Ohjeet

Soterin tiedoista luodaan julkinen sähköinen tietopalvelu, josta saatavat tiedot palvelevat useiden sidosryhmien ja kansalaisten tiedontarpeita. Rekisterin tietoja voivat hyödyntää esimerkiksi Kela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Digi- ja väestötietovirasto, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja hyvinvointialueet.

Omavalvontaohjelmassa palveluntuottaja määrittelee, miten se varmistaa, että se järjestää ja toteuttaa palvelunsa sopimusten ja lainsäädännön mukaisesti.

Kenen pitää tehdä omavalvontaohjelma?

Hyvinvointialueilla on velvollisuus laatia toiminnastaan omavalvontaohjelma.

Sellaisten yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien, jotka antavat palveluja useammassa kuin yhdessä palveluyksikössä, pitää laatia omavalvontaohjelma.

Mitä omavalvontaohjelmaan pitää kirjoittaa?

Palveluntuottaja kirjaa omavalvontaohjelmaansa, miten se seuraa palvelujensa

• toteutumista
• turvallisuutta
• laatua
• yhdenvertaisuutta.

Palveluntuottajan pitää myös kirjata, miten se korjaa puutteellisuudet.

Omavalvontaohjelmaan kuuluvat omavalvontasuunnitelmat ja lääkehoitosuunnitelmat. Niistä on säädetty erikseen laissa.

Omavalvontasuunnitelmalla vahvistetaan palvelujen laatua, asianmukaisuutta ja turvallisuutta. Sen avulla voidaan myös varmistaa, että asiakas- ja potilastyössä on riittävästi henkilöstöä.

Omavalvontasuunnitelma on päivittäisen toiminnan työväline.

Kenen pitää tehdä omavalvontasuunnitelma?

Palveluntuottajan pitää laatia ja julkaista omavalvontasuunnitelma. 

Omavalvontasuunnitelma on palveluyksikkökohtainen.

Mitä omavalvontasuunnitelmaan pitää kirjoittaa?

Omavalvontasuunnitelmaan pitää kattaa kaikki palveluntuottajan tuottamat palvelut.

• Palveluntuottaja, kuten yksityinen yritys tai hyvinvointialue, tarjoaa sote-palveluja. Sen on oltava Soteri-rekisterissä ja täytettävä lain vaatimukset. 
• Vain rekisteröity palveluntuottaja saa tarjota palveluja, minkä lisäksi palveluntuottajalla on oltava vähintään yksi rekisteröity palveluyksikkö ja siihen kuuluvat palvelupisteet, joille on merkitty tuotettavat palvelut ja muut tarvittavat tiedot.
• Palveluntuottajan rekisteröinti on tehtävä aina ensin ja se tulee olla tehtynä ennen palvelutoiminnan aloittamista. Palveluntuottajan ja sen palveluyksiköiden rekisteröinti arvioidaan erikseen, mutta molemmat ovat välttämättömiä palvelujen tarjoamiseksi. 
• Palveluntuottajan rekisteröinti koskee uusia, aloittavia toimijoita, joilla ei ole aiempia rekisteröintejä.

• Palvelupiste on palveluyksikön osa. Yksi tai useampi palvelupiste muodostaa palveluyksikön. 
• Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja henkilöstön tiedot ilmoitetaan palvelupistetasolla. 
• Palvelupiste tuottaa varsinaiset sote-palvelut.
• Palvelupiste sijaitsee yleensä jossakin tietyssä käyntiosoitteessa, mutta se voi olla myös virtuaalinen. Palvelupiste voi olla myös pelkästään asiakkaiden tai potilaiden kotona tuotettavaa palvelua.

• Palveluyksikkö on hallinnollisesti ja toiminnallisesti järjestetty kokonaisuus, joka ei välttämättä ole sidottu fyysisiin toimitiloihin. Palveluyksikköön sisältyy aina vähintään yksi palvelupiste. 
• Lisäksi palveluyksikön vastuuhenkilön ja palveluntuottajan tehtävänä on huolehtia omavalvonnasta. Omavalvonnalla palveluntuottaja valvoo ja varmistaa omaa toimintaansa sääntöjen ja laatuvaatimusten mukaisesti.

Sote-valvontalaki eli laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta tulee voimaan 1.1.2024. Laissa säädetään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjien valvonnasta sekä yksityisten ja julkisten palveluntuottajien toimintaedellytyksistä, rekisteröinnistä, omavalvonnasta ja viranomaisvalvonnasta. Sote-valvontalaissa säädetään myös uudesta palveluntuottajarekisteri Soterista, joka otetaan käyttöön tammikuun alussa 2024.

Soteri-rekisteri on Valviran ja aluehallintovirastojen yhteinen rekisteri, johon kootaan tiedot kaikista sekä yksityisistä että julkisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajista, sekä kaikista yksityisistä varhaiskasvatuksen palveluntuottajista, joilta edellytetään lupaa. Soteri sähköistää lupa- ja rekisteröintiprosessit. Palveluntuottajat tekevät hakemukset sähköisesti Soterin kautta.

Kenen pitää tehdä toimintasuunnitelma?

Palveluntuottajan pitää kirjoittaa toimintasuunnitelma.

Toimintasuunnitelma on pakollinen liite. Se pitää liittää kaikkiin rekisteröintihakemuksiin: sekä uuden palveluntuottajan rekisteröintihakemukseen että rekisteröidyn palveluntuottajan tai palveluyksikön muutosilmoitukseen.

Mitä toimintasuunnitelmaan pitää kirjoittaa?

Toimintasuunnitelmassa pitää kuvata

• millaisia sosiaali- tai terveydenhuollon palvelua on tarkoitus tarjota
• millaiselle asiakasryhmälle palvelua tarjotaan
• kuka palvelua tarjoaa
• millaisissa tiloissa palvelua tarjotaan.

Palveluntuottajan pitää toimittaa rekisteröintiviranomaiselle myös kuvaus siitä, millaisia tiloja, välineitä ja laitteita se on suunnitellut käyttävänsä. Tämän kuvauksen voi tehdä joko erillisenä liitteenä tai sisällyttää toimintasuunnitelmaan. 

Valtuutettu palveluntuottaja edustaa muita yhteisen palveluyksikön palveluntuottajia valvontaviranomaisessa kaikissa niissä asioissa, jotka koskevat yhteisessä palveluyksikössä toteutettuja palveluja. Valtuutetulla palveluntuottajalla on toimivalta edustaa kaikkia niitä palveluntuottajia, joiden kanssa se on laatinut sopimuksen valtuutettuna palveluntuottajana toimimisesta. 

Yhteisellä palveluyksiköllä tarkoitetaan palveluyksikköä, jossa toimivat palveluntuottajat ovat sopimuksella valinneet valtuutetun palveluntuottajan edustamaan heitä valvontaviranomaisessa sekä vastaamaan heidän puolestaan tietyistä velvoitteista sen mukaan kuin valvontalaissa erikseen säädetään. Yhteinen palveluyksikkö rekisteröidään kaikkien palveluyksikössä toimivien palveluntuottajien lukuun valtuutetun palveluntuottajan toimittamien tietojen perusteella. Yhteinen palveluyksikkö on vapaaehtoinen tapa rekisteröityä.