Aluehallintovirastojen toiminta päättyy vuoden 2025 lopussa. Suurin osa tehtävistämme siirtyy uuteen valtakunnalliseen Lupa- ja valvontavirastoon, joka aloittaa toimintansa 1.1.2026. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä elintarvikkeita koskevat tehtävämme siirtyvät Ruokavirastoon ja kilpailu- ja kuluttajahallinnon tehtävät Kilpailu- ja kuluttajavirastoon.
Lue lisää: Valtion aluehallinnon uudistus
Itä-Suomen aluehallintovirasto
Ympäristöterveydenhuolto
Ratkaisupäivämäärä 4.2.2022
diaarinumero ISAVI/8947/2021
Kantelija on joutunut ottamaan yhteyttä terveystarkastajaan, koska taloyhtiö laiminlöi terveystarkastajan antaman kehotuksen ryhtyä korjauksiin.
Terveydensuojelunviranomainen oli antanut tarkastuskertomuksessa asiakirjatarkastuksen perusteella taloyhtiölle kehotuksen korjauksiin. Terveydensuojeluviranomainen kehotti taloyhtiötä tekemään sellaiset tarvittavat korjaukset, joilla mahdolliset terveyshaittaa aiheuttavat tekijät saataisiin poistettua. Tarvittavat korjaukset oli tehtävä viranomaisen ilmoittamaan määräaikaan mennessä. Taloyhtiön täytyi myös ilmoittaa viranomaiselle korjausten valmistumisesta sekä toimittaa sille korjaustyöselvitys. Taloyhtiö ei kuitenkaan teettänyt tarvittavia korjauksia, ja terveydensuojeluviranomainen oli unohtanut seurata antamansa kehtouksen vaikutuksia.
Aluehallintovirasto kiinnittää kunnan terveydensuojeluviranomaisen huomiota siihen, että viranomaisen ohjauksen ja neuvonnan sekä annetun kehotuksen on oltava selkeitä. Asianomaisen on ymmärrettävä, mihin hän on velvoitettu ja mitä tapahtuu, jos velvoitetta ei noudata. Viranomaisen on myös huolehdittava, että sen antamia kehotuksia ja määräyksiä jälkivalvontaan.
Terveydensuojelulaissa ei ole mainittu kehotusta viranomaisen keinona. Jos kunnan terveydensuojeluviranomainen antaa kehotuksen, se voidaan tulkita vastaavan terveydensuojelulain pykälän 6 mukaista yleisluonteista terveydensuojelun ohjausta ja neuvontaa.
Kehotuksella voidaan tarkoittaa myös tosiasiallista käsittelyä. Jos kehotuksen saanut ei ryhdy vaadittuihin toimenpiteisiin annettuun määräaikaan mennessä, viranomainen ryhtyy tarvittaviin viranomaistoimiin (esimerkiksi määräys, kielto tai pakkokeinot).
Tässä tapauksessa tarkastuskertomus sisälsi selvän velvoitteen, eli terveystarkastajan kehotuksen, korjausten tekemiseksi tiettyyn päivämäärään mennessä sekä velvoitteen ilmoittaa korjausten valmistumisesta terveystarkastajalle. Tarkastuskertomus ei ole kuitenkaan sellainen päätösasiakirja, josta voi valittaa tai tehdä oikaisuvaatimusta.
Kehotus voidaan ymmärtää viranomaisen antamana pyyntöä (ks. pyyntö) vahvempana vaatimuksena (ks. vaatimus) jonkin toimenpiteen suorittamiseksi. Viranomaisen täytyy kuitenkin käyttää asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Hyvän hallintotavan mukaisesti viranomaisen täytyy laatia tämän kaltaiset vaatimukset siten, että kehotuksen kohde tietää riittävällä tarkkuudella, mitä häneltä edellytetään ja miksi. Jos viranomainen antaa kehotuksen liian yleisellä tasolla, esimerkiksi sisältäen vain kehotuksen selvittää terveyshaitta, voi myöhemmin syntyä ristiriita siitä, onko koko kehotusta noudatettu lainkaan.
