Hiippakuntadekaani Sakari Häkkinen Kuopion hiippakunnasta kertoi valmiustoimikunnalle kirkon tehtävistä ja roolista kriisitilanteissa etenkin henkisen kriisinkestävyyden näkökulmasta. Henkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan kykyä kestää kriisitilanteiden aiheuttama kuormitus ja selviytyä niiden vaikutuksilta. Etenkin henkinen huolto, kriisiapu, aineellinen apu sekä merkityksellisyyden kokemus ja toivo ovat olennaisia tekijöitä henkisen kriisinkestävyyden rakentamisessa kirkon näkökulmasta. Hyvä henkinen kriisinkestävyys edistää kriiseistä toipumista, totesi Sakari Häkkinen.
”Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on julkisoikeudellisena toimijana lakisääteisiä yhteiskunnallisia tehtäviä, joista varautumisen kannalta kriittisin on hautaustoimi ja sen hoitaminen kaikissa turvallisuustilanteissa. Rooli on keskeinen myös henkisen kriisinkestävyyden osalta. Kirkolla on kattava seurakuntaverkosto ja sen henkisen huollon toiminta muodostavat merkittävän alueellisen ja paikallisen resurssin. Lisäksi kirkkoherranviraston tehtävänä on turvata väestökirjanpitoa laajojen evakuointien aikana.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko ei näin asemansa sekä tehtäviensä puolesta rinnastu muihin uskonnollisiin yhteisöihin tai järjestöihin ja sen huomioon ottaminen alueellisen varautumisen yhteistyörakenteissa on perusteltua ja välttämätöntä. Valmiustoimikunnissa tulisi jatkossakin olla kirkon edustus nimenomaan hiippakuntatasolta kirkon alueellisena toimijana, rinnastettuna muihin viranomaisiin”, korosti Sakari Häkkinen kirkon tärkeää roolia varautumisessa.
Ylijohtaja Markku Tervahauta Itä-Suomen aluehallintovirastosta kertoi valmiustoimikunnalle suurten uhrimäärien kuolonuhrihuoltoon liittyvän työryhmän työstä.
Kuolemansyyn selvittäminen on lainsäädäntöön perustuvaa viranomaistoimintaa. Laki ja asetus kuolemansyyn selvittämisestä sisältävät seuraavat osa-alueet: kuolemansyyn selvittämisen ohjaus ja valvonta, oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvitys sekä ruumiinavaus, kuolintodistusten tarkastus ja muut kuolemansyyn selvittämistä koskevat asiakirjat sekä oikeuslääketieteen asiantuntijatehtävät ja lausunnot eri viranomaisille, kertoi Markku Tervahauta.
”Suurten uhrimäärien kuolonuhrihuoltoon liittyvän työryhmän raportti luovutetaan sen valmistuttua poikkeusolojen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnalle. Kokonaisuutena kuolonuhrihuolto on integroitava osaksi valmiussuunnittelua, koulutusta ja harjoittelua eri toimijoiden yhteistyönä”, summasi Markku Tervahauta esityksensä sisältöä.
Pelastusylitarkastaja Juha Vilkki Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta kertoi valmiustoimikunnalle uuden Lupa- ja valvontaviraston tehtävästä ja roolista varautumisessa sekä varautumisen alueellisesta yhteistyöstä.
Lupa- ja valvontavirasto jatkaa nykyisin aluehallintovirastojen vastuulla olevia alueellisen varautumisen edistämiseen liittyviä tehtäviä. Varautumisen alueellisessa yhteistyössä korostuu yhdessä tekeminen. Lupa- ja valvontaviraston tehtävissä ei ole kyse varautumisen johtamisesta eikä valvonnasta, vaan kukin toimija vastaa edelleen omasta varautumisestaan ja kukin ministeriö johtaa ja yhteensovittaa varautumista omalla toimialallaan, tiivisti Juha Vilkki.
Lupa- ja valvontaviraston asettama uusi varautumisen yhteistyöalueen (YTA-alue) valmiustoimikunta käynnistää toimintansa Lupa- ja valvontavirastossa vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. Lupa- ja valvontavirasto asettaa uuden valmiustoimikunnan ja kutsuu sen koolle vuoden 2026 ensimmäiseen kokoukseen.
Puheenjohtaja Markku Tervahauta kiitti valmiustoimikunnan jäseniä aktiivisesta ja keskustelevasta osallistumisesta. Aluehallintovirastojen toiminta päättyy vuodenvaihteessa, mutta yhteinen varautumisen työ jatkuu uusin rakentein.
Alueellisen valmiustoimikunnan tehtävänä on ollut ylläpitää alueellista turvallisuustilannekuvaa, toimia alueellisen varautumisen yhteensovittamisen sekä siihen liittyvän yhteistoiminnan ja tiedonvaihdon foorumina sekä edistää alueellista ja paikallista turvallisuussuunnittelua ja turvallisuusyhteistyötä.
Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialue on kattanut Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat sekä hyvinvointialueet. Alueellisessa valmiustoimikunnassa on ollut mukana varautumisen keskeiset viranomaiset ja toimijat Itä-Suomen alueelta.
Lisätietoja
ylijohtaja Markku Tervahauta, p. 0295 016 000 (vaihde)
pelastusylitarkastaja Kullervo Lehikoinen, p. 0295 016 884
[email protected], Itä-Suomen aluehallintovirasto
