Alueellinen valmiustoimikunta 28.5.2020 : Aika katsoa ympärilleen ja eteenpäin
Länsi- ja Sisä-Suomen alueellinen valmiustoimikunta kokoontui 28.5.2020 jo yhdeksännen kerran luodakseen yhteistä tilanneymmärrystä koronatilanteesta ja sen aiheuttamista seurausvaikutuksista. Tartuntatautitilanne on alueella hallinnassa ja leviäminen on lähes pysähtynyt. Uusien tapausten ilmaantuvuus alueella on jälleen edeltänyttä viikkoa pienempi. Testauskapasiteetti, hoitopaikat ja henkilöstöresurssi ovat myös riittävät. Aluehallintovirastot antoivat viime viikolla (19.5.2020) uudet määräykset liittyen kokoontumisrajoituksiin 1.6.2020 alkaen.
- Nyt kun neljän päivän päästä elämme merkittävästi vapaammassa yhteiskunnassa, on todella tärkeää, että luotamme siihen, että tehdyt ratkaisut ja päätökset perustuvat harkintaan. Oleellisen tärkeää on jokaisen kansalaisen, yrityksen ja yhteisön muistaa, mihin rajoituksilla pyritään – koronan leviämisen estämiseen. Perjantaina eduskunta käsittelee lakiesitystä, jolla tartuntatautilakiin määräaikaisesti tehtävillä muutoksilla rajoitetaan ravintoloiden toimintaa mm. aukioloaikojen osalta. . Aluehallintovirastolle säädetään uusia tehtäviä ja lisävaltuuksia ravintoloiden valvontaan. Merkittävää asiassa on nyt se, että hallitus tulee ennen juhannusta käsittelemään sitä, ovatko rajoitukset tässä samassa muodossa enää välttämättömiä koko maassa. Ja toisaalta myös sitä onko niitä jossain päin maata syytä kiristää, sanoi ylijohtaja Marko Pukkinen avauksessaan.
Huhtikuun työttömyystilastot karuja – toipumissuunnitelmasta laaditaan tilannekuva
Kokouksessa kuultiin, että työttömien työnhakijoiden määrä kaikkien alueen ELY- keskusten alueella on huomattavan suuri verrattuna viime vuoden huhtikuuhun, joillakin alueilla nousu on ollut lähes 100 prosenttia suurempi. Koko maassa työttömien työnhakijoiden määrä nousi samalla ajanjaksolla 88,6 prosentilla. ELY-keskukset laativat yhteistyössä maakunnan liittojen kanssa 29.5. 2020 mennessä alueellisen tilannekuvan maakuntien keskeisten elinkeinoelämän toimialojen tilanteesta ja lähitulevaisuuden näkymistä sekä alueen suunnitelmista tilanteesta toipumiseksi.
Henkinen jaksaminen koetuksella
Valmiustoimikunnassa henkistä kriisinkestävyyttä on käsitelty yhtenä osa-alueena viikoittain. Tällä viikolla aiheeseen keskityttiin aiempaa enemmän. Vierailevana alustajana aiheesta oli kertomassa filosofian tohtori, dosentti Tuomas Tepora Helsingin yliopistosta. Hän on tutkinut suomalaista nationalismia ja sodan kulttuurihistoriaa. Päivän alustus perustui hänen teokseensa "Sodan henki. Kaunis ja ruma talvisota".
- Koronakriisin ja talvisodan mielialojen välillä on selvistä eroista huolimatta yhtäläisyyksiä. Etenkin yhteishenki ja auttamishalu korostuivat kummassakin kriisissä, varsinkin alkuvaiheessa. Samaten tarve kansalaisten mielialojen tarkkailulle korostui, kuten kansalaisten harjoittama toistensa valvontakin. Keskeiseksi nousivat molemmissa kriiseissä myös viranomaisten ymmärrys mahdollisimman avoimesta viestinnästä. Teporan mukaan keskeinen ero on työllisyystilanteessa. Kun talvisodan yhteiskunnassa vallitsi täystyöllisyys ja työvelvollisuus, niin koronakriisin keskellä lomautettujen tai työttömäksi jääneiden voi olla hankalampi olla "hengessä mukana". Talvisodan päätyttyä alkoi myös syntipukkien etsintä. Tämäkin vaihe voi hyvin olla edessä nykyisessäkin kriisissä, sanoi Tuomas Tepora.
Lapuan hiippakunnan rovasti Jukka Helin käytti hiippakuntien osalta puheenvuoron. – Epävarmuuden jatkuminen ja epämääräisyys lisäävät henkistä painetta. Ymmärrettävillä ja avoimilla määrittelyillä ja aikataulutuksilla pystytään helpottamaan epämääräiseen tulevaisuuteen asennoitumista. Kirkon mahdollisuus materiaalisen avun lisäksi on tarjota toivoa toivottomassa tilanteessa.
Luottamus henkisen kestävyyden peruspilarina
Henkinen kriisinkestävyys on yksi seitsemästä yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa ( 2017). Tämä on hallinnonalat läpileikkaavaa ja pitkäjänteistä työtä, jonka perusta luodaan normaalioloissa. Henkisen kriisinkestävyyden osa-alueita hoidetaan monessa toimijassa kaiken aikaa. Henkisen kriisinkestävyyden mittaaminen on kuitenkin vaikeaa ja sen tilaa on vaikea arvioida.
– Meillä on nyt kokemus siitä, miten elämä kääntyy kotiin ja sisäänpäin. Elämän merkityksellisyyden kokeminen syntyy kuitenkin myös siitä, että on merkityksellinen muille. Joidenkin elämää tämä pari kuukautta on voinut kaventaa merkittävästi. Siksi nyt on hyvä katsoa myös sivuille ja eteenpäin. Huomioida, mitä muille kuuluu ja luottaa, että tästä selvitään, tiivisti ylijohtaja Marko Pukkinen.
Valmiustoimikunta haluaa muistuttaa koulujen lukuvuoden päättyessä ja ravintoloiden avautuessa vastuullisesta käyttäytymisestä sekä tartunnan mahdollisuudesta edelleen maan sisällä ja rajojen ulkopuolella liikkuessa.
Valmiustoimikunta
Alueellisessa valmiustoimikunnassa on mukana koko Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen viranomaisedustajat kuten ELY-keskukset, poliisi, hätäkeskuslaitos, puolustusvoimat, rajavartiolaitos, tulli, pelastuslaitokset, hiippakunnat, sairaanhoitopiirit, maakuntaliitot, Yle, Kela, Supo ja Digi- ja väestötietovirasto. Valmiustoimikunta on viranomaisten välinen yhteistyöelin alueellisen varautumisen kehittämisessä. Valmiustoimikunta myös seuraa ja arvioi yhteiskunnan turvallisuustilannetta ja välittää tietoa alueen sidosryhmille ja keskushallintoon.
Usein kysytyt kysymykset – COVID-19 (avi.fi):
vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät päätöksiimme ja niiden soveltamiseen erilaisissa tapauksissa.
Yhteyshenkilöt
ylijohtaja Marko Pukkinen,
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto p. 0295 018 582
johtaja Tarja Wiikinkoski,
pelastustoimi- ja varautuminen vastuualue p. 0295 018 800