Itä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan kehotus olisi hyvä antaa erillisenä kirjeenä, jotta terveyshaitan selvittämisestä vastuussa oleva taho ymmärtää noudattaa saamaansa kehotusta. Asiassa on kyse viranomaisen perustellusta vaatimuksesta ryhtyä toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi.
Keskeiset lait ja suositukset
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Ympäristöterveydenhuolto
Ratkaisupäivämäärä: 22.11.2021
Diaarinumero: ESAVI/13393/2021
Kantelija ei ole ollut tyytyväinen terveydensuojeluviranomaisen toimintaan koulun terveyshaittaepäilyssä. Koulu olisi pitänyt sulkea haittojen vuoksi, eikä oireilua ollut otettu riittävästi huomioon asian käsittelyssä.
Koulussa oli tehty laaja selvitys eri rakenteiden kunnon selvittämiseksi. Tutkimusten ja tarkastusten perusteella terveydensuojeluviranomainen arvioi, että koulussa oli sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä. Kyseessä eivät kuitenkaan olleet laajamittaiset kosteus- tai mikrobivauriot, vaan lähinnä paikalliset vauriot ja epätiiviiden rakenteiden aiheuttamat ilmavuodot. Viranomainen katsoi, että rakennuksessa esiintyy terveydensuojelulaissa tarkoitettuja haittaolosuhteita. Viranhaltijat valmistelivat määräyksen terveyshaitan poistamiseksi koulusta, ja kunnan terveydensuojelulaista vastaava toimielin hyväksyi sen. Kunnan opetustoiminnasta vastaava taho antoi vastineen toimistaan, ja terveydensuojelulaista vastaava kunnan toimielin totesi toimenpiteet riittäviksi. Toimenpiteet eivät kuitenkaan jälkikäteen arvioituina olleet riittäviä terveydensuojelulain toimenpiderajojen ylitysten poistamiseksi. Toimenpiteiden riittävyyttä ei oltu myöskään arvioitu riittävästi.
Aluehallintovirasto kiinnittää kunnan terveydensuojeluviranomaisen huomiota siihen, että terveydensuojelulaissa tarkoitettu terveyshaittaolosuhde arvioidaan lainmukaisesti ja määräykset annetaan terveydensuojelulain mukaisiin toimenpiderajoihin perustuen. Samoin kiinnitetään huomiota päätösten tarkempaan kohdistamiseen ja perustelemiseen sekä tehtyjen parantavien toimien riittävyyden arviointiin terveydensuojelulain mukaisesti.
Terveydensuojeluviranomainen ei ollut esittänyt koulun sulkemista, koska tälle ei ollut viranomaisen näkemyksen mukaan terveydensuojelulain mukaisia perusteita. Sen sijaan todettujen olosuhteiden perusteella annettiin määräys korjaustoimenpiteisiin ryhtymisestä tai korvaavien opetustilojen hankkimisesta. Kunta oli tehnyt päätöksen rakentaa uusi koulu, ja joitakin toimenpiteitä sisäilman laadun parantamiseksi koulussa tehtiin. Terveydensuojelulaista päättävä toimielin totesi päätöksessään, että konkreettisiin toimenpiteisiin on näin ollen ryhdytty, eikä tarvetta määräyksille enää nähty.
