisuudessa – riippumatta siitä, missä opiskelija lukiokoulutusta saa.
Kantelupäätöksessään Itä-Suomen aluehallintovirasto huomautti Sonkajärven kunnan sivistyslautakuntaa, sivistystoimen esimiestä ja lukion rehtoria lukiolain ja -asetuksen vastaisesta menettelystä. Kunta järjesti lukiokoulutustaan niin, että se poikkesi valtioneuvoston lukioille säätämästä tuntijaosta normien sallimien edellytysten vastaisesti. Tämä vaaransi lukiokoulutukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä opiskelijoiden yhdenvertaisia edellytyksiä suorittaa menestyksellisesti lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto.
Lisäksi Itä-Suomen aluehallintovirasto huomautti Sonkajärven kunnan sivistyslautakuntaa, sivistystoimen esimiestä ja lukion rehtoria siitä, että he eivät ole noudattaneet lukion opetusjärjestelyiden kuvauksissa julkisuus- ja hallintolaista ilmenevää viranomaisen toiminnan läpinäkyvyyden ja avoimuuden vaatimusta. Sonkajärven lukion osalta ei ole selkeästi kerrottu, miten valtioneuvoston asetuksen oppiaineittain määräämä tuntijako ja opetussuunnitelman perusteissa mainittu itsenäinen opiskelu toteutetaan.
Avoimuudella varmistetaan mahdollisuus valvoa julkisen vallan käyttöä
Sonkajärven lukiossa tosiasiallisesti annetun opetuksen määrä on jäänyt säännöksissä edellytettyä vähimmäismäärää pienemmäksi. Itsenäiseen opiskeluun kuuluvat kuvaukset ja velvoitteet ovat jääneet opiskelijoille epäselväksi. Itsenäistä opiskelua on käytetty osittain tarkoitussidonnaisuuden periaatteen vastaisesti peittämään ja kompensoimaan asetuksen vastaisesti vähennettyä opetusta. Lukion opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa on opetusjärjestelyiden peitellyn kuvauksen vuoksi ollut erittäin vaikea todentaa ja valvoa itse julkisen vallan käyttöä ja sitä kautta oikeuksiaan ja etujaan.
Viranomaisen toiminnan oikeellisuuteen ja toiminnan lainmukaisuuteen tulee voida luottaa
Koulutuksen järjestäjä ei ole suojannut riittävällä tavalla puheena olevan lukion opiskelijoiden oikeusjärjestyksen perusteella heille kuuluvia oikeutettuja odotuksia. Lukion opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa on voitava luottaa viranomaisen toiminnan oikeellisuuteen ja toiminnan lainmukaisuuteen. Vaatimus on korostunut, kun toiminnan kohteena ovat erityissuojelun alle kuuluvat lapset. Asiassa sovellettavan lainsäädännön mukaan jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lukiossa suurin osa vuosiluokkien 1–2 opiskelijoista sekä osa vuosiluokan 3 opiskelijoista ovat alle 18-vuotiaita.
Opiskelijalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen
Sonkajärven lukiossa on vähennetty lähiopetusta valtakunnallisista pakollisista ja syventävistä kursseista niitä lukujärjestykseen sijoitettaessa vuodesta 2014 lähtien siten, että noin 30–40 %:ssa vuosittain järjestetyissä lukion kursseissa opetusta ei ole annettu voimassa olevan lukioasetuksen mukaan täysimääräisinä. Termiä itsenäisesti suoritettu kurssi tai sen osa on Sonkajärven lukiossa käytetty osittain virheellisesti poiketen opetussuunnitelman tarkoittamasta merkityksestä: opiskelijoilta on edellytetty tai on oletettu, että he kompensoivat itsenäisesti opiskellen ne sisältöalueet, joita vajaaksi jääneen opetuksen vuoksi ei ole ehditty käymään lähiopetuksessa läpi. Opiskelija ei ole ollut välttämättä edes tietoinen, että joitain (tuntijaossa määriteltyjä) pakollisten tai syventävien kurssien sisältöalueita jää joko kokonaan tai osittain (tuntien vähyyden vuoksi tai muusta syystä) käsittelemättä ja että häneltä edellytetään näiden tarkentamattomien ja julkilausumattomien kurssien tai niiden osien itsenäistä opiskelua.
Lukiolaki (1998 ja 2018) säätää, että opiskelijalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen, ja opetustuntien systeeminen nipistäminen kursseista loukkaa tätä oikeutta. Lukion jaksolukujärjestysten tekemisen peruslähtökohtana tulee olla valtioneuvoston säätämä tuntijakoasetus. Valtioneuvoston tuntijakoasetus on normi, ei suositus, jonka mukaisesti koulutuksen järjestäjä on velvollinen tarjoamaan opetusta. Muiden muassa tällä keinoin turvataan lukio-opiskelijoiden yhdenvertainen oikeus saada lukio-opetusta asuinpaikasta riippumatta.
Itsenäinen opiskelu ei saa vaarantaa koulutukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista
Opiskelijalle tulee antaa selkeä käsitys opintokokonaisuuteen kuuluvista tavoitteista sekä siitä, miten opetus ja oppiminen sen aikana tapahtuu. Jos kurssiin sisältyy itsenäistä opiskelua, tulee opiskelijalle kertoa perusteiden mukaisesti tähän opintovaiheeseen kuuluvat suoritus- ja arviointiperiaatteet. Koulutuksen järjestäjän velvollisuutena on arvioida opiskelijoiden tavoitteiden saavuttamista ja edistymistä riittävän laaja-alaisesti kurssin kokonaisuuden kannalta. 1.8.2021 voimaan tulevissa lukioiden uusissa opetussuunnitelmissa korostetaan vielä aikaisempaa enemmän itsenäisen opiskelun käyttämisen ehdollisuutta: itsenäinen opiskelu ei saa vaarantaa koulutukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista eikä opiskelijan edellytyksiä oppimäärän ja ylioppilastutkinnon suorittamiseen.
Itä-Suomen aluehallintoviraston Sonkajärven lukion kanteluratkaisu (pdf)
Lisätietoja
opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola, p. 0295 016 917, [email protected], Itä-Suomen aluehallintovirasto
Tietoja julkaisijasta

Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.