Etelä-Suomen alueellinen valmiustoimikunta: koronavirusrokotteista toivoa ensi vuoteen
Koronaepidemiatilanne on pahentunut nopeasti, ja kiristettyjen kokoontumisrajoitusten vaikutusta odotetaan lähiviikkojen aikana. Meidän jokaisen on noudatettava erityistä varovaisuutta sekä viranomaisten antamia suosituksia ja ohjeita. Ensimmäisiä koronavirusrokotteita odotetaan saatavan käyttöön vuodenvaihteen jälkeen. Rokotteiden jakaminen on suuri ponnistus sairaanhoitopiireille.
Etelä-Suomen alueellinen valmiustoimikunta kokoontui keskiviikkona 2.12.2020 kuluvan vuoden viimeiseen kokoukseensa. Ylijohtaja Merja Ekqvist avasi kokouksen toteamalla koronaepidemiatilanteen pahentuneen nopeasti suuressa osassa Etelä-Suomea. Heikentyneen tilanteen takia aluehallintovirasto on kiristänyt yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia koskevia rajoituksia koko toimialueellaan. Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirien alueilla kaikki yli 10 henkilön yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien järjestäminen on kielletty. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin alueella kielto koskee yli 20 henkilön yleisiä kokouksia ja yleisötilaisuuksia.
Aluehallintoviraston päätökset koskevat yleisötilaisuuksia, kuten markkinoita, konsertteja, teatterinäytöksiä ja urheilutapahtumia, joissa on yleisöä. Aluehallintovirasto suosittelee painokkaasti välttämään myös kaikkien pienempien kokoontumisten järjestämistä. Kaikki lähikontaktit, jotka eivät ole välttämättömiä, on syytä jättää tällä hetkellä pois. Välttämättömissä kokoontumisissa on ehdottoman tärkeää noudattaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeita turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä. Päätöksistä löytyy tietoa aluehallintoviraston verkkosivuilta.
Ajantasainen tieto eri viranomaisten antamista suosituksista ja rajoituksista alueilla löytyy sairaanhoitopiirien verkkosivuilta, joiden linkit löytyvät kootusti THL:n sivustolta.
Koronavirusrokotteiden kehitys kilpajuoksua ajan kanssa
Professori Mika Rämet Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksesta totesi koronavirusrokotteen kehittämisen tapahtuneen nopeasti. Maailmanlaajuisesti kehitettävänä on yhteensä yli 200 rokotekandidaattia ja niiden tehokkuuksista on saatu positiivisia uutisia. Koronavirusrokotteen kehityksessä on ollut merkittävää hyötyä vuoden 2002 SARS-epidemiaa varten kehitetyistä rokotteista. Nopeasta kehitystyöstä huolimatta rokotteiden turvallisuutta on tutkittu erittäin tarkasti, ja se on myös myyntilupaprosesseissa keskeinen arviointikohde.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek korosti rokotteiden turvallisuuden tarkastelun jatkuvan normaaliin tapaan myös myyntilupien myöntämisen jälkeen. Toistaiseksi koronavirusta vastaan kehitettyjen rokotteiden hyödyt on todettu huomattavasti suuremmiksi verrattuna koronaviruksen aiheuttamaan tautiriskiin.
Rokotteen myyntilupa edellyttää, että se on todettu riittävän turvalliseksi ja tehokkaaksi ja valmisteen laatu on hyväksyttävä. Suomi on mukana koronavirusrokotteiden EU:n yhteishankinnassa ja Covax-mekanismissa, joka edistää rokotteiden nopeaa saatavuutta kaikille maille yhdenvertaisesti ja tukee rokotetuotannon kapasiteetin vahvistamista.
Rokotteisiin liittyvän oikean tiedon viestiminen tärkeää
Koronavirusrokotetta on suunniteltu tarjottavan Suomessa maksuttomasti kaikille halukkaille. Ensimmäisten rokotettavien joukossa ovat todennäköisesti terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaiset, jotta terveydenhuollon kantokyky voidaan varmistaa hoitohenkilöstön riittävyyden osalta. Suomessa rokotusstrategian valmistelusta vastaa kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.
Alueellisen valmiustoimikunnan kokouksessa todettiin rokotteisiin ja rokoteturvallisuuteen liittyvän oikean informaation olevan tärkeää myös koronarokotteiden osalta. Dosentti Anna Soveri Turun yliopistosta kertoi kansalaisten rokotushalukkuuteen vaikuttavan etenkin vallitsevan mielipideilmaston sekä yksilökokemuksen rokotteiden turvallisuudesta. Maalis- ja kesäkuussa toteutetun kyselytutkimuksen perusteella yli 70 prosenttia vastanneista on halukkaita ottamaan koronavirusrokotteen joko suurella tai melko suurella todennäköisyydellä, jos rokote on maksuton ja viranomaiset suosittelevat sitä. Samansuuntaiseen tulokseen on päädytty myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselytutkimuksen perusteella, jossa korostui erityisesti iäkkäämpien vastaajien suurempi halukkuus rokotteen ottamiselle.
Yleisellä luottamuksella viranomaisia sekä viranomaisviestintää kohtaan on huomattava merkitys rokotemyönteisyyden kehitykseen ja rokotushalukkuuteen. Toisaalta tutkimusten perusteella on todettu rokotteisiin liittyvien mielipiteiden olevan varsin tiukasti pysyviä ja niihin vaikuttamisen olevan haastavaa. Pahimmillaan pyrkimys korjata väärää tai virheellistä informaatiota voi tietyissä yhteyksissä jopa vahvistaa virheellistä informaatiota ja sen vaikutusta. Valmiustoimikunnan kokouksessa todettiin olevan ensiarvoisen tärkeää pyrkiä viranomaistahojen yhtenäisyyteen ja selkeyteen myös koronavirusrokotteisiin liittyvässä viestinnässä.
Alueellisen valmiustoimikunnan tehtävänä on ylläpitää alueellista turvallisuustilannekuvaa, toimia alueellisen varautumisen yhteensovittamisen sekä siihen liittyvän yhteistoiminnan ja tiedonvaihdon foorumina sekä edistää alueellista ja paikallista turvallisuussuunnittelua ja turvallisuusyhteistyötä.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialue kattaa Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat. Alueellisessa valmiustoimikunnassa on mukana maakuntien varautumisen keskeiset viranomaiset ja toimijat.
Tietoja julkaisijasta
Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.