Aluehallintovirasto totesi ongelmalliseksi sen, että tarkastaja oli aiemmassa tarkastuksessa todennut olosuhteen yhdessä rakennuksen osassa, joka ylitti terveydensuojelulain toimenpiderajan. Olosuhde oli maakellarimainen haju yhden kerroksen koko käytävällä. Lisäksi dokumenttien perusteella muodostui käsitys, että terveydensuojelun viranhaltijat olivat alun perin päätyneet tiukempaan määräysesitykseen terveyshaitan poistamisesta. Tiloissa ei ollut suoritettu tarkastusta ennen uutta terveydensuojelun päättävän elimen kokousta, vaikka aiemmin tarkastuksella oli todettu toimenpiderajan ylitys. Jäi epäselväksi, miten olosuhteita oli arvioitu, jotta voitiin todeta tilanteen parantuneen niin merkittävästi, että jatkotoimenpiteitä ei tarvittu. Tilannetta, jossa käytössä olevassa koulussa on saatujen tietojen valossa terveydensuojelulain mukainen toimenpiderajan ylitys osassa tiloja, ei voida pitää asianmukaisena ratkaisuna vähintään 1,5–2 vuoden ajalle käyttäjien kannalta. Uuden koulun rakentamispäätöstä ei voida käyttää perusteena sille, että terveyshaittaa mahdollisesti aiheuttavien olosuhteiden rajoittamista tai poistamista viivytetään.
Aluehallintovirasto korosti perusteluissaan, että vaikka kyseessä on toimenpiderajan ylitys, ei ylitys aina tarkoita sitä, että kyseessä olisi ilmeinen terveyshaittaolosuhde, jonka vuoksi nopeat tilojen käytön rajoitusmääräykset ovat tarpeen. Suurten rakennusten paikallisten vaurioiden hallintaan voi viranomainen käyttää myös osittaisia tilojen käyttökieltoja tai -rajoituksia koko koulun sulkemisen sijaan. Lisäksi viranomaisen päätöksestä tulisi käydä selvästi ilmi, mitä olosuhteita määrätään korjattaviksi ja miten terveydensuojelulain mukainen toimenpideraja oli ylittynyt. Terveyshaitan kokonaisarviointia ei ollut perusteltu riittävästi.
Kunta oli yhtenä tilannetta parantavana toimena tuonut esille käyttämänsä yksityisen yrityksen tarjoaman ilmanpuhdistusmenetelmän käytön ja omavalvonnan. Altistumista vähentävästä vaikutuksesta kyseisessä kohteessa ei kuitenkaan ollut saatujen dokumenttien perusteella riittävästi tutkittua ja puolueetonta näyttöä. Terveydensuojeluviranomaisella ei ole lähtökohtaisesti mahdollisuutta estää toimijaa käyttämästä erilaisia menetelmiä, joilla tilanne voi parantua, mutta arviointi toimien riittävyydestä on tehtävä.
Kantelupäätöksessä todettiin myös, että saman yrityksen ottamat sisäilmanäytteet eivät olleet terveydensuojelulain mukaisia sisäilmanäytteitä. Toimija toteaakin tuloskoosteessa, että tulokset liittyvät ainoastaan puhdistusmenetelmien toiminnan tarkkailuun eikä niitä tule käyttää muuhun. Aluehallintovirasto korosti päätöksessään, että tällaisten tulosten esittäminen on tehtävä asianmukaisesti, jotta asiaan perehtymättömät eivät saa virheellistä kuvaa tilanteesta. Yksinomaan ilmanäytteiden tavanomaisten tulosten perusteella ei voida sulkea pois rakenteiden mikrobivaurion mahdollisuutta, eikä sisäilmanäytteitä voida siten käyttää osoittamaan, että tutkittava tila on kunnossa.
Oireiluun liittyen päätöksessä todettiin, että tiloja käyttävien oppilaiden keskuudessa ei ole esiintynyt kantelua koskevalla aikajaksolla sellaista poikkeavaa oireilua, jonka perusteella olisi ollut tarve kieltää tilojen käyttöä. Oireilevien oppilaiden määrä suhteessa koulun koko oppilasmäärään ei ollut poikkeava. Oireilu on terveydensuojelulain mukaisessa arvioinnissa yksi tärkeä taustatieto, mutta pääarvio tilanteesta perustuu rakenteista ja muista fyysisistä olosuhteista tehtyihin havaintoihin ja tutkimuksiin.
Itä-Suomen aluehallintovirasto
Ympäristöterveydenhuolto
Ratkaisupäivämäärä 6.9.2021
diaarinumero ISAVI/9913/2020
Kantelijat olivat vaatineet kunnan terveydensuojeluviranomasta velvoittamaan taloyhtiötä siirtämään meluhaittaa aiheuttavan pumpun muuhun kohtaan naapuri rakennuksessa.
Kantelijoiden näkemyksen mukaan terveystarkastajan A toiminta asian käsittelyssä ei ole ollut hyvän hallinnon vaatimusten mukaista, eikä heidän oikeutensa asianmukaiseen käsittelyyn toteutunut.
Kantelijalle olisi pitänyt antaa muutoksenhakukelpoinen päätös.
Toimielimen olisi tullut huolehtia siitä, että viranhaltija toimii hyvän hallinnon mukaisesti noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä.
Aluehallintovirasto huomauttaa päätöksessään ympäristöterveydenhuollon toimielintä siitä, ettei se ole huolehtinut siitä, että viranhaltija toimii hyvän hallinnon mukaisesti sekä suorittaa virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä.
Aluehallintovirasto seuraa valvontayksikköä asian korjaamiseksi toteutettavien toimenpiteiden toimeenpanoa ja niiden toteutumista normaalin ohjaus- ja valvontatyön ohessa. Tarvittaessa aluehallintovirasto käynnistää erillisen valvonta-asian käsittelyn tilanteen saattamiseksi lainsäädännön edellyttämälle tasolle.
Aluehallintovirasto ilmaisi käsityksenään, että, jos asianosaisen käsitys mahdollisen terveyshaittaa aiheuttavan tekijän tai olosuhteen esiintymisestä asuintiloissa eroaa terveydensuojeluviranomaisen tulkinnasta, tulee terveydensuojeluviranomaisen tarjota mahdollisuus saada muutoksenhakukelpoinen päätös terveyshaittaepäilyasiassa. Tällainen päätösasiakirja on esimerkiksi tarkastuskertomuksen johtopäätöksiin ja perusteluihin nojaava viranomaisen tekemä hallintopäätös asian käsittelyn lopettamisesta. Tarkastuskertomus ei ole päätösasiakirja, josta voi valittaa tai tehdä oikaisuvaatimusta.
Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö on kolme vuotta sitten aluehallintovirastolle antamassaan viranomaisvalvonta-asiaa liittyvässä selvityksessään kuvannut toteuttavansa ja edistävänsä hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa, siten kuin siitä on säädetty hallintolaissa. Valvontayksikkö kuvasi ryhtyneensä aktiivisesti kehittämään valvontamenettelyjä, yhtenäistämään valvontatoimia ja raportointia sekä kuvasi menettelyn, joilla se varmistaa alueellista yhdenmukaisuutta valvonnassaan.
Kanteluasiassa selvinneiden epäkohtien perusteella terveystarkastaja ei ole toteuttanut valvontayksikön kuvaamia korjaavia toimenpiteitä, joilla oli tarkoitus varmistaa alueellista yhdenmukaisuutta valvonnassa sekä toteuttaa hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa.
Keskeiset lait ja suositukset
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Ympäristöterveydenhuolto
Ratkaisupäivämäärä 2.1.2020
diaarinumero ESAVI/5508/2019
Asukas koki, että taloyhtiö ei ollut toiminut riittävän nopeasti rivitaloasuntonsa terveyshaittaepäilyn osalta ja pyysi apua kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Asukas koki oireilleensa jo vuosia asunnossa. Asia tuli vireille viranomaisessa, mutta prosessin aikana asukas koki, että viranomainen ei vaadi taloyhtiöltä riittävän nopeasti toimenpiteitä ja on taloyhtiön manipuloitavissa eikä asukkaan oireita oteta huomioon. Asiassa on kyse myös siitä, millä perusteilla ja miten terveydensuojeluviranomainen voi edellyttää taloyhtiöltä toimenpiteitä terveyshaittaepäilyssä, jossa käytössä oleva tieto muuttuu prosessin aikana.
Kunnan terveydensuojeluviranomainen oli todennut ensimmäisessä asunnontarkastuksessaan helmikuussa 2017, että ei ollut aihetta antaa määräajallista korjauskehotusta havaintojen perusteella. Viranomainen antoi tällöin vain suosituksia taloyhtiölle erilaisista parannuksista asunnon olosuhteissa mm. ilmanvaihtoon liittyen. Asukkaan tilaama yksityinen rakennusterveysasiantuntija havaitsi alapohjassa kosteus-/mikrobivaurion. Lisäselvityksissä paljastui, että alapohjasta on ilmavuoto asuntoon ja viranomainen antoi korjauskehotuksen taloyhtiölle. Taloyhtiö halusi korjata tilanteen tiivistämällä rakenteita, mikä estäisi ilman pääsyn alapohjasta asuntoon. Näin toimittiinkin lopulta. Taloyhtiö jatkoi alapohjan kunnon muuta selvittämistä, ja vauriot alapohjassa paljastuivat laajemmiksi kuin alun perin arvioitiin. Myös vuotoilmaa tuli edelleen asuntoon. Kantelupäätöksen valmistumisen aikaan kunnan viranomaisen prosessi oli vielä asiassa kesken, mutta terveydensuojelu ilmoitti valvovansa, että taloyhtiö tekee laajemmat tarvittavat korjaukset alapohjaan.
Terveydensuojeluviranomainen on toiminut lainmukaisesti asiassa. Viranomaisen on perusteltava oma toimintansa riittävästi dokumenteissaan, vaikka toiminta olisikin ollut asianmukaista.
Aluehallintovirasto totesi päätöksessään, että viranomainen ei ole toiminut lainvastaisesti asian käsittelyssä. Viranomaisen dokumentaatio tulisi kuitenkin olla yksiselitteistä ja selkokielistä, jotta asiakas ymmärtää prosessin tilanteen ja toisaalta viranomainen pystyy itsekin seuraamaan paremmin prosessia. Viranomaisen ja asukkaan myös tulisi aina saada riittävä dokumentaatio tehdyistä korjauksista.
Viranomaisprosessit ja niiden termit ovat usein asiakkaille tuntemattomia ja ne tulisi avata riittävästi viranomaisen dokumenteissa. Taloyhtiö suunnittelee korjaukset, joten niiden suunnitelmat, työpöytäkirjat, valokuvat ja muu dokumentaatio on arvioitava viranomaisessa huolellisesti ja annettava arvio kirjallisesti. Puurakenteisten rakennusten tiivistäminen on yleensä erityisen vaativaa. Käytännössä se edellyttää asiantuntijan selvityksen tiivistämisen jälkeen siitä, miten hyvin tiivistys toimii. Kantelussa nähtiin epäkohtana se, että tarkastukset olivat olleet pinnallisia ja aistinvaraisia eikä rakenteita oltu tutkittu sisältä. Terveydensuojeluviranomainen ei pääsääntöisesti tee pintaa rikkovia tutkimuksia, kun terveyshaittaa selvitetään. Lisäksi avin päätöksessä todettiin, että asukkaan oireet ovat tärkeää taustatietoa asunnon terveyshaitan arvioinnissa, mutta terveydensuojeluviranomainen ei voi todeta terveyshaittaa asukkaan oireiden perusteella. Terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa taloyhtiötä toteamalla asunnossa olosuhteen (esim. haju, näkyvä vaurio), joka voi mahdollisesti aiheuttaa terveyshaittaa.
Keskeiset lait ja suositukset:
Itä-Suomen aluehallintovirasto
Ratkaisupäivämäärä 13.11.2020
diaarinumero ISAVI/793/2020
Asukkaat olivat terveyshaittaepäilyn osalta yhteydessä kunnan terveydensuojeluviranomaiseen, koska olivat huolissaan taloyhtiön asbestiremontin aiheuttamasta terveyshaitasta. Asukkaat olettivat, että asuntojen terveyshaitan selvittäminen ja toimenpiteiden varmistaminen kuuluisi terveydensuojeluviranomaiselle. Terveydensuojeluviranomainen selvitti asiaa taloyhtiöltä ja sai tarkastustietoja työsuojeluviranomaiselta. Terveydensuojeluviranomainen ei suorittanut tarkastusta asunnoissa terveyshaitan selvittämiseksi tai ryhtynyt tarvittaviin viranomaistoimiin. Viranomainen ohjasi asukkaita, että asian valvonta kuuluu työsuojeluviranomaiselle. Asiaa ei otettu vireille eikä viranomainen laittanut asiaa vireille, vaikka sai tietoonsa työsuojeluviranomaisen asettamasta väliaikaisesta käyttökiellosta.
Aluehallintovirasto huomauttaa kunnan terveydensuojeluviranhaltijaa, koska asunnon terveyshaittaepäilyasia olisi pitänyt ottaa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa asukkaiden yhteydenoton perusteella. Viranomaisen olisi pitänyt ottaa asumisterveysasia käsittelyyn viimeistään, kun työsuojeluviranomaiselta saapui tieto kohteeseen tehdystä keskeytyspäätöksestä.
Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen olisi pitänyt selvittää esiintyykö asunnossa terveyshaittaa ja ryhtyä tarvittaviin viranomaistoimenpiteisiin terveyshaitan ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi sekä varmistaa terveyshaitan poistuminen.
Asuntojen olosuhteiden valvonta kuuluu kunnan terveydensuojeluviranomaiselle terveydensuojelulain mukaisesti. Terveydensuojeluviranomaisen tehtävä on selvittää ja arvioida esiintyykö asunnossa olosuhdetta tai tekijää, joka voi aiheuttaa terveyshaittaa.
Työsuojeluviranomaisella ei ole toimivaltaa asuntojen olosuhteiden valvonnassa. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on todettuaan asunnon terveyshaitan olemassaolo, edellytettävä haitan poistamista sekä ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin terveydensuojelulain mukaisesti.
Asiakkaan yhteydenoton perusteella viranomainen antaa neuvoja ja hankkii tietoja, jonka jälkeen tunnistaa milloin asiakkaan neuvonnasta tulee siirtyä asian käsittelyyn. Asian vireille tulo edellyttää aloitetta asiaratkaisun saamiseksi. Asiaa voidaan käsitellä myös viranomaisen omasta aloitteesta, jos viranomainen on asiassa toimivaltainen sekä asiasta on riittävät tiedot. Asiakasta on tarvittaessa neuvottava siitä, miten asia voidaan saattaa vireille. Asia on vireillä niin kauan, kuin terveydensuojeluviranomainen antaa asiassa valituskelpoisen päätöksen tai ilmoittaa muutoin asian päättymisestä.
Keskeiset lait ja suositukset:
Itä-Suomen aluehallintovirasto
Eläinlääkintähuolto
Ratkaisupäivämäärä 25.10.2019
diaarinumero ISAVI/4098/2018
Kantelija on kannellut aluehallintovirastolle päivystävän eläinlääkärin toiminnasta koskien loukkaantunutta siiliä. Siili oli vakavasti loukkaantunut niin, että sen hengissä pitäminen oli kantelijan mukaan julmuutta sitä kohtaan ja se olisi pitänyt lopettaa. Päivystävä eläinlääkäri oli ohjeistanut laittamaan siilin laatikkoon ja viemään aamulla eläinlääkäriin.
Eläinlääkäri oli aamulla tehnyt diagnoosin, jonka mukaan siilin selkärangassa oli vaurio, jonka seurauksena siilin takajalat olivat halvaantuneet. Eläinlääkäri oli lopettanut siilin.
Kyseisessä tapauksessa kyseessä oli yöaika ja päivystävä eläinlääkäri oli tekemänsä arvion mukaan ohjannut kantelijan ottamaan yhteyttä seuraavana aamuna virka-aikaan ja varmisti, että siili pystytään toisen eläinlääkärin toimesta lopettamaan heti aamulla. Kantelu kohdistuu siihen, onko päivystävä eläinlääkäri toiminut eläinsuojelulain mukaisesti antaessaan puhelimessa neuvoja kantelijalle.
Aluehallintovirasto kiinnittää eläinlääkärin huomiota eläinsuojelulain ja eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain asettamiin velvoitteisiin koskien luonnonvaraisten eläinten hoitoa ja lopettamista. Eläinlääkärin velvoitteisiin kuuluu huolehtia loukkaantuneiden luonnonvaraisten eläinten lopettamisista aikataulun niin salliessa.
Luonnonvaraisten eläinten hoito ei kuulu eläinlääkintähuoltolain mukaisen päivystysvelvoitteen piiriin. Eläinlääkintähuoltolain mukaan kunnan on järjestettävä kiireellistä eläinlääkäriapua alueellaan olevia kotieläimiä varten kaikkina vuorokaudenaikoina. Vaikka luonnonvaraisten eläinten hoito ei kuulu eläinlääkintähuoltolain mukaisen päivystysvelvoitteen piiriin, velvoittaa eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain 14 § eläinlääkärin antamaan ensiapua eläimelle. Eläinlääkärin olisi tullut ohjeistaa siilin lopettaminen välittömästi tai ohjeistaa, mihin tahoihin kantelija olisi voinut olla välittömästi yhteydessä siilin lopettamiseksi. Aluehallintovirasto katsoo, että mikäli muuta apua ei olisi ollut saatavilla, olisi eläinlääkärin tullut ottaa siili vastaan ja lopettaa se.
Aluehallintovirasto katsoo, että siilille on aiheutunut tästä viivyttelystä kärsimystä, kipua ja tuskaa, mikä on eläinsuojelulain 1 §:n vastaista.
Keskeiset lait ja suositukset:
Itä-Suomen aluehallintovirasto
Ympäristöterveydenhuolto
Ratkaisupäivämäärä 23.7.2019
diaarinumero ISAVI/2371/2018
Kantelija oli vienyt 3-vuotiaan ranskanbulldoggiuroksen kunnaneläinlääkärin hoidettavaksi, koska koiralle oli alkanut yhtäkkiä tulla ihmeellisiä kohtauksia: koira oli kantelijan mukaan sätkyillyt ympäriinsä ja raapinut itseään. Kantelija oli huomannut, että koiralla on hyvin epämukava olo ja sitä koskee johonkin. Kantelija oli epäillyt koiralla korvatulehdusta. Eläinlääkäri oli tarkastanut koiran korvat ja todennut, ettei niissä ole tulehdusta. Kantelija oli myös kysynyt, voiko kyseessä olla ihottuma, koska koiran silmä punoittaa välillä. Koira oli alkanut kotona istua sohvalla kuten ihmiset.
Kunnaneläinlääkäri oli suositellut koiran röntgenkuvausta. Kantelija oli suostunut kuvaukseen, ja koira oli nukutettu. Eläinlääkäri oli kertonut röntgenkuvissa olevan nikamaepämuodostumia, mutta että kuvat eivät selitä koiran kipukohtauksia. Kunnaneläinlääkäri epäili koiralla tutkimusten perusteella syringomyeliaa (eli selkäytimen ontelotautia, jossa selkäytimeen syntyy nesteentäyteisiä onteloita) ja aloitti koiralle lääkityksen sekä suositteli magneettikuvausta diagnoosiin pääsemiseksi. Koiralle oli määrätty lääkitys ja suositeltiin kontrolliaikaa kuukauden päähän.
Kantelija oli vienyt koiran kahden päivän päästä yksityisen eläinlääkärin vastaanotolle, jossa koiralla oli todettu häntäpoimun ihotulehdus ja täyttyneet anaalirauhaset. Koira sai hoidoksi lääkerasvan, ja olo helpottui jo saman illan aikana.
Kantelija pitää virheellisenä sitä, että kunnaneläinlääkäri ei missään vaiheessa edes vilkaissut koiran peräpäähän, vaikka omistaja yritti hänelle selittää, kuinka koiralla on epämukava olla, ja että koira rapsuttaa itseään koko ajan. Kantelijan tietojen mukaan uroskoiralta kuuluu aina ensisijaisesti tutkia anaalirauhaset, jos koiralla on kipuja.
Kantelijan koiraa on tutkittu annettujen esitietojen perusteella ja hoidettu yleisesti hyväksytyillä ja kokemusperäisesti perustelluilla menettelytavoilla. Lääkkeitä on käytetty ja määrätty näyttöön perustuvan eläinlääketieteen mukaisesti. Eri käynneillä saadut diagnoosit ja epäilyt oireiden aiheuttajasta eivät ole toisiaan poissulkevia. Aluehallintovirasto kuitenkin muistuttaa yleisellä tasolla, että korkkiruuvihäntäisten koirien häntäpoimu on suositeltavaa tarkistaa yleistutkimuksen yhteydessä, koska koiran rakenne altistaa alueen tulehduksille.
Ranskanbulldogeilla on häntänsä rakenteen vuoksi usein hännän ympärillä ihopoimu, joka on altis tulehduksille.
Sekä uros- että naaraskoirilla on anaalirauhaset. Kantelijan väite anaalirauhasten tutkimisen ensisijaisuudesta erityisesti kipuilevilla uroskoirilla ei perustu eläinlääketieteeseen.
Aluehallintovirasto toteaa, että koira tuotiin kunnaneläinlääkäri vastaanotolle korvan raapimisen, oudon käytöksen ja kivuliaisuuden vuoksi. Koiralle on tehty yleistutkimus, suppea neurologinen tutkimus ja suppea ortopedinen tutkimus, ja sen selkärangasta on otettu röntgenkuvat. Aluehallintovirasto katsoo, että yleistutkimuksen ja suppean neurologisen tutkimuksen perusteella voidaan saada merkittävää tietoa koiran oireiden alkuperästä. Koiran selkärangan kuvaaminen on perusteltua, kun koira kipuilee epämääräisesti eikä anna taivuttaa kaulaansa oikealle. Koska röntgenkuvassa nähtiin altistavia tekijöitä selkärangan kivulle, mutta varmaa diagnoosia oireilulle ei saatu ja oireilu viittasi hermoperäisiin oireisiin, on ollut aiheellista suositella magneettikuvausta.
Aluehallintovirasto toteaa, että koiralla todettiin häntäpoimuntulehdus kaksi päivää myöhemmin. Kantelija ei ollut tuonut kunnaneläinlääkärin vastaanotolla ilmi takapään hankaamisoiretta, kuten on tehnyt jälkimmäisellä eläinlääkärikäynnillä. Aluehallintovirasto toteaa, että kantelija on kertonut koiransa alkaneen istua sohvalla ihmisten tapaan. Aluehallintovirasto katsoo, että asiakkaan antamien esitietojen perusteella kunnaneläinlääkäri olisi voinut epäillä myös häntäpoimuntulehdusta ja tarkistaa häntäpoimun tilanteen, mutta pelkkä istumisasento sohvalla ei suoranaisesti viittaa häntäpoimuntulehdukseen. Koiralla on myös ollut sekä esitietojen että vastaanotolla tehtyjen tutkimusten perusteella oireita ja löydöksiä, jotka eivät liity häntäpoimun tulehtumiseen.
Lyhytkalloisilla koiraroduilla, kuten ranskanbulldogeilla, esiintyy chiari-tyyppistä epämuodostumaa, joka voi johtaa syringomyeliaan. Aluehallintovirasto katsoo, että asiakkaan antamat esitiedot ja potilaan kliininen kuva vastaanotolla voivat viitata syringomyeliaan ja että koiraa on hoidettu eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain (29/2000) 13 §:n mukaisten yleisesti hyväksyttyjen ja kokemusperäisesti perusteltujen menettelytapojen mukaisesti.
